Kokeile kuukausi maksutta

Kehä III:n varrelle ei tule Citymarketteja tai Prismoja, koska Vantaa kieltää ne – Kokoomus vaati turhaan isojen kauppojen sallimista

Vantaa varautuu yleiskaavassaan jopa 110 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2050 mennessä.

Kokoomus esitti uusien automarkettien sijoittamista Vantaan Ikean kupeeseen Porttipuistoon sekä Tammistoon. Kuvassa etualalla rakenteilla oleva Porttipuiston outlet-kylä. Kuva: Mika Ranta / HS

Vantaan kokoomus on jäänyt yksin vaatimuksessaan, että kaupungin uudessa yleiskaavassa lievennettäisiin päivittäistavarakauppaa koskevia rajoituksia. Kokoomus esitti yleiskaavatoimikunnalle uusien suuryksikköjen sijoittamista Ikean kupeeseen Porttipuistoon sekä Tammistoon.

Molempiin on ollut kaupan keskusliikkeillä eli Keskolla ja S-ryhmällä mielenkiintoa.

Muut poliittiset ryhmät ilmoittivat viime viikolla, etteivät kannata nykyisten kaavarajoitusten poistamista. Vantaalla on pyritty keskittämään päivittäistavarakauppa aluekeskuksiin kuten Tikkurilaan ja Myyrmäkeen, ei Kehä III:n varteen. Kauppakeskus Jumbo on poikkeus.

Kokoomus ei vienyt asiaa äänestykseen, joten nykyrajoitusten jatko hyväksyttiin yksimielisesti.

Vantaan kaupunginhallitus sai yleiskaavaluonnoksen käsittelyynsä maanantaina. Kaavaluonnos lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle.

”Ratikka auttaa Hakunilaa”

Kokoomusryhmä perusteli Porttipuiston isoa päivittäistavarakauppaa sillä, ettei Hakunilan uuden kauppakeskuksen toteutus Lahdenväylän itäpuolella ole edennyt.

HOK-Elanto kaavaili uutta kauppakeskusta Lahdenväylän varteen bussivarikon paikalle, mutta luopui tästä hankkeesta pari vuotta sitten, koska se olisi sijoittunut liian kauas asutuksesta.

Yleiskaavajohtaja Mari Siivola arvioi, että Mellunkylästä Hakunilan kautta Tikkurilaan ja lentoasemalle suunniteltu pikaraitioyhteys vauhdittaa Hakunilan kauppapalveluiden parantamista. Hakunilaan on luvassa myös uusia asuntoja ja palveluita.

”Ratikka auttaa Hakunilaa varmasti”, Siivola sanoo.

Vantaan ratikka on yksi isoja uusia avauksia vuoteen 2050 ulottuvassa yleiskaavassa. Kaavavalmistelun yksi kantavia ideoita on ollut ajatus kestävästä liikkumisesta.

Raiteisiin tukeutuvat myös Lapinkylän uusi asema kehäradalla sekä Korson pohjoispuolelle kaavailtu Vallinojan seisake Keravan rajan tuntumassa pääradalla. Molemmat asemat toimisivat asuntorakentamisen tukipilareina.

Vantaa myös pidättäytyy avaamasta uusia asuinalueita haja-asutusalueelle tai sirottelemassa työpaikkoja eri puolille kaupunkia. Käytännössä Vantaa kasvaa sisäänpäin.

Kehittämisen kohteita ovat etenkin taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella: Tikkurila, Myyrmäki ja Aviapolis. Tikkurilassa ja Myyrmäessä puretaan vanhaa, huonokuntoista ja väljää ja rakennetaan uutta tiivistä tilalle. Aviapoliksessa lentokentän eteläpuoliset väljät korttelit kaavoitetaan asumiselle ja työpaikoille.

Ei lukkoon lyötyä tavoitetta väestönkasvusta

Yleiskaavassa ei ole lyöty lukkoon tavoitetta väestönkasvusta, mutta siinä on hahmoteltu erilaisia mahdollisuuksia. Enimmillään Vantaa varautuu jopa yli 110 000:n asukkaan väestönkasvuun eli Vantaalla olisi 335 000 asukasta vuonna 2050.

Viime marraskuun lopulla asukkaita oli 227 800. Kasvu tarkoittaisi noin seitsemän miljoonan uuden kerrosneliömetrin kaavoittamista asumiselle.

”Työpaikkojen arvaaminen on vielä väestönkasvua vaikeampaa, koska mehän emme edes tiedä, mitä työ on vuonna 2050”, sanoo Siivola.

Yleiskaavaluonnoksessa on nyt hahmoteltu noin kuuden miljoonan toimitilakerrosneliömetrin rakentamista, jolloin työpaikkojen määrä lähes tuplaantuisi nykyisestä.

Yksi uuden yleiskaavan uusia teemoja on kaupunkitilan laadun parantaminen. Vantaalla on tunnistettu, että monien keskeisten katujen kuten Rajatorpantien, Asolanväylän ja Tikkurilantien ilme kaipaa kohentamista. Kunnostettavia katunäkymiä on listattu aluksi seitsemän.

Yleiskaavaluonnokseen on hahmoteltu myös pyöräilybaanoja sekä virkistysreittejä jokien varsilla.

Vantaan pitkään historiaan nojaa ajatus Suuresta rantatiestä patikointi- ja matkailukohteena. Tie oli yksi keskiajan vilkkaimpia väyliä ja kulkee Uudellamaalla muun muassa Espoon ja Vantaan harmaakivikirkkojen vierestä.

”Voi tietysti kysyä, onko järkevä idea kävellä sitä Vantaalla päästä päähän, kun maisema on niin muuttunut? Toisaalta meidän on mietittävä, voisiko lentomatkailuun nojaavalle patikoinnille tarjota vähähiilisiä vaihtoehtoja?”, Siivonen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kehä III:n varrelle ei tule Citymarketteja tai Prismoja, koska Vantaa kieltää ne – Kokoomus vaati turhaan isojen kauppojen sallimista”

  1. Näyttää että Vantaa on aikaansa edellä, ihan oikein kieltää tuo automarkettien viidakko, koska verkkokaupat valtaavat alaa, kuten Usa:ssa, jossa marketteja suljetaan jo, Suomi tulee jälkijunassa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat