Kokeile kuukausi maksutta

Toimistojen rakentaminen hyytyy: Uutta tilaa tarvitaan vähemmän ja syyn työntekijät ovat kyllä huomanneet

Tilastokeskuksen mukaan liike- ja toimistorakentaminen on vähentymässä selvästi. Taustalla on ilmiöitä, jotka työntekijät ovat jo työpaikoilla tunteneet.

Keskon uusi pääkonttori Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus Redin kyljessä on esimerkki toimistojen murroksesta. Yritykset haluavat nyt liikenteen solmukohtiin. Kuva: Mika Ranta

Suomalainen toimisto on käynyt läpi nopean muodonmuutoksen. Yhä useammin toimistotyöntekijä näkee ympärillään paljon työtovereita ja erilaisia monityötiloja. Ikkunasta pilkottaa pellon sijasta kaupunkimaisema.

Nyt muutoksessa on edetty vaiheeseen, jossa uusien toimistorakennusten rakentaminen on nopeasti hidastumassa.

Tilastokeskuksen mukaan liike- ja toimistorakentamisen kuutiomäärä väheni marras–tammikuussa 59,4 prosenttia vuoden takaisesta. Liike- ja toimistorakentamisen osuus koko rakentamisesta on vuodessa vähentynyt 18 prosentista alle yhdeksään prosenttiin. Uusien rakennuslupien määrä matelee pohjalukemissa.

Osittain nopeassa muutoksessa on kyse paluusta normaaliin. Toimistojen rakentaminen on ollut vilkasta, ja paljon hankkeita on edelleen käynnissä.

Asiantuntijoiden mukaan toimistorakentamisen nopeassa hiljenemisessä näkyy myös kaksi selvää trendiä, jotka toimistotyöntekijätkin voivat havaita vilkaisemalla avokonttorissa ympärilleen. Yritykset haluavat tehokkaampia ja pienempiä tiloja parhailta paikoilta.

Uusissa tiloissa satsataan digitaalisuuteen

Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen sanoo, että tilatehokkuus on näkyvä ja maailmanlaajuinen trendi toimistoalalla.

”Yritykset hakevat tehoja myös yksittäisten työpisteiden käyttöasteen kautta. Monissa tilahankkeissa lähdetään siitä, että työntekijöille ei ole omia työpisteitä”, Aimonen sanoo.

Alalla kuvataan ilmiötä nyrkkisäännöllä, jonka mukaan yrityksen neliömäärä putoaa puoleen, kun se muuttaa uusiin, moderneihin työtiloihin. Todellisuudessa uuden kiinteistön neliöt ovat yleensä lähempänä 60:tä prosenttia. Joka tapauksessa tilojen kutistukset ovat huimia.

Yritysten lähtökohta on, että sähköpostit voi lukea missä vain eikä siihen tarvita henkilökohtaista tilaa. Uusissa toimitiloissa panostetaan digitaaliseen varusteluun, esimerkiksi videoneuvottelutiloihin.

Skanskan johtaja Antti Nousiainen sanoo, että pienempiin tiloihin muuttaminen synnyttää luonnollista vastarintaa työntekijöissä. Muutoksen jälkeen valitukset kuitenkin säännönmukaisesti loppuvat.

”Harmittelijatkin ovat sanoneet, että eivät haluaisi takaisin koppikonttoreihin mennä”, Nousiainen sanoo.

Tyhjää toimistotilaa on paljon

Pääkaupunkiseudun toimistotilojen kokonaismäärä ei ole vuosikymmenen aikana juuri kasvanut, vaikka muuttoliike on tuonut yhä enemmän väkeä etelään. Tyhjää toimistotilaa on pääkaupunkiseudulla ollut koko vuosikymmenen ajan paljon.

”Uutta tilaa tulee ja vanhaa jää tyhjilleen. Hyvin suuri osa tyhjilleen jäävästä toimistotilasta on sellaista, joka ei kelpaa käyttäjille”, sanoo KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Toinen selvä trendi työpaikkojen markkinoilla on yritysten kisa parhaille paikoille. Keskelle peltoa rakennetut toimistokeskittymät eivät houkuttele. Julkisten kulkuyhteyksien merkitys korostuu. ”Yritykset ja työntekijät haluavat keskittyä tietyille alueille, ja ne ovat liikenteen solmukohtia”, sanoo Skanskan Nousiainen.

Tarkat vaatimukset sijainnille voivat hidastaa uuden tilan rakentamista. Suosituimmissa paikoissa on täyttä. Jos ei voi rakentaa sinne, missä olisi kysyntää, ei kannata rakentaa ollenkaan.

”Keskustat ovat niin tukossa, että mahdollisuuksia ei avaudu. Heti jos löytyisi paikkoja rakentaa, niin meillä olisi kiinnostusta”, Nousiainen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla erityisesti kolme paikkaa on nyt yritysten kiinnostuksen kohteena: Helsingin ydinkeskusta, Pasilan ja Kalasataman alue sekä Espoon Keilaniemi. ”Helsingin ydinkeskusta on pitänyt asemansa”, sanoo Ilmarisen Aimonen.

Käyttöasteet kovat Helsingin ydinkeskustassa

Toimistojen käyttöasteet Helsingin ydinkeskustassa ovat kovalla tasolla. Isompien yritysten pyrkimykset muuttaa keskustaan ovat usein tyssänneet siihen, ettei riittäviä tiloja ole tarjolla.

Vanhan ydinkeskustan alueelle ei juuri lisää toimistoja mahdu, mutta esimerkiksi Töölönlahden ja Kasarmitorin tuntumaan syntyneet toimistotalot ovat tuoneet yrityksille mahdollisuuksia päästä paraatipaikoille.

Keilaniemi on entisestään vahvistamassa asemaansa liike-elämän keskittymänä. Länsimetro on tehnyt siitä entistä saavutettavamman julkisilla kulkuvälineillä. Keilaniemeen pääsee myös kätevästi autolla Länsiväylää tai Kehä 1:tä pitkin. Aalto-yliopiston keskittyminen Otaniemeen tukee aluetta entisestään.

Espoon bisneskeskittymistä Keilaniemi on selvä ykkönen. Matinkylään on länsimetron siivittämänä syntynyt muutama uusi toimistotalo, mutta houkuttelevaksi pääkonttoritason sijainniksi se ei ole noussut.

Uusi nousukas toimistotilojen keskittymänä on Pasilan ja Kalasataman muodostama alue. Molempiin nousee paljon uutta toimistotilaa.

Pasilaa ja Kalasatamaa yhdistävän Teollisuuskadun varrelle ovat jo muuttaneet maan kaksi suurinta pankkia, Nordea ja OP. Helsingin kaupunki on siirtänyt alueelle myös omia toimistotilojaan.

”Kaupunki on panostanut alueeseen paljon. Pöydällä olevien ja toteutuneiden infrahankkeiden myötä alue on alkanut kiinnostaa. Kun ydinkeskustassa vuokrat nousevat kysynnän myötä, muiden alueiden kiinnostavuus kasvaa”, Aimonen sanoo.

Skanskan Nousiainen nostaa neljänneksi nousevaksi kohteeksi vielä Aviapoliksen Vantaalla lentoaseman lähellä. ”Siellä on käytävä, joka imee yrityksiä erinomaisten liikenneyhteyksien takia”, Nousiainen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Toimistojen rakentaminen hyytyy: Uutta tilaa tarvitaan vähemmän ja syyn työntekijät ovat kyllä huomanneet”

  1. ”Keskelle peltoa rakennetut toimistokeskittymät eivät houkuttele. Julkisten kulkuyhteyksien merkitys korostuu.”

    Totta. Vantaan Veromiehenkin toimitilakompleksikin se suorastaan ammottaa tyhjyyttään. Ja syynä varmaan se, ettei sinne pääse sporalla.

    Tai sitten tosielämässä ei ammota, ja ne hyvät kumipyöräliikenteen yhteydet ovat edelleenkin tärkeitä niin tavara- kuin ihmislogistiikankin kannalta. HSPravdalla vaan on ikävä tapa sitoa oma viherideologiansa joka ainoaan juttuun jonka tekevät, jolloin tällaiset pienet reaalielämän tosiasiat täytyy myrkynvihreiden lasien läpi tihrustettaessa tietenkin säännönmukaisesti sivuuttaa.

  2. Helsinki, helsinki, helsinki…..muista kaupungeista ei Rakennuslehti paljon kirjoittele. Harhaanjohtava otsikko kun asia vain Helsingistä. Esim. Turun Kupittaalla toimistotilojen käyttöaste 100%! Joten kysyntää lisätoimitiloille kyllä on.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat