Nastolassa sijaitseva Pajulahti-lahti on ollut Keravan ja Sipoon yhteisen monitoimihallin suunnittelun lähtökohtana. Marraskuussa 2018 Pajulahdessa harjoittelivat seiväshyppääjä Vilma Murto ja Holly Bradshaw. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Täysikokoinen jalkapallokenttä ja kustannukset monta miljoonaa: Sipoo ja Kerava puuhaavat yhteistä monitoimihallia

Keravan kaupunki ja Sipoon kunta kaavailevat yhteistä monitoimihallia Keravalle. Alustavien suunnitelmien mukaan halliin tulisi täysikokoinen jalkapallokenttä ja juoksuradat, mikä tarkoittaa monen miljoonan euron investointia.

Kirjoittaja(t) Mia Rouvinen / HS

”Meillä ole riittävästi sisäharjoitteluolosuhteita kesälajeille. Sipoolla on tarvetta etenkin yleisurheilussa, meillä yleisurheilussa ja jalkapallossa. Meneillään on nyt tarveselvitysvaihe, jossa kuluja ja vaihtoehtoja lasketaan yhä tarkempaan”, Keravan liikuntapalvelujohtaja Eeva Saarinen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toiminnoiltaan vastaava, Nastolaan vuonna 2010 valmistunut Pajulahti-halli. Se maksoi 6,9 miljoonaa euroa. Jos Keravan ja Sipoon monitoimihalli toteutuu suunnitellusti, se maksanee yli seitsemän miljoonaa, sillä rakennuskustannukset ovat nousseet.

”Keravalla ensi vuoden investointisuunnitelmaan on varattu hankkeelle kaksi miljoonaa euroa. Siihen, mitkä todelliset kustannukset ovat, vaikuttaa hallin laajuus ja sen sisältämät toiminnot. Yhtiömuotoa ei ole vielä päätetty. Hallille on haettu myös valtionavustusta ensi vuodelle”, Saarinen toteaa.

Saarinen huomauttaa, ettei rakentaminen ole varmaa ennen kuin päätökset kunnissa on tehty.

”Poliittiset päättäjät eivät ole vielä sitoutuneet hankkeeseen, mutta he ovat kyllä tietoisia siitä”, hankkeen valmistelussa mukana oleva Sipoon tekninen johtaja Ilari Myllyvirta muotoilee.

Kyseessä on melko harvinainen, mittava kahden kunnan yhteinen rakennushanke.

Saarisen mukaan se on esimerkillinen hanke suunnasta, johon valtio ohjaa kuntia: isoja liikuntapaikkainvestointeja tulisi suunnitella ja rakentaa palvelemaan yli kuntarajojen.

”Muutama vastaavanlainen hanke on ollut, mutta ei näitä vielä paljon Suomessa ole”, Myllyvirta sanoo.

Suomessa kunnat omistavat ja ylläpitävät noin 70 prosenttia kaikista liikuntapaikoista. Yksi esimerkki aiemmin toteutetuista yhteishankkeista on 1990-luvun lopulla rakennettu Botniahalli. Sitä hallinnoi Vaasan ja Mustasaaren omistama Vaasanseudun Areenat -kuntayhtymä.

Myllyvirran mukaan ajatus yhteisestä monitoimihallista sai alkunsa noin vuosi sitten kuntien virkamiesten tapaamisessa.

”Yhdessä saamme enemmän, halvemmalla ja voimme paremmin palvella asukkaitamme. Tämä toki on ennen kaikkea merkittävä alueellisen palvelun kohde: se palvelee myös tuusulalaisia, järvenpääläisiä ja mäntsäläläisiä. Vaikutukset yltävät varmasti edemmällekin, Porvooseen ja Vantaan itäosiin saakka”, hän pohtii.

Jalkapalloilijoiden ja yleisurheilijoiden lisäksi muitakin liikkujia palvelevaa monitoimihallia suunnitellaan Keinukallion ulkoilualueelle.

Keinukalliosta on suurin piirtein sama matka sekä Keravan että Sipoon keskustaan. Sipoossa käynnistymässä on asuinrakentaminen Talman alueella, joka kurkottaa lähellä Keinukalliota.

”Suunniteltavan monitoimihallin sijainti on seudullisesti erinomainen”, Myllyvirta sanoo.

Keravalla hallin paikka on jo huomioitu alueen kaavassa.

”Hallia suunnitellaan risteykseen, josta käännytään Keinukallion ulkoilualueelle. Tällä hetkellä siinä on tyhjä ryteikköinen tontti, eli se ei vaikuta alueen muihin toimintoihin, vaan ulkoliikuntapaikat ja halli tukevat toisiaan”, Eeva Saarinen sanoo.

Hallista halutaan tehdä aidosti monipuolinen: sinne on pohdittu muun muassa boulderointiin eli kiipeilyn harrastamiseen sopivia tiloja sekä padel-kenttiä.

”Kun kesällä muu käyttö siirtyy ulos, pitää tilojen olla monikäyttöisiä muuhun toimintaan. Konsultti tekee parhaillaan alustavia kustannuslaskelmia sekä investoinnin että käyttökustannusten suuruudesta. Nämä tiedot ovat oleellisia päätöksenteolle.”

Tarveselvityksessä on mukana kaksi mallia:

”Suunnitelman mukaan sinne tulisi joko halli, jossa on lähes täysikokoinen jalkapallokenttä ja sen ympärillä juoksuradat, tai sitten jalkapallohalli, josta tulisi yhdyskäytävä yleisurheilu- ja monitoimihalliin”, Saarinen kertoo.

Hänen mukaansa oleellista on pohtia myös käyttökustannuksia: jalkapallo voi pelata matalammissa sisälämpötiloissa, mutta jos kenttää kiertävät yleisurheilijoiden juoksuradat, lämpötila on nostettava ylemmäs.

Kuntien edustajat tapasivat konsultin kanssa viime perjantaina. Käsittelyssä oli talon toiminnallisuus: mitä ja minne sinne voitaisiin sijoittaa. Havainnekuvia ei vielä ole valmiina.

”Parin viikon päästä asia saadaan vietyä suunnitteluasteelle, ja sen jälkeen saadaan jo kuviakin”, Saarinen kertoo.

Suunnitteluvaiheessa kuullaan keravalaisten ja sipoolaisten toiveita muista halliin mahdollisesti sijoitettavista toiminnoista.

Eeva Saarisen mukaan monitoimihallihanke ei vähennä Keinukallion alueen muuta kehittämistä.

”Keinukalliolle on tehty viisivuotiskehityssuunnitelma, jonka mukaan aluetta kehitetään joka vuosi. Esimerkiksi tänä kesänä sinne tulee kolme beach volley -kenttää.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Täysikokoinen jalkapallokenttä ja kustannukset monta miljoonaa: Sipoo ja Kerava puuhaavat yhteistä monitoimihallia”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi