YIT:n rakentama Vantaan Karpalo valmistuu Hakunilan Kaskelanrinteeseen helmikuun lopussa. Kuva: Jarkko Rahkonen / HS

Tällainen on uusi omistusasunto, jossa kaikki on karsittu minimiin: ei parveketta, ei ovipostiluukkua – varastokopistakin joutuu pulittamaan erikseen kaksi tai kolme tonnia

YIT markkinoi Vantaalle Lahden moottoritien varteen valmistuvia asuntoja ”kompakteilla ja fiksuilla neliöillä – tilaa ja rahaa säästyy elämiseen”.

Kirjoittaja(t) Taru Taipale / HS

Vantaan Hakunilassa Kaskelantiellä on myynnissä kerrostaloasuntoja, joihin ei kuulu perinteistä kellarikomeroa. Komerot kyllä ovat, mutta ne myydään erillisinä osakkeina.

”Jos et tarvitse varastoa, sinun ei tarvitse maksaa siitä”, mainostaa talon rakentanut rakennusyhtiö YIT.

Irtaimistovaraston hinta tässä Vantaan Karpalo -nimisessä uudiskohteessa riippuu sen koosta. Pienin eli 1,3 neliön kokoinen varasto maksaa 1 950 euroa ja suurin eli 2 neliön kokoinen 3 000 euroa.

Karpalo valmistuu helmikuun lopussa, ja siellä on yhteensä 57 asuntoa. Tällä hetkellä myynnissä on vielä 32 asuntoa. Kellarikomeroita on myynnissä 42 kappaletta, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin kymmenen osakasta on jättänyt sen ostamatta.

YIT:n johtaja Marko Oinas, miksi ihmeessä kellarikomerot myydään erikseen?

”Olemme havainneet valmistuneissa asuntokohteissa, että jopa puolet kellarikomeroista on tyhjillään. Tästä syystä halusimme kokeilla kellarikomerojen maksullisuutta Vantaan Karpalossa”, Oinas vastaa sähköpostilla työmatkalta.

Karpalon asunnot ovat niin sanottuja YIT:n Smartti-asuntoja, joita markkinoidaan sillä, että asunnossa on ”kompaktit ja fiksut neliöt – tilaa ja rahaa säästyy elämiseen”.

Smartti-asuntojen hintoja on pyritty laskemaan YIT:n mukaan tehokkailla ja toimivilla suunnitteluratkaisuilla.

Karpalossa se tarkoittaa muun muassa sitä, että asunnoissa ei ole parvekkeita vaan ainoastaan ranskalaiset parvekkeet.

Oinas kertoo, että kaikki asukkaat eivät arvosta parvekkeita.

”Tavoitteemme oli, että Vantaan Smartteihin hakeutuu asiakkaita, jotka eivät halua maksaa parvekkeista ylimääräistä”, hän sanoo.

Huoneistoista puuttuvat myös postiluukut. Talossa on Postin pakettiautomaatti­järjestelmä Smartpost.

Oinas sanoo, että paperipostin määrä on vähentynyt niin paljon, että rakentaja katsoi, että asukkaiden on kivempi noutaa postinsa yhteisöllisestä postieteisestä, jossa voi halutessaan vaihtaa muutaman sanan naapureiden kanssa.

Taloyhtiöllä on kahden muun yhtiön kanssa yhteispiha, jossa on saunarakennus. YIT:n mukaan alueelle tulee myös leikkipaikka ja kerhotalo.

Kodeissa on tingitty myös neliöistä. Talossa on yksi neljän huoneen asunto, jossa on 61,5 neliötä. Kolmiot ovat kooltaan 50–53,5 neliötä ja kaksiot 35–47,5 neliötä. Lisäksi talossa on yksiöitä, joiden koot vaihtelevat 26 neliöstä 28,5 neliöön.

Vielä myynnissä olevista yksiöistä halvimman velaton myyntihinta on 130 000 euroa eli tasan 5 000 euroa neliö. Halvimman 35-neliöisen kaksion velaton myyntihinta on 145 500 euroa eli 4 157 euroa neliö.

Ensimmäiset Smartit rakennettiin Vantaalle vuonna 2015. Sen jälkeen YIT on rakentanut niitä Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, Kirkkonummelle, Ouluun, Lahteen ja Kaarinaan. Yhteensä Smartti-asuntoja on noin tuhat.

Oinas sanoo, että Smartit ovat menneet hyvin kaupaksi, ja että yhtiöllä on uusia kohteita suunnitteilla.

Muissa Smartti-kohteissa kellarikomerot kuuluvat asuntojen hintaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa

19 vastausta artikkeliin “Tällainen on uusi omistusasunto, jossa kaikki on karsittu minimiin: ei parveketta, ei ovipostiluukkua – varastokopistakin joutuu pulittamaan erikseen kaksi tai kolme tonnia”

  1. Tälläisiä tulisi olla jatkossa kaikien uusien vuokra asuntojen vain minimi varustus ja halvin ratkaisu kaikessa.
    Kelan tulisi vaatia asumis tuki päätöksissä aina tämän mukainen vuokra taso .
    näin asumistuki menot laskisi nopeaan kun yhä useman pitäisi vaihta halvempaan asuntoon.
    Selvä systemi jokaiselle puoli vuota aika vaihtaa halvenmpaan tai maksaa sitten erotuksen itse yhden vuoden ajan ja siten pakko saada halvemmpi asunto.
    Muuten asumistuki lopuu kokonaan.
    Kyllä asuntojen vuokarajat sen huomio ettei asuntoo saa vuokralaista liian suudella vuokralla.
    Eikä ne asunot mihinkään häviä eikä montakaan jää tyhjäsikään pitkäsi aika, kyllä ne vuokrat laskee kun aika teke tehtävänsä.

  2. Asuntorakentamisessa ja suunnittelussa on vajottu 1970-luvun tason alapuolelle. Syy on pääosin verotuksessa ja maan hinnassa. Kustannusten äärimmäistä karsimaista oli toki 80-luvun buumivuosinakin, mutta ei näin äärimmäistä. Noissa taloissa on mainittujen säästöjen lisäksi erittäin syvä runko. Rungon keskellä on pimeä porrashuone ja hissi, jotka syöttävät 9 asuntoa per kerrostaso. Kukin asunnoista sojottaa sattumanvaraiseen suuntaan. Tuntuu että kaikki asuntosuunnittelun opit, mitä koulussa vielä 1990-luvulla opetettiin, on heitetty romukoppaan.

    Karmeimmat talot nousevat nykyään Vantaan ja Tampereen kaltaisiin kaupunkeihin, joille kasvu on itseisarvo. Rakennusvalvonta ja kaavoitus eivät pysy perässä ja ”laskevat läpi” kaikki hankkeet mitä eteen tulee. Ennen vanhaan näiden kaupunkien viranhaltijoita olisi sanottu virkaheitoiksi. Syntyvä kaupunkikuva ja tulevien asukkaiden elämänlaatu on tasoltaan ala-arvoista. Kaikki näkevät että slummiahan tässä tehdään, mutta kukaan ei reagoi.

    1. Täytyy kyllä sanoa, että näin on. Vantaalla kohtaavat tuulipuvut ja pussihousut.

  3. Väärin arkkitehti. 1970-luvun tasolla oli voimissaan vahva teollinen rakentaminen, jolloin kyettiin rakentamaan taloudellisesti, joskin virheitä tehden. Nykyään arkkitehdit ovat päässet asemaan, jossa heillä on hankkeissa enemmän valtaa kuin osaamistason perusteella pitäisi.

    Kaavoitus on aina ollut yksi kuntapolitiikan suurimpia toimenpiteitä. Rakennusvalvonnalla ei ole mitään velvollisuutta tai vastuuta suunnitelmien laadusta. Rakennusvalvonnan ainoa vastuu on huolehtia, että kullakin rakennushankkeella on ”pätevät” suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja.

    Mielestäni mielipiteesi kuvastavat hyvin rakentamisen ja yhteiskunnan ongelmia. Lyhyesti sanottuna maailma on muuttunut, mutta ihmiset eivät ole tätä ymmärtäneet tai halua ymmärtää. Tähän kun vielä lisätään suuryritysten kasvanut voittojentavoittelu..

    1. 70-luvun lamellitalo, vaikka olikin läpeensä teollinen tuote, oli asuttavampi kuin nämä nykypäivän viritykset. Niissä oli valoisia läpitalon asuntoja, talosauna, kylmäkellari-häkkivarasto ja ennen kaikkea neliöitä.

      1. Se on sääli juurikin esim verratessa vantaan sisällä 70-luvun aluerakentamisvimman tuotteita näihin uusiin ”tehoneliöihin”. Pohjat ja taloyhtiöön vaikuttavat ratkaisut puoltavat koivukylää verrattuna leinelään. Valitettavasti.

  4. Voi kysyä, että miksi asuntokaupassa markkina ei toimisi. Siis niin, että epäkelpoa ei kannata rakentaa koska se ei käy kaupaksi.
    Nythän tämä monien mukaan epäkelpo tekee hyvinkin kauppansa.

    Ovatko asuntosuunnittelun opit jääneet ajastaan jälkeen? Ihmisten arvostukset ovat ehkä nykyään muualla kuin asumisessa ja asunnoissa. Ainakin joidenkin ihmisten.

    Se, että rakennetaan sellaista, joka ei kestä aikaa, siis että ei ole enää kysyntää myöhemmin esim. 10 v päästä, on kai lähinnä omistajan ongelma. Se että syrjäseutujen valtava omakotitalokanta on paljolti menettänyt arvonsa, ei tunnu ainakaan olevan kovin monia puhuttava yhteiskunnallinen kysymys.

    1. Syrjäseutujen OK-kanta on menettänyt arvonsa siksi ettei syrjäseuduilla ole töitä, ei siksi, etteikö OK-asuminen edelleenkin kiinnostaisi kaikkia ikäluokkia. Kyselytutkimusten mukaan on nimittäin edelleenkin suosituin asumismuoto.

      1. Sillä ei liene tässä kontekstissa merkitystä, miksi kysyntä on kadonnut ja hinnat romahtaneet.

        1. Ei ole ei, mutta jos ihmisten toiveita ja mieltymyksiä todella kuunneltaisiin, kaavoitettaisiin myös kasvukeskusten lähistölle enemmän omakotialueita. Mutta kun ekohihhulismi estää niin ei onnistu nyt, vaan vasta myöhemmin trendiheilurin liikahtaessa taas toiseen ääripäähänsä. Kas kun kaikkea aikansa!

          1. Oletko tosiaan vielä demokratian illuusion pauloissa? Kunta tai valtiotasolla ei löydy sellaista poliitikkoa, jota oikeasti kiinnostaisi yleishyödyllisten ja perusteltujen päätösten tekeminen. Kyseessä on aina joko alueen, puolueen – tai henkilökohtaisten etujen ajaminen. Juhlapuheet on sitten erikseen.

  5. Hyvä että innovoidaan, mutta nämähän eivät missään nimessä ole edullisia asuntoja, vaikka kaikesta mahdollisesta on tingitty. Jutussa mainitun 35 -neliöisen kaksion hinnalla saa viereisestä Hakunilasta -70 luvulla rakennetun kolmion täysin saneeratusta yhtiöstä, neliötkin yli tuplaantuvat.
    Sijainniltaan huonompaa kohdetta saa hakea, lähinaapurista löytyy Lahden moottoritie, linja-autovarikko ja vankila. Bussivarikon tilalle rakennettaneen aikanaan lisää asuntoja ja kauppakeskus, mikä tietää 2-4 vuoden työmaata.
    Mitä keksitään seuraavaksi? Kentien mehiläiskennoja Japanin malliin?

    1. Juu, ja kyseiset luvut ovat vielä vuokratontilla, jonka lunastaminen maksaa n. 420€/asunto-m2.

  6. Uusi maksaa enemmän kuin vanha, paitsi ehkä ydinkeskustassa. Rakentamisessa on huomioitu meluasiat, vastikkeet puoltavat minimaalisia neliöitä. Yksiöstä saa melkein saman vuokran kuin kolmiosta, ja vuokralaisen voi valita helpommin.
    Onko tilastoja, moniko näistä asunnoista on mennyt omaan käyttöön?

    1. Autotalliosakkeet! Niissä on hieman halvempi neliöhinta kuin tässä, < 3k/m2.

  7. Mikä ihme siinä on, että arkkitehtitaiteilijat aina tietävät paremmin, miten ja missä ihmisten pitäisi asua. Minä haluaisin nähdä sen päivän, kun arkkitehdit gryndaavat asuintalon ja myyvät sen tavallisille keskipalkkaisille pääkaupunkiseudun ihmiselle.

  8. Eipä näy halpuutus silti neliöhinnoissa. Meilläkin on asunto YIT:n uudiskohteesta ja neliöhinta on selvästi halvempi huolimatta kahdesta erillisestä varastosta (kylmä ja lämmin) sekä omasta etupihasta mukaan lukien ranskalainen parveke. Lisäksi sijaintikin on parempi.

  9. Köyhille riittäisi ehkä kymmenen neliötä, voisi myydä vaikka 70 000 eurolla?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi