Taloyhtiöiden turvallisuus on parantunut vain hieman. Alueellisessa vertailussa parhaiten on onnistunut Espoo, jossa taloyhtiöt hoitivat turvallisuutta viime vuonna lähes kaikilla osa-alueilla paremmin kuin esimerkiksi helsinkiläiset tai turkulaiset taloyhtiöt.
”Kuudessa kymmenestä kiinteistöstä riskien arviointi ei ole ajan tasalla”, sanoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pelastusturvallisuuden vuositilastosta, joka perustuu pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin keräämään laajaan aineistoon. Yhtiön asiantuntijat tarkastivat viime vuonna lähes 4 000 asuin- ja toimistokiinteistöä.
Jurvelinin mukaan esimerkiksi kuudessa kymmenestä talossa palovaroittimet on jätetty huoltamatta.
”Tällaiseen laiminlyöntiin ei ole sellaista selitystä, jonka voisi hyväksyä. Palovaroitin ei pelasta nukkuvaa ihmistä, jos se ei toimi.”
Esimerkiksi Espoon ja Kirkkonummen alueella Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on esimerkiksi tänä keväänä tehnyt turvallisuushavaintokierroksia asuinalueilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty pientalojen osoitenumeroinnin näkyvyyteen, talotikkaiden kuntoon ja tuhopolttojen ennaltaehkäisyyn.
Vain joka kymmenes on tasolla hyvä
Safetumin tiedotteen mukaan suomalaisten kiinteistöjen turvallisuusindeksin keskiarvo oli 63 pistettä vuonna 2018 eli yhden pisteen verran enemmän kuin edellisenä vuonna.
Riskiryhmään kuuluvien kiinteistöjen osuus nousi kuitenkin 32 prosenttiin vuoden 2017 28 prosentista. Tuomas Jurvelinin mukaan hyvään arvosanaan ylsi viime vuonna vain 10 prosenttia tarkastetuista kiinteistöistä.
”Jonkinlainen kahtiajako näkyy myös taloyhtiöiden johtamisessa. Parhaimmisto kehittää aktiivisesti kaikkea toimintaa, myös turvallisuutta. Osa taas keskittää tarmonsa ja luovuutensa kaiken vaivannäön minimoimiseen. Keskeisin riski on, ettei vaaroja arvioida lainkaan tai arviointi on epäsäännöllistä.”
Vuosihuollot tekemättä
Pelastusturvallisuuden vuositilaston mukaan vain 39 prosenttia kiinteistöistä on pitänyt riskien arvioinnin ajan tasalla. Lakisääteisen pelastussuunnitelman mukaisia turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan edelleen välttävästi.
Viime vuonna 36 prosenttia kiinteistöstä oli jättänyt savunpoistojärjestelmän vuosihuollon tekemättä. Joka neljännessä kohteessa käsisammuttimien toiminta oli tarkastamatta.
”Tämän vuoksi me ehdotamme, että lakiin lisätään suora vaatimus riskien arvioinneista määräajoin, vähintään kerran vuodessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.
”Lisäksi lakiin tarvitaan selkeä linjaus siitä, kenen vastuulle kiinteistön omavalvonta ja riskien hallinta kuuluu. Vain harvat taloyhtiöiden hallitukset tiedostavat, että myös hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen, kun vahinko tapahtuu.”
Ruotsissa paljon vähemmän palokuolemia
Jurvelinin mukaan kiinteistöjen vastuulla oleva pelastusturvallisuuden omavalvonta on hoidettu Ruotsissa tehokkaammin kuin Suomessa. Ruotsissa on sattunut 2010-luvulla noin 20–30 prosenttia vähemmän palokuolemia, kun tapausten määrä suhteutetaan väestön määrään.
”Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa se, että mahdollisimman monet palot pystytään ehkäisemään ennalta tai jos palo sittenkin syttyy, vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kustannustehokkainta turvallisuustyötä on se, että lopetamme välittömästi typerien ja turhien virheiden tekemisen”, Jurvelin huomauttaa.
Leikkipaikkojen turvallisuus melko hyvä
Safetumin turvallisuusindeksi perustuu lähes 200 turvallisuuteen liittyvän osa-alueen kartoittamiseen. Uusina asioina tarkistettavien asioiden joukkoon on nostettu kiinteistön jätepisteen sijoitus ja taloyhtiön leikkipaikan kunto.
Kolmea neljästä suomalaisesta leikkipaikasta voidaan pitää asianmukaisena.
”Lähetämme terveisiä erityisesti pohjoiseen, Ouluun ja Lappiin. Oulussa neljä kymmenestä leikkipaikasta ei täyttänyt turvallisen tason kriteereitä.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Taloyhtiöt ottavat käsittämättömiä riskejä paloturvallisuudessa – Espoossa kunnostauduttu parhaiten”