Kokeile kuukausi maksutta

1800-luvun hirsitalo katosi Tapiolasta – Restaurointiyritys purki mökin ja vei sen verstaalleen

Steniuksen talo käydään hirsi hirreltä läpi. Muodonmuutoksen kokeva pieni hirsitalo pysyy poissa tapiolalaisten silmistä vuoteen 2020 saakka.

Steniuksen talo kuvattuna ennen purkua. Talossa olevaa kuistia ei säilytetty. Kuva: Trähus

Tänä talvena vanhaa ja pientä Steniuksen talo ei ole näkynyt Tapiolassa, vaan se on ollut usean kuukauden ajan purettuna varastossa. Samalla se käy läpi suurta muutosta. Restaurointiyritys Trähusin verstaalla työskentelevä ikkunaentisöijä Jenny Alfthan on aloittanut talon ikkunoiden kunnostuksen.

Jokaisesta 24 ikkunaruudusta käydään läpi sekä puupinnat että lasit. Ne putsataan ja korjataan. Jos puussa on lahoja kohtia, ne poistetaan ja paikataan. Kaikki, mikä on käytettävissä, käytetään.

Alfthanin mukaan talon ikkunapokat ovat varsin hyvässä kunnossa.

”Ei ole lainkaan tavatonta, että kun vain poistaa maalipinnan, sen alta paljastuu virheetön puupinta jopa 1600–1700-luvuilta peräisin olevissa ikkunoissa. Silloin ne tehtiin hyvästä puusta. Sillä on merkitystä, millaisesta puusta rakennetaan. Paljon nuoremmissa taloissa on ollut selvästi huonokuntoisempia ikkunapokia.”

”Verstaalla tehdään vain pieni osa työstä”

Steniuksen talo on 1800-luvulta peräisin oleva 40-neliöinen hirsitalo. Se on sijainnut Tapiolassa Steniuksen puutarhan alueella 1940-luvun lopulta saakka. Viime vuosina alue on ollut kuitenkin muutoksessa, sillä puutarhan toiminta päättyi kesällä 2017, ja nyt kasvihuoneiden tilalle rakennetaan uusia asuintaloja, Steniuksenkummun korttelia.

Rakennustöiden takia myös Steniuksen talo purettiin viime syksynä. Rakennusta ei kuitenkaan purettu siksi, että se siirrettäisiin tai hävitettäisiin vaan, jotta se voitaisiin rakentaa uudestaan – samalle paikalle. Tontin rakentamisen ehtona oli, että pieni hirsitalo säilytetään.

Talon entisöintiurakassa mukana olevan Trähusin restaurointimestarin Jukka Mähösen mukaan tästä projektista poikkeuksellisen on tehnyt juuri se, että rakennus on osan aikaa varastoituna.

”Se on tuonut tähän oman lisämausteensa. Projekti on laaja, kun kaikki puretaan osiin. Yleensä 90 prosenttia restaurointityöstä tapahtuu paikan päällä, ja verstaalla tehdään vain pieni osa työstä.”

Talon muutto ei ole ensimmäinen. Alun perin se rakennettiin Lauttasaareen, josta se siirettiin Tapiolaan. Täyttä varmuutta ei ole siitä, kuuluiko talo Lauttasaaren kartanoon vai oliko se esimerkiksi kalastajien omistama, kertoo Mähönen. Myöskään rakennusvuosi ei ole täysin tiedossa.

Steniuksen talon restaurointia tehdään yhdessä Espoon kaupunginmuseon kanssa. Suomalaisten puurakennusten restaurointiin erikoistunut Trähus on myös useiden Espoon ja Kauniaisten huvila- ja kartanokohteiden kunnostustöiden takana.

Yksi viimeisimmistä valmistuneista projekteista on helmikuussa päättynyt Villa Skogshyddanin kunnostus Kauniaisissa. Toista vuotta kestäneen projektin aikana rapistunut ja sisäilmaongelmista kärsinyt rakennus kunnostettiin kauttaaltaan.

Alunperin Ekbergien konditoriasuvulle kuulunut yli 110-vuotias huvila oli pari vuosikymmentä Kauniaisten kaupungin omistuksessa, ja siinä toimi päiväkoti. Viimeiset pari vuotta rakennus on ollut jälleen yksityisessä omistuksessa.

880 ikkunaruutua. Niin monta on Kauniaisten ensimmäisessä huvilassa Villa Heikelissä, ja Jenny Alfthan sekä joukko muita restaurointiyritys Trähusin ikkunaentisöijiä on käynyt läpi ne kaikki.

Rakennus jätetään hirrelle sekä ulkoa että sisältä

Mähösen mukaan ensivaikutelma harvoin kertoo koko totuutta hirsitalon kunnostuskelpoisuudesta. Näin on ollut sekä Villa Skogshyddanin että Steniuksen talon kohdalla. Kun Mähönen näki rapistuneen Steniuksen talon ensimmäisen kerran, hän ajatteli, että onpas siinä surullisen näköinen rakennus keskellä työmaata.

”Usein alimmat hirret ovat lahonneet ja ne korvataan uusiin”, Mähönen kertoo.

Näin ei ollut tällä kertaa, vaan myös alimmat hirret ovat vaikuttaneet olevan käyttökelpoisessa kunnossa.

Restaurointityö vaatii kuitenkin paljon sellaista osaamista, joka uhkaa kadota Suomesta. Ikkuna- ja ovikunnostajien lisäksi työhön tarvitaan kirvesmiehiä, jotka osaavat tehdä perinteiset kirveellä tehtävät työt. Pääkaupunkiseudun projekteihin osaavat tekijät tulevat esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalta.

”Tilanne on se, että varsinkin hirsitöiden kohdalla koulutusta koko ajan vähennetään, vaikka restaurointi ja osaajien tarve lisääntyy”, Mähönen toteaa.

Steniuksen talon uuden elämänvaiheen on määrä alkaa vuonna 2020. Aivan samannäköisenä kuin miltä talo näytti ennen purkua, se ei kuitenkaan palaa takaisin Tapiolaan.

Tarkoitus on, että rakennus jätetään hirrelle sekä ulkoa että sisältä. Tilan on suunniteltu toimivan asukkaiden yhteistilana, esimerkiksi juhlia, kokouksia ja harrastetoimintaa varten.

”Julkisivua ei saa periaatteessa muuttaa, mutta pieni kuisti saatiin poistaa, sillä se oli rakennettu vasta myöhemmin. Nyt talo palaa enemmän alkuperäiseen muotoonsa kuin mitä se on ollut”, Mähönen kertoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “1800-luvun hirsitalo katosi Tapiolasta – Restaurointiyritys purki mökin ja vei sen verstaalleen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat