Tutkimuslaitteita haittaava ratikoiden tärinä voi pakottaa Raide-Jokerin uudelle reitille Viikissä – Edessä voi olla kaava­muutos sekä hitaampi ja kalliimpi reitti

Laitokset esittivät toisenlaista linjausta uudelle pikaraitiotielle.

Viikinkaarta reunustavat eri tutkimuslaitosten rakennukset. Pikaraitiotien tärinä vaikeuttaa esimerkiksi kalliiden elektornimikroskooppien käyttöä. Kuva: Markus Jokela / HS

Pikaraitiotie Raide-Jokerin reitti Viikin yliopistokampuksella on joutunut uuteen tarkasteluun, koska aiemmin suunnitellun reitin pelätään aiheuttavan häiriöitä tieteelliselle tutkimukselle.

Helsingin yliopiston Viikin toimijat sekä alueen valtiolliset tutkimuslaitokset ovat esittäneet vaihtoehtoista reittiä, jossa ratikat kulkisivatkin Pasteurinkadun kautta. Myös Helsingin yliopisto on kiinteistöjohtaja Jaana Ihalaisen mukaan edellyttänyt Raide-Jokerin linjausvaihtoehdon tarkastelua.

”Olemme esittäneet, voisiko vielä tarkastella vaihtoehtoa, jossa reitti kulkisi Viikinkaaren pysäkiltä Pasteurinkadulle, mutta kaavoittajan mukaan se ei ole mahdollista”, Ihalainen sanoo.

HS kertoi joulukuun alussa, että tutkijat Viikin tiedeyhteisössä ovat jo pitkään yrittäneet viestittää huoltaan raskaiden raitiovaunujen tärinä- ja magneettikenttävaikutuksista, joista voi olla haittaa esimerkiksi elektronimikroskoopeille.

Myös Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella tutkijat ovat olleet huolissaan kalliiden erikoislaitteiden mahdollisista toimintahäiriöistä.

Reittimuutos edellyttää kaavamuutosta

Yliopisto on palkannut konsultin tutkimaan, millaisia suojaustoimia voitaisiin tehdä sen omissa kiinteistöissä miljoonien eurojen arvoisille herkille tutkimuslaitteille.

Selvityksessä katsotaan, riittävätkö nämä suojaukset ja mitä ne maksaisivat. Vastaavanlaista selvitystä tekee Otaniemessä Aalto-yliopistokiinteistöt.

Raide-Jokerin organisaatio on jo laskenut, että tärinää vaimentavat rataratkaisut maksaisivat Viikin kampuksella noin seitsemän miljoonaa euroa. Tutkijat ovat kuitenkin epäilleet, riittävätkö suojaustoimet häiriöiden minimoimiseen.

Ihalainen arvioi, että tieteellisen tutkimustyön varmistamiseksi on ehkä tarpeen tehdä suojaustoimia sekä laitteille rakennuksissa että ratarakenteelle, jollei Raide-Jokerin reittiä voi muuttaa.

Reittimuutos tässä vaiheessa edellyttäisi kaavamuutosta.

Menisikö linjaus Pasteurinkadun kautta?

Viikissä reittimuutos on ollut esillä muun muassa kampuksen johtajien kokouksessa viime lokakuussa. Kokoonpanoon kuuluvat kaikkien neljän tiedekunnan dekaanit sekä Viikin valtiollisten tutkimuslaitosten johto. Puheenjohtajana kokouksessa oli Luonnonvarakeskus Luken kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila.

Lokakuun kokouksessa oli puheenaiheena linjaus Pasteurinkadun kautta, jolloin Viikinkaarta reunustavien biokeskusten elektronimikroskoopit ja NMR-laitteet jäisivät riittävän kauas pikaraitiotien reitiltä. NMR:llä tarkoitetaan ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa, molekyylitutkimuksessa käytettävää menetelmää.

Myös tässä vaihtoehdossa alkuperäisen linjauksen mukainen pysäkki Viikin kampuskirjastolla jäisi käyttöön, koska Pasteurinkadulta linja kääntyisi Viikinkaarelle ja kohti Pihlajamäentietä.

”Me olemme esittäneet tätä jo aiemmin, mutta yhteinen kokemus on, ettei Viikin toimijoiden esittämää vaihtoehtoa ole otettu kunnolla tarkasteluun”, sanoo yliopiston biokemian instituutin johtaja Olli Silvennoinen.

Myös muut toimijat ovat tämän reittivaihtoehdon kannalla, vahvistaa johdon kokouksen puheenjohtaja Laurila.

”Linjausta ei enää voi muuttaa”

Neuvotteluja yliopiston kanssa on käynyt Helsingin kaupunginkanslian projektijohtaja Ari Karjalainen, joka vastaa aluerakentamishankkeista. Karjalaisen mukaan ratikkakaupungin kannalta nykyinen reitti on oikein valittu.

”HKL ja kaavoittaja ovat sen noin katsoneet. Heidän ymmärryksensä on, ettei linjausta enää voi muuttaa”, Karjalainen sanoo.

Kaupunginkanslian tavoitteena on, että hankkeessa päästään kokonaisedulliseen ratkaisuun.

”Kun me saamme yliopiston selvityksen, tiedämme, mitä suojausratkaisut kiinteistöissä maksavat. Nyt tiedetään vain se, mitä ne maksavat raiteissa. Näiden tietojen perusteella tehdään sitten päätöksiä”, Karjalainen sanoo.

Suojauskulut eivät nosta Raide-Jokerin varsinaista urakkahintaa, vaan kaupunki ja yliopisto sopivat kulujen maksamisesta erikseen. Karjalainen tähdentää, että kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että Viikin kampus on saatava pikaraitiotien reitille.

”Reittiin tulisi lisää risteyksiä”

Helsingin asemakaavoituksen pohjoisen yksikön päällikkö Antti Varkemaa vahvistaa, ettei kaavoittaja katso hyvällä reittimuutoksia Viikissä. Hän epäilee koukkauksen Pasteurinkadun kautta hidastavan Raide-Jokerin kulkua.

”Reittiin tulisi lisää risteyksiä ja mutkia, raitiovaunu kulkisi hitaammin, jolloin operointikustannukset nousevat.”

Varkemaa myös muistuttaa, että pysäkki kampuskirjaston tuntumassa Viikinkaarella on tulevan pikaraitioverkon tärkeimpiä vaihtopysäkkejä. Viikistä Malmille kulkevan pikaraitiotien esiselvitys on juuri alkamassa, ja Viikin kirjastopysäkistä on tulossa vilkas vaihtopysäkki.

”Pelkästään Viikintietä kulkeva linjaus olisi tästä syystä äärimmäisen huono ajatus”, Varkemaa sanoo.

Viikin tutkijayhteisössä on ihmetelty, miksei Raide-Jokeri voisi kulkea suorinta reittiä Viikintietä pitkin. Toinen tutkijayhteisön väläyttämä vaihtoehto kulkisi laitosten pohjoispuolitse kohti kampuskirjastoa.

”Pasteurinkadun viiveen kymmeniä sekunteja”

Raide-Jokerin tilaajaorganisaation projektijohtaja Juha Saarikoski haarukoi Pasteurinkadun viiveen useiksi kymmeniksi sekunneiksi. Viivettä syntyy muun muassa ylimääräisistä jarrutuksista kahdessa 90 asteen käännöksessä Pasteurinkadun liittymissä.

”Se voi kuulostaa vähäiseltä, mutta olemme tehneet paljon töitä, jotta matka-aika saataisiin mahdollisimman sujuvaksi. Kyse on sekuntipelistä.”

Suunnitteluorganisaatiossa on optimoitu ratageometriaa koko reitillä. Yhdenkin minuutin poistaminen kiertoajasta on ollut Saarikosken mukaan kovan työn takana.

Raide-Jokerin nopeus voisi olla Viikinkaarella suoralla osuudella 40 kilometriä tunnissa ja kiertoliittymässä 20 kilometriä tunnissa. Viikinkaarella ratikka ajaa samassa katutilassa autojen kanssa, mikä rajoittaa todellista nopeutta.

Raide-Jokerille tavoitellaan 25 kilometrin keskituntinopeutta eli yksi ratikka ajaisi 25 kilometrin mittaisen reitin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen tunnissa. Suunnittelijat arvioivat, että 2,5 minuutin lisäys matka-ajassa edellyttäisi yhden ylimääräisen yli kolmen miljoonan euron arvoisen pikaraitiovaunun hankintaa.

Yhden raitiovaunun elinkaarikustannukset nousevat sen kymmenien vuosien käyttöiällä jo merkittäväksi kulueräksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Tutkimuslaitteita haittaava ratikoiden tärinä voi pakottaa Raide-Jokerin uudelle reitille Viikissä – Edessä voi olla kaava­muutos sekä hitaampi ja kalliimpi reitti”

  1. Uskomatonta kuinka suppealta alueelta liikennesuunnittelijat ja yliopiston tutkijat etsivät ratkaisua tähän Viikin häiriöongelmaan! Tässä lainaus raidejokeri.info -sivustolta: ”Raide-Jokerin linjauksen säilyttämiselle Viikinkaarella on monia syitä. … Pysäkin sijainti Viikinkaarella mahdollistaa myös hyvät vaihtoyhteydet Lahdenväylää kulkeville linja-autoreiteille sekä tulevalle Viikin–Malmin pikaraitiotielle, jonka pysäkki on suunnitteilla Latokartanonkaarelle”. Jos joka tapauksessa on odotettavissa kaavamuutoksia ja Latokartanonkaarelle suunnitellaan ratikkapysäkkiä, miksi ihmeessä samaa pysäkkiä ei käytetä myös Raide-Jokerille? Kaksi erillistä (Latokartanonkaaren ja Viikinkaaren) ratikkapysäkkiähän jäisi melko kauaksi toisistaan, ja ratikkaa vaihtavien pitäisi lähes aina ylittää joko Latokartanonkaari tai Viikinkaari suojateiden ja liikennevalojen kautta. Lisäkai vaihto kaukoliikenteen ja Pihlajamöäentien pysäkeiltä Raide-Jokerin pysäkille olisi hankala ja kävelymatka pitkähkö. Yhteisellä ratikkapysäkillä ei ole tätä ongelmaa. Jos liikennemäärät ovat suuria, voidaan kummallekin ratikkalinjalle rakentaa omat raiteensa ja laiturinsa. Samalla tarjoutuu tilaisuus ratkaista tiedepuiston häiriö parhaimmalla tavalla ja siirtää Raide-Jokeri lähemmäksi Latokartanon asuinaluetta.

    ”Melko-pika-ratikkalinja A”: Raide-Jokerin itäpää voidaan linjata kulkemaan Pihlajamäentien ja Lahdenväylän eritasoristeyksen luota Latokartanonkaaren ja Lahdenväylän väliin (tai Latokartanonkaarelle) ja edelleen Maakaaren ja Ilmolanraitin kautta Viilarintielle. Näin ratikkalinja saadaan riittävän kauaksi Viikinkaaren varrella olevista tutkimuslaitoksista, mutta Pihlajamäentien ja Lahdenväylän risteyksen sekä kaukoliikeneteen pysäkkien lähellä oleva ratikkapysäkki saadaan kuitenkin riittävän lähelle tiedepuistoa. Samalla voidaan ratikoiden vauhtia lisätä, koska rata voidaan suurelta osalta erottaa katuverkosta (Latokartanonkaaren alkupäässä ja Ilmolanraitin luona sekä Hallainvuorenpuiston reunalla), ja koska kaikki kaarteet voidaan tehdä loiviksi (mm. Maakaaren luoteispäässä olevan rakentamattoman alueen halki, muutama tiukka kurvi ja risteys jää pois myös jos ratikat ylittävät Pihlajamäentien ylikulkusiltaa pitkin). Tämän ratkaisun etuna on myös se, että Raide-Jokerin itäpään suunnitelmat menevät uusiksi vain Pihlajamäentien ja Viilarintien väliltä).

    ”Oikea PIKA-ratikkalinja B”: Latokartanonkaaren vaihtopysäkin kautta tehtävä linjaus tarjoaa myös vielä paremman vaihtoehdon Raide-Jokerin itäpääksi: se voidaan rakentaa Latokartanontien ja Lahdenväylän (idempänä Kehä-ykkösen) väliin ja edelleen Myllypuron metroaseman viereen tulevan pysäkin kautta Itäkeskuksen metroasemalle. Niiden ja Viikin pysäkin lisäksi riittänevät Latokartanontorin (Agronominkadun) ja Kivikon liittymän kohdalle tehtävät pysäkit. Yhteydestä voidaan tehdä nopea, koska ratalinja voidaan erottaa täysin katuverkosta (ratalinjalla olevat muutamat tiet voidaan alittaa) eikä linjalla ole tiukkoja kurveja. Matka-aika mm. Oulunkylästä Myllypuroon ja Kivikkoon lyhenisivät suuresti, koska vaihto metroon tai bussiin jäisi pois. Myös yhteydet Kontulan suuntaan nopeutuisivat. Ratikkalinja hyödyntäisi Lahdenväylän ja Kehä-ykkösen välistä joutomaata, jolle tuskin löytyy muuta käyttöä vieressä olevien liikenneväylien melun vuoksi.

    Jos ”Oikea PIKA-ratikkalinja B” katsotaan olevan liian vaikea kaavoituksen kannalta tai ehdotus tulee muusta syystä liian myöhään, ”Melko-pika-ratikkalinja A” sopii kompromissiratkaisuksi, jolla tiedepuiston häiriöongelma ratkaistaan ja Latokartanon asuinalueen yhteyksiä parannetaan. Siinäkin tapauksessa pitäisi mm. yleiskaavaan tehdä varaus ”oikealle PIKA-ratikkalinjalle B” Lahdenväylän ja Kehä-ykkösen viereen. Jos tuo metromainen yhteys joskus toteutetaan, voidaan aluksi tehtyä (suhteellisen hidasta) ratikkalinjaa hyödyntää ratikkalinjan Malmi-Viikki-Latokartano-Roihupelto-Itäkeskus itäpäänä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi