Iskun vanhan sohvatehtaan korjaukseen otettiin mallia Piilaksosta – lopputuloksena energiapihi kampus

Iskun huonekalutehdasta Lahdessa ei tunnista enää entisekseen kuin ulkonäön perusteella. Entinen sohvatehdas sai uudet käyttäjät, kun siihen tehtiin energiatehokkuutta korostava peruskorjaus.

Tehdas sai peruskorjauksen yhteydessä uuden konehuoneen. Ilmanvaihtokoneiden keskellä hankkeen projektipäällikkö Jussi Toivonen. Kuva: Liisa Takala

Huonekalutehtaasta on rakennettu täysin uusi kampus, jossa ammattikorkeakoululaiset, yritykset ja teollisuus kohtaavat. Lahden Mukkulassa on tehty samanlaisia muutoksia kuin esimerkiksi lukuisissa Kalifornian Piilaakson teknologiayritysten nykyään käyttämissä entisissä tehdastiloissa.

Kiinteistön ensimmäinen osa on rakennettu vuonna 1958, ja se on toiminut Iskun huonekalutehtaana nykypäivään asti. Peruskorjauksessa sen vaatimuslistalle kirjattiin viihtyvyys, energiatehokkuus ja vastuullisuus.

Isku Centeriksi kutsutun rakennuksen vahva runko taipuu moneksi. Syvään ja korkeaan teollisuustilaan on saatu tehtyä täysin uudenaikaiset tilat, vaikka taloteknisten asennusten reitityksessä olikin omat vaikeutensa.

Kiinteistössä on lämmitettyä pinta-alaa 76000 neliötä, joten hanke oli valtavan iso. Kaikki muu on uusittu paitsi ulkoseinien paikat ja kantavat rakenteet. Projektin energiatehokkuudesta vastasi Leasegreen.

”Kaikki paitsi seinät on rakennettu uudelleen. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneita varten tehtiin kokonaan uudet tilat. Aikataulu oli hyvin tiukka, ja kokonaisuudessaan töitä tehtiin noin puolitoista vuotta”, hankkeen projektipäällikkö Jussi Toivonen Leasegreeniltä kertoo.

Päästöt haluttiin alas

Isku Centerissä käytetyt energiatehokkuusratkaisut pienentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä 90 prosenttia. Vastaaviin rakennuksiin verrattuna hiilidioksidipäästöt supistuvat niin ikään jopa 90 prosenttia.

Rakennuksen energiatalous perustuu poikkeuksellisen tehokkaaseen maalämpöpumppujärjestelmään, joka huolehtii sekä lämmityksestä että jäähdytyksestä.

”Maalämpö on mitoitettu viilennys edellä. Maasta saadaan kaikki rakennuksen tarvitseva jäähdytys eikä muuta teknistä ratkaisua tarvita”, Toivonen kertoo.

Lämmityskaudella erittäin kylmiä jaksoja varten rakennuksessa on myös kaukolämpö, jota käytetään tasaamaan kysynnän huippuja.

”Maalämmölläkin päästään kyllä pitkälle, mutta koska maalämpö on mitoitettu viilennys edellä, kaukolämpöä saatetaan tarvita. Näin hyötysuhteet pysyvät optimaalisina.”

Alun perin jäähdytys oli tarkoitus tuottaa erillisestä, tontin reunalla sijaitsevasta kahden megawatin viilennyskontista. Jäähdytys olisi tuotettu joko sähköllä tai muulla keinolla.

”Maaviileän ansiosta kaikki voidaan tuottaa ekologisesti uusiutuvilla energiamuodoilla omalla tontilla.”

Maalämpöpumppujärjestelmä on massiivinen. Sitä varten rakennuksen tontin takaosaan on porattu peräti 46 maalämpöreikää, joista kunkin reiän keskimääräinen syvyys on 350 metriä.

Lämpöpumppujen kapasiteetti on 4 x 350 kilowattia, joka vastaa yli sadan omakotitalon maalämpöpumpun tehoa.

Kiinteistön katolle on asennettu 100 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, jonka tuottamaa sähköä käytetään esimerkiksi kiinteistön jäähdytysjärjestelmään ja sähköautojen lataukseen.

Ilmamääräsäätimiä on jopa yli 500

Leasegreenin Toivonen nostaa rakennuksen erityispiirteeksi hyvän sisäympäristön. Vaikka vielä eletään käyttöönoton huuhteluvaihetta, sisällä on erittäin hyvät olosuhteet.

”Ilmamääräsäätimien määrässä kohde on suuri. Täällä on yli 500 Swegonin ilmamääräsäädintä, ja se on yhtiön suurin toteutettu kohde. Se taas johtuu tilaajan ehdottomasta toiveesta saada rakennukseen hyvä sisäympäristö ja tarpeenmukainen käyttö.”

Sisäilmaa pyörittää kaiken kaikkiaan 47 ilmanvaihtokonetta, joita varten jouduttiin rakentamaan kokonaan uudet konetilat.

”Tämän kaiken ohjaaminen vaatii tarkkuutta, kun saamme huuhtelujakson ohi. Jokaisessa tilassa seurataan ilmamäärää, ilmanlaatua ja lämpötilaa.”

Takaisinmaksuaika on pitkähkö

Maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuaika on tyypillisesti 10–15 vuotta. Jussi Toivosen mukaan takaisinmaksuaika ei saa olla liian pitkä, jotta laitteille jää vielä elinkaarta jäljelle.

”Suurin osa rakennuksesta on ollut perusmuotoista uudelleenrakentamista. Olemme joutuneet laskemaan hyvin tarkasti, mikä on se energiantuotannon kriittinen piste, jotta kohteen saa tehtyä taloudellisesti järkevästi ja energiatehokkaasti.”

Esimerkiksi Leasegreenin toteuttamista hankkeista Lahden kohde on suurin. Tiloihin asettuneen Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi rakennuksessa on ruokala, toimistotilaa, kuntosali ja edelleenkin osa Iskun huonekalutuotannosta. Ammattikorkeakoulun tilat kattavat tilasta noin kolmanneksen eli noin 25000 neliötä.

”Järjestelmien mitoituksessa piti ottaa huomioon reservi seuraavillekin toiminnoille. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneet on valittu niin, että ne riittävät myös uusille tiloille.”

Maalämpökenttää on jo kerran laajennettu, jotta viilennystä saadaan järjestettyä lisää.

Rakennuksessa on käytössä Fidelixin rakennusautomaatiojärjestelmä ja 40 uutta rakennusautomaation alakeskusta aiemmin saneerattujen lisäksi. Etävalvonnan avulla kohteesta valvotaan ja ohjataan yhteensä noin 2600:aa fyysistä rakennusautomaatiopistettä.

”Keskukset ja sähköt on mittaroitu tarkkaan. Esimerkiksi valaistusta ohjataan Dalin järjestelmän kautta.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Iskun vanhan sohvatehtaan korjaukseen otettiin mallia Piilaksosta – lopputuloksena energiapihi kampus”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi