Kokeile kuukausi maksutta

Tuoteteollisuus takoi rahaa viime vuonna – odotukset synkkenivät

Rakentamisen tasaantuminen näkyy odotuksissa tälle vuodelle. Rakennuslehden Suurimmat-kyselyn perusteella alle puolet yrityksistä ennakoi tilauskantansa kasvavan.

Kuvituskuva. Kuva: Liisa Takala

Viime vuosi tiesi tuoteteollisuudelle muhkeaa kassaa. Hyvän rakentamisen suhdanteen siivittämänä 77 prosenttia Suurimmat-kyselyyn vastanneista yrityksistä paransi liikevaihtoaan. Hyötyjiä olivat varsinkin betoni- ja eristeteollisuus.

Salolaiselle eristevalmistaja Finnfoamille viime vuosi oli paitsi orgaanisen kasvun myös yritysostojen aikaa, sillä se hankki omistukseensa kaksi yritystä: valkeakoskelaisen Styroplast oy:n ja Tallinnassa toimivan Estplast Tootmine oü:n. Toimitusjohtaja Henri Nieminen arvioi, että Styroplast-kaupan myötä Finnfoam tekee niin Saloon kuin Valkeakoskelle lisäinvestointeja lähivuosien aikana.

”Tällä hetkellä meillä ei ole lisää yritysostoja suunnitelmissa. Nämä kaupat riittävät hyvin täydentämään ne tarpeet, joita meillä oli tämänhetkisen strategian puitteissa.”

Nieminen kuvaa yrityksen viime vuotta odotusten mukaiseksi. Kulupuolta rasittivat muutamat isot kehityshankkeet, jotka liittyivät muun muassa rakennejärjestelmien tuotekehitykseen. Hän toivoo, että Finnfoam Wall -järjestelmä saataisiin markkinoille Suomessa tämän vuoden loppuun mennessä.

”Kilpailu eristemarkkinoilla on kovaa, mutta tämä vuosi on lähtenyt lupaavasti käyntiin.”

Finnfoam avasi Ruotsiin tehtaan vuonna 2018. Sen myötä yritys saavutti maassa viime vuonna 50 prosentin myynnin kasvun. Niemisen mukaan lisäinvestoinnit ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa: yli kymmenen hehtaarin tontilla on tilaa.

”Pidemmällä tähtäimellä suhdanteet eivät heilauta meitä. Uskomme kasvuun.”

Suomen eristemarkkinat houkuttelevat myös uusia ulkomaisia tulijoita, sillä belgialaiskonserni Recticel avasi runsas viikko sitten Mäntsälässä polyuretaani-eristyslevyjä tekevän tehtaan. Se investoi tehtaaseen noin 26 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 7600 henkeä 27 maassa.

Elementtien toimitusajat lyhentyivät

Vaikka tuoteteollisuuden yritysten liikevaihto kokonaisuutena paranikin viime vuonna, luvut olivat vieläkin komeammat vuonna 2017. Tuolloin kasvun mediaani oli 8,8 prosenttia, kun se nyt oli 4,9. Täysin vertailukelpoisia luvut eivät ole, koska pieni osa viime vuonna kyselyyn vastanneista yrityksistä ei osallistunut siihen tänä vuonna.

Luvut kielivät rakentamisen suhdanteen kääntymisestä laskuun. Se näkyy esimerkiksi betonielementtien toimitusajoissa, jotka ovat selvästi lyhentyneet kiireisimmistä ajoista.

Vuosi 2018 oli silti varsin hyvä myös betoniyrityksillä, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kyselyyn vastanneet toimijat paransivat liikevaihtoaan – osa selvästi. Parantajiin kuuluu myös Lujabetoni, joka kasvatti liikevaihtoaan 9,2 prosenttia.

Toimitusjohtaja Mikko Isotalo kuvaa vuotta vilkkaaksi. ”Töitä riitti, mutta aivan kaikki tehtaamme eivät pyörineet täysillä. Nyt on selviä merkkejä ollut suhdanteen normalisoitumisesta ja kysyntä on hieman laskenut myös asuntorakentamisen tuotteissa. Sitä ennakoi jo jälleen koventunut hintakilpailukin.”

”Elementtien toimitusajat ovat meillä lyhentyneet, mutta eivät ne vielä lyhyitä ole. Varsinkin seinäpuolella riittää hommia.”

Isotalo arvioi, että elementtivalmistajien tehtaissa tahti hiljenee edelleen loppuvuodesta. Nyt koneita ovat pyörittäneet pitkälti viime vuoden puolella tulleet tilaukset.

Ruotsi on Lujabetonille tärkeä markkina-alue. Isotalon mukaan Tukholman alueella asuntokupla puhkesi, mikä näkyi asuntorakentamisen laskuna. Sen sijaan Pohjois-Ruotsissa rakentaminen vetää vielä hyvin.

Laaja investointiohjelma päättyi

Tämä vuosi merkitsi Lujabetonille laajan investointiohjelman päättymistä. Yritys muun muassa teki neljän miljoonan euron investoinnin uuteen valmisbetonitehtaaseen Oulussa. Se oli jo neljäs Lujabetonin rakentama valmisbetonitehdas kahden vuoden sisällä.

Isomman eli 25 miljoonan euron investoinnin yritys teki Järvenpäähän uuteen elementtitehtaaseen. Se on jo toiminnassa.

Ensiaallossa Lujabetoni rekrytoi tehtaaseen 50 henkeä. Isotalo myöntää, että varsinkin toimihenkilöiden löytämisessä on ollut ongelmia.

”Hieman vaikeaa on ollut löytää joihinkin tehtäviin ihmisiä. Viimeistelemme vielä muutamia rekrytointeja”, Mikko Isotalo sanoo.

Metalliyritykset kärsivät hintapaineista

Kannattavuuden eli liiketulosprosenttien mediaani vastaajilla kasvoi selvästi, viimevuotisesta 7,1:stä 8,6:een. Kasvu ei siis ole tullut kannattavuuden kustannuksella, vaikka on taottu, kun rauta on ollut kuumaa.

Yllättävän moni yritys, 40 prosenttia, ilmoitti silti tulosheikennyksestä. Viime vuonna heikennyksestä ilmoitti kolmannes yrityksistä. Luvut kertovat karusti, että kaikki eivät ole hyötyneet kerrostalorakentamisen aallonharjasta. Osa joutui kamppailemaan hintapaineiden, korkeiden raaka-ainekustannusten ja ylikapasiteetin kanssa.

Tällaisia yrityksiä on esimerkiksi metallituotteiden valmistuksessa. Muun muassa Normek ja Purso ilmoittivat tulosheikennyksestä. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas myöntää, että varsinkin hintakilpailu on kovaa, mutta viime vuosi sujui alan kannalta ”tyydyttävästi”.

”Tuotteiden menekki on ollut hyvää. Suomessa on ollut isoja ja näyttäviä projekteja, kuten Olympiastadionin peruskorjaus ja keskustakirjasto Oodi.”

Rakentamisen suhdanteen tasaantuminen näkyy myös yritysten tätä vuotta koskevissa odotuksissa. Lähde: Rakennuslehden Suurimmat-kysely

Myös tämä vuosi näyttää Tähtikunnaksen mukaan hyvältä. Teräsrakenteiden suunnittelupuolelle on tullut melko hyvin tarjouspyyntöjä, eli uusia projekteja on suunnitteilla. Kapasiteettiakin tehtaissa on vapaana.

”Aiemmin asuntomarkkinat kannattelivat luottamusta rakentamisen hyvään suhdanteeseen. Nyt epävarmuus on lisääntynyt: mitkä hankkeet oikeasti toteutuvat ja milloin ne käynnistyvät. Projektien siirtämistä tai peruuntumista teräsrakennepuolella en ole kuullut.”

Teräsrakenteiden tuotannon arvo kotimaassa on yli 900 miljoonaa euroa. Se on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana.

Samoin viennin osuus on kasvanut pitkään. Moni metallituotteiden valmistaja nojaakin vahvasti vientiin.

Tähtikunnas painottaa, että teräsrakentamisessa painottuvat kierrätettävyys ja muuntojoustavuus. Esimerkiksi kaupallisessa rakentamisessa muuntojoustavuus on ehdoton vaatimus, vaikka asuntorakentamisessa se onkin vielä vähäistä.

Odotukset synkkenivät

Suhdanteen heikkeneminen ja epävarmuus tulevasta näkyvät myös tuoteteollisuuden yritysten odotuksissa tulevalle. Kasvuoptimismi oli huipussaan muutama vuosi sitten, mutta siitä on nyt tultu selvästi alas. Arvioihin ovat vaikuttaneet muun muassa yleiset ennusteet rakentamisen kovimman kasvun taittumisesta.

Toissa vuonna peräti 90 prosenttia vastaajista odotti liikevaihtonsa kasvavan, tänä vuonna kasvua ennakoi 64 prosenttia. Kymmenen prosenttia odottaa liikevaihtonsa pikemmin laskevan. Parina viime vuonna kyselyssä sitä ei ennustanut yksikään yritys.

Liiketuloksen kasvuun uskoo 47 prosenttia vastaajista. Siinä on laskua viime vuodesta peräti 20 prosenttiyksikköä. Yhä useampi myös odottaa tuloksensa heikkenevän.

Kyselyssä kysyttiin myös näkemystä tilauskannan kehityksestä tänä vuonna. Siinäkin näkyy epävarmuus. Vastaajista 47 prosenttia uskoo tilauskannan kasvavan. Viime vuonna tähän uskoi 63 prosenttia.

Vastaajista 11 prosenttia uskoo nyt tilauskannan laskuun, kun viime vuonna yksikään ei tähän uskonut.

Vaikka odotukset saivatkin synkempiä sävyjä tuoteteollisuudessa, investointi- ja kasvuhalua pitää yllä se, ettei rakentamisen romahdusta ole kotimaassa näköpiirissä. Osa yrityksistä hakee silti järeämpää jalansijaa ulkomailta.

Juttu kuuluu Rakennuslehden Suurimmat 2018 -kokonaisuuteen, joka ilmestyi printtilehdessä 17.5.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tuoteteollisuus takoi rahaa viime vuonna – odotukset synkkenivät”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat