Pitkämiekka on taottu Ilpo Luhtalalle 1400-luvun mallin mukaan. Kuva Liisa Takala.

Skanskan asuntopomo tarttuu miekkaan, kun työstressi käy liian kovaksi

Miekka on Ilpo Luhtalalle meditaatiota ja historiaa.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Brittiläisen kevyen ratsuväen sotilassapeli nousee torjunta-asentoon. Miehen liikkeet ovat nopeita ja täsmällisiä, asento pysyy hievahtamatta. Sama, vuodelta 1796 oleva sapeli on nähnyt kovia paikkoja ja suojannut kantajaansa, ehkä jopa Waterloon taistelussa.

Miekan nykyisen käsittelijän huolet keskittyvät kuitenkin sotimisen sijasta asuntojen rakentamiseen ja projektien hoitamiseen. Skanskan aluejohtaja Ilpo Luhtalalle miekat ovat rakas harrastus ja henkireikä, joka auttaa jaksamaan arjen pyörityksessä.

Mikä sitten saa ihan täyspäisen miehen kalisuttelemaan historiallisia miekkoja 300 tuntia vuodessa, opettamaan lajia ja opettelemaan iltaisin taistelutekniikoita alkuperäisistä, jopa yli 600 vuotta vanhoista oppaista?

Luhtalan mukaan miekkailun pariin tullaan monesta portista. Osaa kiinnostaa historia, toisia miekkailu urheiluna. Sopivan fyysinen laji kehittää koordinaatiota ja tasapainoa. Kilpaillakin voi jos haluaa, kyse on kamppailulajista. Joillekin tärkeintä on liikkeiden puhtaus ja meditatiivinen puoli.

Miekalla raju historia

Luhtalan veti lajin pariin historia, se on kiehtonut häntä lapsesta saakka. Miekkojen menneisyys on hänelle tärkeää. Suomen Historiallisen Miekkailun seuran hän löysi noin 10 vuotta sitten, ja hurahtaminen oli perusteellista.

Hyvä esimerkki historian havinasta on Luhtalan omistama skottiupseerin Broadsword-miekka.

Miekan alkuperäinen omistaja, Norman Savers Scott, sai aseen Manchesterin yliopistolta vuonna 1914 lähtiessään vapaaehtoisena I maailmansotaan. Miekassa näkyvät sekä yliopiston että rykmentin kirjailut.

Kahdeksan kuukautta myöhemmin Norman kaatui Belgiassa, kun saksalaiset tekivät vastahyökkäyksen menettämäänsä kukkulaa kohti.

Luhtalalla on muun muassa kuva Normanin hautakivestä sekä kirje, jonka rykmentin kersantti lähetti kaatuneen pojan vanhemmille. Normanin pikkuveli kaatui ensimmäisessä taistelussaan vuonna 1916.

”Kaksi nuorta elämää meni hukkaan. Kohtalot antavat näkökulmaa elämään ja opettavat arvostamaan sitä”, Luhtala sanoo.

”In gladio veritas”

Hän painottaa miekkailun meditatiivista puolta. Liikkeiden puhtaudessa, tasapainossa ja koordinaatiossa voi aina tulla paremmaksi.

”Mitä enemmän kehittyy, sitä enemmän huomaa, miten paljon on vielä opittavaa.”

”Meditaatio on hyvä vastapaino työlle. Huomasin sen, kun yrityksellä oli talousvaikeuksia. Kun tartuin miekkaan, huoli ja murhe katosivat. Oli vain liike ja liikkeen harmonia. In gladio veritas, miekassa on totuus”, Luhtala siteeraa vanhaa sanontaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Skanskan asuntopomo tarttuu miekkaan, kun työstressi käy liian kovaksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi