Kokeile kuukausi maksutta

Kalatehdas on erikoinen haaste rakentajille: Rakennuksen pitää kestää perkeet, jotka kulkevat 100 kilometrin tuntinopeudella

Sastamalassa on käynnissä rakennushanke, joka haastaa niin suunnittelijat kuin urakoitsijat jokapäiväisestä poikkeavalla tavalla.

Laajennusosan tekninen tila on sijoitettu alapaarten päälle. Tilaa on noin 3000 neliömetriä. Kuva: Emil Bobyrev

Savukalan tuttu aromi leijailee sastamalalaisella työmaalla, missä hitsarit, iv-asentajat ja muu väki viimeistelevät päivän töitä. Kalaneuvos oy:n tehtaan tilat yli kaksinkertaistuvat laajennushankkeessa.

Nykyinen tehdas on kooltaan noin 5000 neliömetriä, ja laajennuksen jälkeen tilaa on noin 11000 neliömetriä.

”Tämä on firman historian 15. laajennus ja ehdottomasti isoin, joka tähän kiinteistöön on tehty”, Kalaneuvoksen käyttöpäällikkö Keijo Marjakoski kertoo.

Hanke etenee aikataulussa, ja harjannostajaisia vietettiin toukokuun lopulla. Uusi osa rakennetaan kiinni olemassa olevaan tehtaaseen.

”Vanhassa osassa tuotanto pyörii koko rakentamisvaiheen ajan täydellä teholla, mikä aiheuttaa erityistä haastetta. Esimerkiksi viemäripuolella on jouduttu sen vuoksi tekemään väliaikaisratkaisuja”, talotekniikan suunnittelusta vastaava Erno Haapio Granlund oy:stä sanoo.

Rakennus valmistuu aikataulun mukaan ensi syksynä. Sen jälkeen aloitetaan tuotantolaitteiden asennukset.

”Laitehankinnat ja laitteiden kulutustiedot ovat täsmentyneet rakennustöiden aikana, mikä on aiheuttanut mittavia muutostarpeita suunnittelussa. Muutosten tekeminen on haastavampaa ja kustannusvaikutus suurempi, kun rakennustyöt ovat edenneet pidemmälle”, Haapio sanoo.

Kattoristikkoja piti vahvistaa

Laajennukseen sijoittuu raaka-aineen vastaanottotila, kolme fileointilinjaa ja valmiiden tuotteiden lähettämö. Yksi linjoista on automaattilinja, jolla fileointi tehdään osin robotilla.

Perkeitä varten rakennetaan vakuumiputki, jota pitkin kalanpäät, ruodot ja kalojen mukana tullut pakkausjää kulkevat poistettaviksi. Putki nousee fileointilinjastoilta ylös tekniselle ullakolle ja jatkaa sieltä eteenpäin.

Vauhtia perkeillä ja jäällä on 27 metriä sekunnissa eli 97 kilometriä tunnissa.

”Vakuumilinjan siirtovoima on niin suuri, että kattoristikkoja jouduttiin vahvistamaan ala- ja yläpaarretasoilla. Pienikin mötikkä liikkuu putkessa niin kovalla vauhdilla, että sen massa vastaa pakettiautoa”, havainnollistaa työmaamestari Matti Loukkola rakennusliike J. Malm oy:stä.

Uusia savustusuuneja tulee kahdeksan, joista viisi on lämminsavu-uuneja. Sama uuni sekä savustaa että jäähdyttää kalat.

”Kyseessä on kaikin puolin teknisesti vaativa elintarviketeollisuuden rakennus. Savustusuunien vuoksi joudutaan tekemään erikoisratkaisuja. Esimerkiksi savu on ohjattava muualle kuin rakennuksen ilmanottoaukkoihin”, Penark oy:n Timo Penttilä kertoo.

Pintamateriaalit joutuvat koville

Kalajalostetehtaassa seinä- ja lattiapinnoille on tiukat vaatimukset hygienian ja kestävyyden osalta. Teräsrunkoisen laajennusosan seinäpinnat on tehty ruostumattomasta teräksestä, haponkestävästä teräksestä sekä elintarvikelaminaatista.

”Tuotantotiloissa käytetään huomattava määrä suolaa. Lisäksi kalan rasva aiheuttaa voimakasta rasitusta pinnoille, kuten myös pesuaineet”, Penttilä sanoo.

Sama on pitänyt huomioida lvi-putkistojen suunnittelussa.

”Putkipuolella käytetään hitsattavaa haponkestävää terästä, ja siksi homma on paljon vaativampi kuin tavanomaisemmissa hankkeissa”, Haapio kertoo.

Lattioihin tulee kemikaaleja kestävä Ucrete-pinta, joka on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi jo nykyisissä tiloissa.

Käyttöveden tarve kasvaa laajennuksen jälkeen. Tuotantotilojen alakertaan on rakennettu oma, 16 kuutiometrin kokoinen vesisäiliö.

Haapio sanoo, että ratkaisu on poikkeuksellinen.

”Paikallisen vesilaitoksen kanssa kehitimme välivarastointijärjestelmän, jossa iso säiliö tasaa kulutushuippuja. Lisäksi tehdään paineenkorotukset, koska tuotannossa vettä tarvitaan tavanomaista korkeammassa paineessa.”

Laajennusosaan rakennetaan oma verkosto noin 1-asteiseksi jäähdytetylle vedelle.

”Automaattinen fileointilinja tarvitsee jäävettä. Tavallinen kylmä käyttövesi on sille liian lämmintä”, Haapio kertoo.

Lauhdelämpö talteen pumpuilla

Jäähdytettyä tilaa tulee kaikkiaan noin 4000 neliömetriä. Lämpötila vaihtelee enimmäkseen 0 asteen ja 6 asteen välillä. Pakastamo on -25-asteinen.

”Kaikkien seinien, myös väliseinien, pitää olla höyrytiiviitä. On haastavaa, kun jossain kohdassa tuotantokone kulkee läpi kahden huonetilan, joissa on eri lämpötilat”, Penttilä kertoo.

Tähän asti tuotannon tarvitsema kylmä on tuotettu hajautetusti pienissä yksiköissä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tehtaan ulkopuolelle keskitetty kylmälaitos.

”Tällaisessa laitoksessa on valtava kylmätehon tarve. Se on järkevintä hoitaa isolla järjestelmällä”, Haapio sanoo.

Kylmän tuottaminen keskitetysti kuluttaa vähemmän energiaa kuin hajautettu järjestelmä. Lisäksi lauhdelämpö voidaan ottaa talteen lämpöpumpuilla.

”Lauhdelämpö kannattaa ilman muuta hyödyntää. Pumput toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella, koska lämmönlähde on lauhdelämpö, jonka lämpötila on jo itsessään korkea”, Haapio luonnehtii.

Lauhdelämmöllä sulatetaan myös pakkausjää, joka tehtaalle saapuu kalojen mukana. Sulatusta varten tuotantotiloihin on rakennettu jäänsulatusallas.

Tarkkoja laskelmia energiansäästöstä ei vielä ole. Kalaneuvoksen arvion mukaan keskitetyllä kylmäkeskuksella ja lauhdelämmön hyödyntämisellä voi energiaa säästyä jopa puolet nykyiseen kylmäntuotantomenetelmään verrattuna.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kalatehdas on erikoinen haaste rakentajille: Rakennuksen pitää kestää perkeet, jotka kulkevat 100 kilometrin tuntinopeudella”

  1. ”Pienikin mötikkä liikkuu putkessa niin kovalla vauhdilla, että sen massa vastaa pakettiautoa”

    Ja sitten takaisin peruskoulun fysiikan tunnille. Niin kauan kun perkeet eivät liiku lähellä valon nopeutta, voidaan turvallisesti lähteä siitä että pienen mötikän massa = pienen mötikän massa, ei pakettiauton.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat