Kokeile kuukausi maksutta

Pääkaupunkiseutu kuin Ateena, Moskova tai Minsk tyhjien toimistoneliöidensä kanssa

Pääkaupunkiseudulla on satoja tuhansia neliöitä tyhjiä toimistoja, joille ei ole kysyntää.

Kuvituskuva.

Tyhjien toimistojen kaavoittaminen uuteen käyttöön voisi nostaa pääkaupunkiseudun kiinteistökannan arvoa sadoilla miljoonilla euroilla. Toimitilojen asiantuntijayritys JLL:n mukaan nykytilanne on nostanut pääkaupunkiseudun vajaakäytön Euroopan kärkeen.

Toimistokiinteistöjen vajaakäytössä pääkaupunkiseutu on saanut maailmalla kyseenalaisen kunnian olla samassa sarjassa Moskovan, Ateenan ja Minskin kanssa. Vaikka vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla viime vuosina hieman laskenut, vajaakäytöllä olevien toimistokiinteistöjen kanta on edelleen kansainvälistä huippua.

Heinä-lokakuussa vajaakäyttöaste oli 12,9 prosenttia, mikä on toiseksi korkein luku Euroopassa heti Ateenan (16,3 %)  jälkeen.

Kulahtaneita toimistotiloja väärissä paikoissa

Vajaakäyttö on Euroopassa alimmillaan sitten vuoden 2002.

JLL:n toimitusjohtaja Tapani Pirin mukaan merkittävä syy ongelmaan on se, että markkinoilla on huomattava määrä epäkurantteja toimistoja sijainneilla, joilla niitä ei saada vuokrattua jatkossakaan.  Väestönkasvu, talouskasvu tai vuokrien laskeminenkaan eivät ongelmaa ratkaise, jos sijainti tai tilojen ominaisuudet eivät vastaa käyttäjien vaatimuksia.

Joustavammat kaavat tai helpommat ja nopeammat käyttötarkoituksen muutokset edesauttaisivat ongelman purkamisessa.

“Suomessa on runsaasti 1970-80 -luvun toimistorakennuksia, jotka ovat juuttuneet ikävään kierteeseen: rakennuksen tekninen uusiminen nykystandardeja vastaavaksi maksaa liikaa ja nykykaava ei mahdollista rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Omistajilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää rakennus rapistumaan”, Piri sanoo JLL:n tiedotteessa.

Pirin mukaan tunnetuimmat tällaiset keskittymät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Pitäjänmäellä, Kilo-Sinimäen alueella ja Länsiväylän varrella. Siellä on JLL:n arvion mukaan noin 200 000 neliömetriä ajastaan jälkeen jäänyttä toimistokantaa.

Joustavampaa kaavoitusta

Pääkaupunkiseudulla vanhentuneen ja tyhjentyneen toimistorakennuksen arvo on tyypillisesti noin 500 euroa neliömetriltä. Jos sääntely antaisi mahdollisuuden kehittää tonttia esimerkiksi asuntorakentamiseen, valmiin asuinrakennuksen neliöhinta nousisi JLL:n arvion mukaan jopa kymmenkertaiseksi.

Pelkästään noilla kolmella alueella rakennusneliön arvo voisi nousta noin 100 miljoonasta eurosta lähes miljardiin euroon. Satojen miljoonien eurojen kehittämispotentiaali jää nyt realisoitumatta. Koko pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa summa vielä selkeästi kasvaa, JLL arvioi.

“Tämä raha on pois kotimaisesta kansantaloudesta, jonne se kanavoituisi esimerkiksi maanomistajien tuottojen, kiinteistökehittäjien ja rakennusliikkeiden kautta sekä julkishallinnolle arvonnousun leikkauksina“, Piri sanoo.

Hän toivoo, että kunnat suhtautuisivat kaavoitukseen nykyistä joustavammin.

“Uskon, että joustavampi suhtautuminen rakennusoikeuden käyttöön aktivoisi kiinteistöjen nykyisiä omistajia ja toisi Suomeen uusia niin kotimaisia kuin ulkomaisia kiinteistökehittäjiä. Nämä auttaisivat lieventämään vajaakäytöllä olevien toimistojen ongelmaa”, Piri huomauttaa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Pääkaupunkiseutu kuin Ateena, Moskova tai Minsk tyhjien toimistoneliöidensä kanssa”

  1. Olen miettinyt samaa. Toivottavasti edes Helsinki tulee järkiinsä.

  2. Kukaan täysjärkinen muualla kuin Helsingissä näitä laittamaan rupeakaan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat