Kehä III:lla on 350 metrin osuus, jota tukevat puupaalut voivat murtua

Kehä III:lla eli yhdellä Suomen vilkkaimmista teistä on romahdusvaarassa oleva osuus.

Suunnitteilla olevia väylähankkeita esittelevässä Liikenneviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) asiakirjassa kuvaillaan tilannetta sangen suorasanaisesti.

”Pelkona on, että osa paalulaatasta sortuu yllättäen, mistä olisi huomattavaa liikennehaittaa”, julkisessa hankekortissa mainitaan.

Riskipaikka sijaitsee Askiston kohdalla Vantaalla, Kehä III:n idän suuntaan vievillä kaistoilla. Projektipäällikkö Kirsi Pätsi Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että sortumisvaara ulottuu noin 350 metrin pituiselle osuudelle ajoradalla.

”Jos se lähtee siitä hajoamaan, niin sitten kaistat täytyy ottaa pois liikenteeltä. Nämä vauriot etenevät kyllä yleensä aika hitaasti”, Pätsi sanoo.

Ongelman aiheuttaa se, että Kehä III:n ajorata idän suuntaan on kyseisessä kohdassa rakennettu puupaaluperusteisen paalulaatan varaan.

”Maa paalulaatan alla on painunut, ja paalulaatta sekä paalujen liitoskohta ovat paikoin näkyvissä. Paalut on todettu osittain lahonneiksi”, hankekortissa kerrotaan.

Tilanne on Pätsin mukaan seurannassa, ja maanalaisista puupaaluista on otettu näytteitä. Lahoamista tapahtuu, kun vanhat paalut ovat kosketuksissa sekä ilman että korkeuttaan vaihtelevan pohjaveden kanssa.

Idän suuntaan vievä eteläinen ajorata on rakennettu puupaalujen varaan vuonna 1974. Kun pohjoiset kaistat rakennettiin vuonna 1984, oli ajoradan perustuksiin jo laittaa kestäviä teräsbetonipaaluja.

Vaikka puupaalut voivat murtua ja tienpinta sen myötä painua, ei vaarana ole, että väylälle ilmestyisi yhtäkkiä autoja nielevä reikä.

”Siihen voi tulla sellaiset painaumat, ettei sitä voi pitää auki liikenteelle. Se voi tapahtua pian tai 20 vuoden kuluttua”, Pätsi toteaa.

Kehä III:n Askiston-osuuden remontti on vasta rakennus­suunnitteluvaiheessa.

”Liikennevirasto teettää yhdessä Vantaan kaupungin kanssa rakennussuunnitelman.”

Liikenne pitää ohjata korjaustöiden ajaksi kiertoreitille, jota ei ole vielä olemassa. Väyläremontin aikaiseksi kiertotieksi rakennettava tieyhteys siltoineen on alustavasti suunniteltu sellaiseksi, että se voisi Pätsin mukaan toimia urakan jälkeen yhteytenä Kehä III:n yli.

Pahin liikennehaitta syntyisi, mikäli kiertotie idän suuntaan pitäisi perustaa lännen suuntaan vieville kaistoille.

”Olisihan se merkittävä haitta liikenteelle, jos siitä joutuisi kaistamäärää vähentämään äkillisen rakenteen pettämisen takia”, Pätsi toteaa.

Liikenneviraston ja ely-keskuksen toiveissa olisikin, että uutta paalutusta vaativa tieosuus voitaisiin sulkea remonttiin vasta sitten, kun erillinen kiertotie saadaan rakennettua. Ensin koko hankkeelle pitää tosin budjetoida rahaa.

Kustannusarvio Kehä III:n kunnostukselle Askiston kohdalla on hieman yli 26 miljoonaa euroa.

Pelkkään perustusten uusimiseen muutaman sadan metrin matkalle summa ei ole kuitenkaan menossa, vaan se sisältää kaikki korjausta vaativat asiat noin puolentoista kilometrin tieosuudella. Suunnitelmissa on esimerkiksi korjata tai uusia Sänkiniityn sillat sekä Hämeenkylän läntinen risteyssilta.

Tieosuudella on lisäksi turvattomia liittymiä ja liian lyhyitä kiihdytyskaistoja. Muun muassa ne pitää uusia nykypäivän liikenteen tarpeita vastaavaksi.

Rakennussuunnittelun on määrä valmistua ensi vuonna. Mikäli hankkeelle löytyy rahaa, voisi remontti alkaa vuonna 2020.