Kokeile kuukausi maksutta

Suomalaistohtori kehitti supernopeille junille sopivan kiskopalkin valmistusmenetelmän

Kauppatieteiden tohtori Seppo Hauta-aho väitteli toukokuun lopussa Aalto-yliopistossa magneetti- ja nopean junan sovelluksiin tarkoitetusta kiskopalkin valmistusmenetelmästä.

Uunituore luotijuna odottamassa kuljetusta Madridista Barcelonan kautta Saudi-Arabiaan. Kuva: Mikko Kortelainen

Väitös tehtiin insinööritieteiden korkeakoulussa, konetekniikan laitoksella.

Hauta-aho kehitti väitöstyössäään jatkuvan teräksisen rautatiesiltapalkin, jossa ei käytetä lainkaan ratapölkkyjä tai tavanomaista kivimurskepengertä tukirakenteena.

Kyse on Suomessa kehitetystä uudesta teknologiasta ja innovaatiosta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi niin sanotun tunnin junan kehittämisessä tai rakennettaessa nopeampia junayhteyksiä, joita perinteiset ratarakenteet eivät kestäisi.

Perinteisten rautatierakenteiden käyttö on rajallista tilanteessa, jota varten niitä ei ole aikoinaan suunniteltu. Nopeiden junien aiheuttamat suuret voimat ja kasvavat tavarakuormat asettavat kokonaan uudenlaisia vaatimuksia rautateiden tukirakenteille.

Väitöstyössä tutkittiin juuri kestävyyteen liittyvää ongelmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää uudenlainen teräspalkin rakenne, joka täyttää tiukat vaatimukset ja jonka valmistus on taloudellisesti järkevää.

Tutkimuksen tuloksena kehitettiin kolmiuumainen, erittäin lujarakenteinen uusi rautatiekiskopalkki, jota voidaan valmistaa kustannustehokkaasti tehdasympäristössä.

Uusi valmistusmenetelmä käyttää jatkuvaa energiantuonnin mittausta sekä valvoo ja tallentaa yksilökohtaisesti rautatiekiskopalkin valmistuksen tiedot. Järjestelmää voidaan hyödyntää laajasti teräsrakentamisen sovellutuksissa, kuten rautateissä, silloissa ja laivoissa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Suomalaistohtori kehitti supernopeille junille sopivan kiskopalkin valmistusmenetelmän”

  1. Mielenkiintoinen juttu, mutta pihvi jäi epäselväksi.

    Käsittääkseni sepelipengertä ja rapapölkkyjä käytetään silloillakin siitä syystä, että radan muodonmuutosominaisuudet pysyvät likimain samana sillan kohdalla kuin muuallakin. Epäjatkuvuuskohdat alustan kimmoisuudessa ovat sitä suurempaa myrkkyä junalle mitä nopeammin se kulkee.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat