Kokonainen kaupunkikeskusta rakennettiin oikukkaan savimaan päälle ja nyt talot ovat alkaneet vajota

Savinen maa osataan nykyään huomioida rakentamisessa. Savi on kuitenkin herkkä materiaali, joka voi puristua kokoon ja alkaa painua, jos esimerkiksi maaperän vedenpinnassa tapahtuu muutoksia.

Osoitteessa Tupalantie 16 sijaitseva kerrostalo on rakennettu vuonna 1964 eikä sitä aikanaan paalutettu. Kuva: Kalle Koponen / HS

Järvenpään keskusta on rakennettu Tuusulanjärven pohjoispään läheisyyteen, minkä takia ei ole kovin yllättävää, että maa alueella on savista ja pehmeää. Yllätyksiä sen sijaan ovat aiheuttaneet pehmeään maahan vajoavat talot.

Tänä vuonna on uutisoitu kahdesta Järvenpään keskustassa sijaitsevasta 1960-luvun talosta, jotka ovat vuosien saatossa vajonneet maahan puutteellisten perustuksien takia. Tupalantie 8:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kuvaili talon ”kelluvan savipatjan päällä”.

Järvenpään ydinkeskusta on suurelta osin savimaata, sanoo kaavoitusjohtaja Sampo Perttula. Koska maa on pehmeää, uudet rakennukset joudutaan Perttulan mukaan lähtökohtaisesti aina paaluttamaan.

Taloja paalutettiin hänen mukaansa jo 1960-luvulla.

”Keskustassa on paljon rakennuksia, jotka ovat puupaaluilla. Se on ihan hyvä perustus silloin, kun maa pysyy märkänä eikä puu pääse lahoamaan.”

Savinen maa ei itsessään ole mikään ongelma, vaan se osataan huomioida rakentamisessa, sanoo rakennustarkastaja Taija Karjalainen.

Savi on kuitenkin hänen mukaansa herkkä materiaali, joka elää eri tavoin. Jos esimerkiksi maaperän vedenpinnassa tapahtuu muutoksia, savinen maa voi puristua kokoon kuivumisen tai kuormituksen muutoksen johdosta. Maaperä voi kuivua esimerkiksi salaojituksen tai massanvaihtojen takia.

”Yleensä kaikki tällaiset ilmiöt ovat epätasaisia. Voi olla, että jossain kohtaa savikerroksen keskellä on karkeampaa maa-ainesta, jonka kokoonpuristuminen on pienempää. Jos maa-aines taas on höttöisempää, se voi painua enemmän.”

Saven käyttäytymiseen vaikuttaa myös savikerroksen paksuus. Paksu savikerros ei kuitenkaan aina tarkoita, että maa-aines olisi laadultaan hyvin epätasaista.

”Esimerkiksi Helsingissä on asutusalueita, joissa on noin 15-metrisiä savikerroksia ja ne ovat hyvinkin tasalaatuisia.”

Rakentamisessa savikerroksen paksuus vaikuttaa esimerkiksi paalujen pituuteen ja painumien suuruuteen.

Tupalantien ja Postikadun kulmassa sijaitsevan talon vähittäiseen vajoamiseen on Karjalaisen mukaan vaikuttanut osaltaan, että kaupunkirakenne talon ympärillä on muuttunut.

Koska kaupungilla ei kuitenkaan ole tietoa, milloin painumia on alkanut muodostua, mitään yksittäisiä syitä vajoamiselle ei hänen mukaansa voi luotettavasti nimetä.

”Aikanaan on tehty päätös rakentaa kyseinen rakennus maanvaraiseksi, nykytietämyksellä valittaisiin toisenlainen perustamistapa.”

Perttula arvioi, että 1960-luvulla on ollut enemmän kirjoa siinä, miten taloja on rakennettu.

”Paalutuksia on tehty, mutta rakentaminen ei selkeästi ole ollut niin ohjattua ja normitettua. Nykyään on toista maata.”

Jos talon perustukset on tehty huonosti, se voi aiheuttaa hankaluuksia pitkällä aikavälillä. Talon vajoaminen aiheuttaa taloihin isoja rakenteellisia ongelmia, joiden korjaaminen voi käydä hyvin kalliiksi.

”Turussa arvorakennuksia on nostettu ja paalutettu jälkeenpäin, mutta tietäähän sen, että tuollainen on hyvin kallista”, Perttula sanoo.

Tupalantie 8:n taloyhtiö on laskenut, että pelkkä talon kunnossapito olisi maksanut miljoona euroa seuraavan 10 vuoden ajan. Tästä syystä taloa ollaan purkamassa keväällä ja tilalle rakennetaan uusi kerrostalo. Myös toisen Tupalantiellä sijaitsevan vajonneen talon purkamista valmistellaan, koska korjauskustannukset olisivat olleet liian korkeat.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Kokonainen kaupunkikeskusta rakennettiin oikukkaan savimaan päälle ja nyt talot ovat alkaneet vajota”

  1. Savimaalla suurin osa painumista tapahtuu muutaman vuoden sisällä rakentamisesta. Näin ollen talot on aikanaan perustettu aivan oikein ja painumat ovat syntyneet myöhempien aikojen kuormituslisäyksistä. Yksi syy voi olla pohjaveden alentuminen.

    1. Onhan Turussa maanvaraisesti perustetut talot painuneet jos satoja vuosia. Ei se painuminen välttämättä lopu koskaan.

    2. Ei ole perustettu poikein, jos puupaalujen lahoamista ei ole huomioitu. Ei pienet kuormituslisäykset ihmeitä aiheuta.

  2. Lopettakaa hesarin toimittajien käyttö. Termien kuten maaperänvedenpinta ovat merkki siitä, että kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä aiheesta. Tämän on kuitenkin tarkoitus olla rakennusalan erikoisjulkaisu, joten toimittajilta odottaisin teknistä osaamista ja oikeiden termien käyttöä.

    1. Tämä sama asia häiritsee minua suuresti. Olen itse geotekniikan parissa töissä ja ”oman” alan julkaisun jatkuvat termistövirheet eivät ainakaan kannusta lukemaan juttuja, joissa käsitellään muita kuin talopuolen asioita lainkaan.

Vastaa käyttäjälle vanhempi insinöörri Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi