Kokeile kuukausi maksutta

Miksi remontteja kaupustelevilla yrityksillä on täsmätiedot taloista, joissa tarvitaan korjauksia?

Tietosuojavaltuutettu aikoo selvittää, toteutuuko viranomaisten rekisterissä olevien henkilöiden tietosuoja.

Helsinkiläinen pientaloalue Marjaniemessä. Kuva: Kalle Koponen / HS

Kuluttaja­viranomaiset ovat saaneet runsaasti ilmoituksia myyjistä, jotka soittelevat omakotiasukkaille ja kiertävät ovelta ovelle. Kuluttaja-asiamies on moittinut erityisesti viiden yrityksen toimintaa.

HS pyysi kokemuksia kotimyynnistä lukijoilta. Osa heistä ihmetteli, miten myyjät osaavat tehdä täsmäsoittoja omakotiasukkaille ja käydä juuri taloissa, jossa on tarvetta erilaisille remonteille ja talotekniikan päivityksille? Mistä omakotiasukkaiden yhteystiedot ovat peräisin?

Viidestä kotimyyntiyrityksestä kolme vastasi HS:n kysymyksiin.

”Yhteistyökumppanimme toimittaa meille asiakastietoja ja pitää soittoaineistomme lain vaatimusten mukaisesti ajantasalla”, sanoo Pohjolan Energian toimitusjohtaja Sami Leinonen.

”Julkisia rekistereitä on, mitä saa. Tarkoitan yrityksiä, jotka tarjoavat niitä, ja onhan meille totta kai ajan myötä itsellekin kertynyt rekistereitä”, kertoo puolestaan Suomen Lämpöikkunan toimitusjohtaja Miika Luukkonen.

Kotisunin toimitusjohtaja Jaako Luttinen kertoo, että myyjät kontaktoivat talon omistajia alueen rakennuskannan iän perusteella.

”Remonttitarpeet tulevat ajankohtaisemmiksi silloin, kun talotekniikka vanhenee. Hankimme yhteystiedot ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, jotka tarjoavat yritysten käyttöön kuluttajien yhteystietoja.”

Yksi lukija arveli, että kotimyyntiyritykset saavat kiinteistöjen tiedot Maanmittaus­laitoksesta, joka ylläpitää kiinteistötieto­järjestelmää. Järjestelmän sisältämistä rekistereistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi omakotitonttien omistaja- ja osoitetietoja, vaikka kiinteistön omistaja ei olisi erikseen antanut tähän lupaa.

Kiinteistöjen tietoja tilataan paljon

Lainsäädäntöneuvos Virpi Korhonen oikeusministeriöstä muistuttaa, että julkisuuslain mukaan viranomaisen rekistereissä olevat henkilötiedot, kuten nimi ja osoite, ovat julkisia, ellei niitä koske jokin salassapitoperuste.

Kiinteistöjen tietoja tilataan paljon, noin 6 000 kappaletta kuukaudessa, kertoo tietopalvelupäällikkö Jaana Rintala Maanmittauslaitoksesta.

Hänen mukaansa yksittäiset ihmiset voivat hankkia tietoja henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin yksityisiin käyttötarkoituksiin, kuten rakennuslupahankkeisiin.

Lisäksi yritykset ostavat tietoja esimerkiksi rakentamista, kiinteistönvälitystä tai luoton myöntämistä varten. Suoramarkkinointiin, mielipidekyselyihin tai markkinointitutkimuksiin Maanmittauslaitos ei kiinteistöjen omistajatietoja luovuta, Rintala sanoo.

Myydäänkö tietoja kotimyyntiä harjoittaville yrityksille? ”Ei myydä, jos tiedämme, että tietoja yritetään käyttää tällaisiin tarkoituksiin.”

Rintalan mukaan asia varmistetaan jokaisen tietopyynnön yhteydessä. ”Kun luovutamme tietoja, asiakas täyttää lomakkeen, jolla vakuuttaa, että tiedot menevät tiettyyn tarkoitukseen. Jos tietoja käytetään väärin, yritykset ovat toimineet pyyntöään vastaan.”

Onko tietojen väärinkäytöksiä tullut ilmi? ”Tietooni ei ole tullut.”

Tietopalveluun liittyviä tutkintapyyntöjä ei tiedossa

Maanmittauslaitos kuuluu maa- ja metsätalous­ministeriön hallinnonalaan. Ministeriön lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen kertoo, ettei tiedossa ole mitään Maanmittauslaitoksen tietopalveluun liittyvää tutkintapyyntöä, jossa tutkinnan kohteena olisi tietojen mahdollinen väärinkäyttö.

Tietosuoja­valtuutettu Reijo Aarnio ei halua ottaa kantaa yksittäistä rekisterinpitäjää koskevaan kysymykseen siitä, toteutuuko rekisteröityjen ihmisten tietosuoja nykyisessä tilanteessa ylipäätään.

Hänen mukaansa tietosuoja­valtuutetun toimisto aikoo erikseen selvittää, mihin toimiin eri rekisterinpitäjät ovat ryhtyneet, jotta rekisteriin merkittyjen henkilöiden oikeus toteutuu.

Suomalaisten ja Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten tietoja myy myös Väestörekisterikeskus. Sen ylläpitämästä väestötieto­järjestelmästä tietoja luovutetaan muun muassa suoramarkkinointiin.

Tietopalvelupäällikkö Päivi Pösön mukaan järjestelmästä on mahdollista poimia esimerkiksi henkilöitä, jotka asuvat omakotitaloissa tai omistavat kesämökin.

Käytännössä heistä voidaan luovuttaa henkilö- ja osoitetietoja postitse tehtävää markkinointia varten. Puhelinnumeroita järjestelmässä ei säilytetä, Pösö sanoo.

Ennen kuin Väestörekisterikeskus luovuttaa tietoja, se varmistaa, että tietojen käyttötarkoitus on asianmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan esimerkiksi markkinoi jotain laitonta tuotetta tai palvelua.

Pösön mukaan tiedot luovutetaan ulkopuoliselle postitusyritykselle, joka on antanut Väestörekisterikeskukselle sitoumuksen tietojen tietoturvallisesta käsittelystä.

Markkinoija, kuten ovelta ovelle kiertävä kotimyyntiä harjoittava yritys, ei siis suoraan saa omakotiasukkaiden yhteystietoja.

”Meille tulee myös yhteydenottoja”

Remonttikauppiaiden käynnit kotiovella perustuvat yritysten omiin arvioihin asuinalueen rakennuskannasta, veikkaa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.

”Meille tulee myös yhteydenottoja aiheesta, kun virheellisesti luullaan, että tiedot on saatu meiltä.”

Keränen muistuttaa, että kuluttaja saattaa luovuttaa tietojaan erilaisiin rekistereihin osallistumalla arvontoihin esimerkiksi internetissä.

Kiinteistön omistaja, kuten omakotiasukas, voi halutessaan pyytää yhteystietonsa salaamista. Aivan helppoa se ei ole. Sitä varten tulee hakea turvakieltoa maistraatista.

Jotta turvakiellon saisi, hakijalla on oltava perusteltu syy epäillä, että hänen oma tai perheensä turvallisuus on uhattuna. Jos maistraatti myöntää turvakiellon, kiinteistön omistajan osoitetietoja luovutetaan vain viranomaisille.

Suoramarkkinointi ja osoitetietojen luovutus väestötieto­järjestelmästä kuluttajalla on oikeus kieltää. Tämä onnistuu pankkitunnuksilla Väestörekisteri­keskuksen verkkosivuilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Miksi remontteja kaupustelevilla yrityksillä on täsmätiedot taloista, joissa tarvitaan korjauksia?”

  1. Ja kakkelbärin marjat näillä ole ”täsmätietoja” yhtään mistään. Itselläni on, koska talo on minun ja olen tässä jo jonkin aikaa asunut. Tiedän täsmälleen, mitä täällä pitää tehdä ja siitä teen suurimman osan itse, vaikka kaiken luvanvaraisen teetänkin tietty muilla.

    Yrittävät pakkomyydä ja usein sikahintaan. Kun tulevat tänne, en avaa koskaan ovea vaan huudan sen läpi, ettei kiinnosta. Ja jos eivät sillä lähde, annan 30 sekuntia aikaa ja sitten soitan poliisille, jolleivät vieläkään lähde. On toiminut tähän mennessä.

  2. Lestadiolaisten yritysten keskinäinen rekisteri on kattava.

  3. ”Keränen muistuttaa, että kuluttaja saattaa luovuttaa tietojaan erilaisiin rekistereihin osallistumalla arvontoihin esimerkiksi internetissä.”

    Tämä on niiden vakiovastaus, johon totean, että en koskaan ole osallistunut mihinkään arvontoihin missään.

  4. Taivaskanavat kunnossa ja rahat voi kerätä pois pakanoilta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat