Suomi häviää isot datakeskushankkeet naapurimaille, ja merkittävä syy on hyvin yksinkertainen

Naapurit ovat nokittaneet Suomen tarjoaman sähköveroedun moninkertaisesti.

Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin konesali toimii Mäntsälässä. Kuva: Heikki Saukkomaa

Suomi häviää suurimmat datakeskushankkeet nyt naapurimaille. Esimerkiksi verkkokauppa- ja pilvipalvelujätti Amazon kertoi keskiviikkona avaavansa Ruotsissa rakentamansa datakeskusalueen.

Myös Apple, Facebook ja Google ovat rakentaneet tai suunnittelemassa isoja datakeskuksia muihin Pohjoismaihin.

Merkittävä syy Ruotsin, Norjan ja Tanskan menestykseen datakeskuskilpailussa on yksinkertainen: sähkövero. Esimerkiksi Ruotsi on alentanut datakeskusten maksaman sähköveron alle kymmenesosaan Suomen tasosta.

Suomessa datakeskukset saavat saman veroedun kuin teollisuus, eli ne maksavat sähköstä veroa 0,7 senttiä kilowattitunnilta, kun kuluttajien sähkövero on 2,25 senttiä eli yli kolminkertainen.

Sähkön hinta on energiasyöpöille datakeskuksille tärkein käyttökustannuksiin vaikuttava tekijä. Esimerkiksi venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin 50 megawatin tehoinen datakeskus Mäntsälässä käyttää sähköenergiaan noin 22 miljoonaa euroa vuodessa, jos sähkön hinta on 50 euroa megawattitunnilta.

Pienetkin erot voivat ratkaista

Vielä vuonna 2009, kun Google päätti rakentaa jättikeskuksensa Haminaan, Suomen verotaso oli naapurimaita matalampi, mutta sitten Ruotsi ja Norja nokittivat.

Ruotsissa datakeskukset maksavat sähköveroa vain 0,5 äyriä kilowattitunnilta. Se on euroissa 0,05 senttiä eli Suomen vero on noin 14-kertainen verrattuna Ruotsiin. Alle viiden megawatin sähkötehoa käyttävissä keskuksissa ero on vielä huomattavasti suurempi.

Myös Norjassa verotus on suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsissa.

Sähkön kokonaishinnassa ero ei ole yhtä suuri. Jos sähköenergian veroton hinta on pohjoismaiden sähkömarkkinalla 5,00 senttiä kilowattitunnilta niin datakeskuksen maksama verollinen sähköenergian hinta olisi Suomessa noin 13 prosenttia Ruotsia kalliimpi.

”Isot toimijat laskevat investointipäätöstä tehdessään koko toiminta-ajan käyttökustannuksia. Silloin veron merkitys kumuloituu. Lopulta tällaiset suhteellisen pienetkin erot voivat olla se, joka ratkaisee sijaintipäätöksen”, datakeskusinvestoinneista Business Finlandissa vastaava Alpo Akujärvi sanoo.

Sähköveron merkitys voi olla suuri

Kaikki Pohjoismaat ovat lähtökohtaisesti hyviä sijoituspaikkoja isoille datakeskuksille. Sähköverkot ovat vakaita, sähkön hinta verraten edullinen, tietoliikenneyhteydet hyvät, saatavilla on työvoimaa ja sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat verraten pienet.

Akujärven mukaan nimenomaan suurta julkisuutta saavissa niin sanotuissa hyperkokoluokan keskuksissa, kuten Amazonin, Microsoftin, Googlen ja Applen halleissa, käyttökustannusten ja sitä kautta sähköveronkin merkitys voi olla suuri.

Mutta kun puhutaan pienemmistä yrityksistä, jotka myyvät keskuksiin perustuvia palveluja, muutkin asiat merkitsevät.

”Venäjän läheisyys voi olla joillekin yrityksille tärkeä asia. Euroopan ja Aasian väliset tietoliikenneyhteydet ovat Suomessa parhaat. Tännekin on rakennettu isoja muun muassa Telian, Equinixin ja Hetzner Onlinen keskuksia ja ilmoitettu myös laajennuksista”, Akujärvi sanoo.

”Rakennusvaiheessa ne työllistävät tuhansia ihmisiä”

Moni toisaalta ihmettelee, miksi sähkösyöppöjä konesaleja ylipäätään pitäisi houkutella Suomeen. Ne eivät edes työllistä kovin paljon.

”Se on vähän harhakäsitys. Rakennusvaiheessa ne työllistävät tuhansia ihmisiä ja isot konesalit työllistävät pysyvästikin satoja ihmisiä. Lisäksi ne työllistävät alihankkijoita ja ovat ylipäätään merkittäviä digitaalisen liiketoiminnan kasvualustoja.”

On vielä yksi tekijä, jonka vuoksi konesaleja kannattaisi houkutella Suomeen ja muihin Pohjoismaihin: kaukolämpöverkot. Datakeskukset sopivat lämmöntuotantoon hyvin, koska sähkö muuttuu salien koneissa lähes sataprosenttisesti lämmöksi. Lämpöä saadaan siis ulos lähes samalla teholla kuin mitä sähköä syötetään sisään.

”Globaalisti 99 prosenttia konesalien tuottamasta lämmöstä menee hukkaan. Se voitaisiin käyttää kaukolämpöverkossa hyödyksi. Tällä hetkellä Fortum hyödyntää Elisan, Tiedon ja Ericssonin palvelinkeskusten hukkalämpöä Espoo–Kirkkonummen kaukolämpöverkossa. Yhteensä ne vastaavat noin 2–3 prosentista alueen lämmöntarpeesta”, kehityspäällikkö Antti Kaikkonen Fortumista sanoo.

Espoossa kaukolämpö syntyy edelleen pitkälti kivihiilellä.

”Espoo olisi sikäli sopiva kohde, että siellä myös sähköverkkoon mahtuisi vielä lisää käyttäjiä”, Kaikkonen sanoo.

Myös Mäntsälässä venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin konesalin hukkalämmöllä lämmitetään jo tuhansien mäntsäläläisten koteja.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomi häviää isot datakeskushankkeet naapurimaille, ja merkittävä syy on hyvin yksinkertainen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi