Päivi Ikosen ja hänen vanhempiensa mökille Leppävirralla rakennettiin uusi jätevesijärjestelmä viime kesänä. Kuva: Timo Hartikainen

Pian häämöttävä jätevesilaki on tehnyt tästä vilkkaan remonttikesän: ”Porukka on ajatellut ’paskalaista’, ettei tästä mitään tule eikä mitään tarvitse tehdä”

Lokakuun loppuun mennessä jätevesijärjestelmien tulee olla kunnossa ennen vuotta 2004 rakennetuissa rantakiinteistöissä ja pohjavesialueella olevissa kiinteistöissä.

Kirjoittaja(t) Minna Pölkki / HS

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta on väännetty ja keskusteltu yli 15 vuotta, mutta nyt maali häämöttää.

Kansan suussa paskalaiksi nimitetyn lain siirtymäaika päättyy lokakuun lopussa. Siihen mennessä jätevesijärjestelmät tulee uudistaa lain vaatimalle tasolle kiinteistöissä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja jotka sijaitsevat rannan lähellä tai pohjavesialueella.

Suomen ympäristökeskuksen keväällä tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 110 000 kiinteistöä, joiden jätevesiasioille pitäisi tehdä jotain määräaikaan mennessä. Kiinteistöistä noin puolet on vapaa-ajanasuntoja, noin puolet vakituisia asuntoja.

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Ari Kankaan mukaan lukumäärät ovat arvioita, sillä tarkkoja tilastoja lukumääristä ei ole.

Haja-asutusalueiden jätevesiuudistus on ollut esillä vuosia, mutta asian hoitaminen on jäänyt monelta mökkiläiseltä ja ranta-asukkaalta viime tippaan.

15 vuoden aikana jätevesilakiin on tehty muutoksia. Siirtymäaikaa on pidennetty muutaman kerran, mutta nyt takaraja näyttää olevan naulattu lokakuun loppuun. Se on herättänyt monet kiinteistönomistajat uudistamaan jätevesijärjestelmäänsä tai ainakin selvittämään tarvetta sille.

”Mitä olen kuullut alan toimijoilta tänä keväänä ja minkä verran kuntiin on tullut erilaisia hakemuksia, kyllä siellä toimeliaisuus on selvästi lisääntynyt. Alan suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla tuntuu olevan tilauksia”, Kangas sanoo.

Esimerkiksi Lappeenrannassa hakemuksia on tähän mennessä jätetty yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä.

Jätevesineuvontaa antavat kuntien lisäksi muun muassa Omakotiliitto ja alueelliset neuvontahankkeet eri puolilla maata.

”On ollut kiireinen neuvontakesä. Yhteydenotot tiivistyvät kahteen kysymykseen: koskeeko tämä minua ja jos koskee, mitä minun täytyy tehdä”, kertoo Pohjois-Savon jätevesineuvoja Harri Kinnunen Jätekukosta.

Kuopion alueella arvioidaan olevan tuhansia kiinteistöjä, joita uudet jätevesimääräykset koskevat. Kuopion ympäristönsuojelupalvelujen suunnitteluavustaja Satu Ahosen mukaan kiinteistönomistajilta on tullut paljon yhteydenottoja.

”Ei vielä ihan ruuhkaksi asti, mutta kyllä se selvästi näkyy.”

Vuosien aikana jätevesilakia on myös arvosteltu paljon. Moni on pitänyt sen vaatimuksia kohtuuttomina ja kohtuuttoman kalliina esimerkiksi iäkkäille syrjäseutujen kiinteistönomistajille.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mukaan jätevesilakiin tehtiin tärkeä muutos pari vuotta sitten, kun lakiin kirjattiin sadan metrin rajapyykki.

Alun perin määräaika koski kaikkia haja-asutusalueiden kiinteistöjä. Nyt se on rajattu koskemaan vain pohjavesialueiden kiinteistöjä ja rantakiinteistöjä, jotka sijaitsevat enintään sadan metrin päässä rannasta.

Kuivan maan kiinteistöissä jätevesijärjestelmä on uudistettava siinä vaiheessa, kun kiinteistöön tehdään seuraava vesiä koskeva remontti.

Savolaisen mukaan lisäaika ja kohtuullistamiset ovat laimentaneet myös kritiikkiä. Ihmisten on helpompi ymmärtää lain vaatimukset.

”Toki kun puhutaan isoista järjestelmistä, joiden hinta on merkittävä, on se monelle kotitaloudelle ja kansalaiselle haasteellinen”, hän sanoo.

Satu Ahonen arvioi, että nykyään jätevesilakiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin myös siksi, koska remontin todelliset kustannukset eivät usein nousekaan niin suuriksi kuin on pelätty. Lain alkuvaiheessa monelle syntyi käsitys, että laki aiheuttaa automaattisesti järeän remontin ja tuhansien eurojen laskun.

Kustannukset riippuvat kiinteistöstä. Ahosen ja Savolaisen mukaan remontista voi edullisimmillaan selvitä muutamalla sadalla eurolla, jos uusittavana on vain mökin harmaavesijärjestelmä.

Hintalappu kasvaa, jos kiinteistöön tulee juokseva vesi ja siellä on vesivessa. Hintaan vaikuttaa se, millainen järjestelmä kiinteistössä on entuudestaan, kiinteistön sijainti, maasto ja myös se, kuinka paljon kiinteistössä syntyy jätevettä.

Järeimpien jätevesijärjestelmien hinta asennuksineen voi silti nousta jopa yli 10 000 euroon.

Kiinteistönomistajat voivat hakea kunnalta poikkeuslupaa lain vaatimuksiin tietyin perustein: vedoten kohtuuttomiin kustannuksiin tai vähäiseen vesimäärään. Monet kunnat ottavat kuitenkin poikkeuslupahakemuksia vastaan vasta määräajan umpeuduttua.

Jätevesilain noudattamisen valvonta kuuluu myös kunnille. Valvontaurakka on suuri, käytännössä mahdoton.

”Luonnollisesti kunnissa ei ole resursseja lähteä käymään asioita läpi kiinteistö kiinteistöltä. Puhutaan riskiperusteisesta valvonnasta. Kunnat kiertävät omat herkimmät alueensa, jotka ovat merkittävimpiä ympäristönsuojelun kannalta. Niihin valvonta kohdistuu ensimmäisenä ja vähitellen siitä laajenee”, sanoo Ari Kangas ympäristöministeriöstä.

Esimerkiksi Lappeenrannassa valvontatyöhön valmistaudutaan jo nyt selvittämällä kiinteistöjä, joissa jätevesiasiat eivät ole välttämättä kunnossa.

”Tämä on iso työ. Tulemme tekemään valvontaohjelman, jossa riskiperusteisesti arvioidaan, missä kohteissa ruvetaan tekemään tarkastuksia”, sanoo Lappeenrannan ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen.

Jos jätevesiasiat eivät ole kunnossa, kunta antaa ensin kehotuksen järjestää asia. Tämän jälkeen annetaan määräys, ja määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.

Piutusen mukaan kunta pyrkii saamaan haja-asutusalueiden jätevesiasiat kuntoon neuvonnan avulla.

”Osa porukkaa on ajatellut paskalaista, ettei tästä mitään tule eikä mitään tarvitse tehdä, mutta määräajan tullessa täyteen iso osa herääkin. Siinäkin vaiheessa neuvonta on tärkeintä.”

Kunnat toivovatkin, että neuvontahankkeet saavat jatkorahoitusta vielä määräajan täyttymisen jälkeenkin.

Pohjois-Savossa Leppävirralla Päivi Ikonen nauttii helteisestä kesäpäivästä Valkeislammen rannalla olevassa kesämökissä. Ikonen ja hänen vanhempansa Raija ja Arvo Ikonen uusivat parikymmentä vuotta vanhan mökkinsä jätevesijärjestelmän viime kesänä.

Lain mukaan järjestelmä oli uusittava, sillä 70 metrin päässä rannasta sijaitsevassa mökissä on sisävessa ja mökkiin tulee vesi omasta kaivosta.

Ikoset ryhtyivät remonttiin kuitenkin ennen kaikkea siksi, ettei vanha jätevesijärjestelmä toiminut kunnolla. Mökillä oli entuudestaan kaksi jätekaivoa ja imeytyskenttä, johon oli vuosien saatossa kasvanut puita.

Viime kesänä tontille rakennettiin kolmas jätekaivo ja uusi imeytyskenttä. Kaivinkone kaivoi laajan kuopan, joka täytettiin murske- ja hiekkakerroksilla.

Nyt jätevesi kulkee kolmen jätekaivon kautta, joista viimeisimmästä se pumpataan imeytyskentälle. Siitä se valuu hiekka- ja murskekerrosten läpi alas maastoon.

Uudistukselle tuli hintaa 6 000–7 000 euroa. Se on iso summa rahaa, mutta Päivi Ikonen ymmärtää, että siten ympärivuotisessa käytössä olevalle mökille saatiin toimiva ja ajanmukainen jätevesijärjestelmä.

”Ajattele nyt, jos tästäkin menisi kaikki likavedet tuohon lampeen, ei olisi kiva siinä uida”, hän sanoo.

”Kyllä me suomalaiset monesti valitamme, että miksi meidän pitää olla niin lainkuuliaisia. Mutta kyllä tässä asiassa saa olla lainkuuliainen. Meillä on niin puhtaat vedet, että miksi niitä pitäisi ihan tahallaan liata?”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Pian häämöttävä jätevesilaki on tehnyt tästä vilkkaan remonttikesän: ”Porukka on ajatellut ’paskalaista’, ettei tästä mitään tule eikä mitään tarvitse tehdä””

  1. Kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki julkisesti sanoi että jätevesien käsittelyn uusiminen saa maksaa korkeintaan 2000 € niin sitä noudatetaan eli jos jätevesien käsittelyn uusiminen maksaa enemmän kuin 2000 € niin sitä ei tehdä.

    Mikä on tässä sellaista jota ette ymmärrä sillä ympäristöministerin määräystä pitää kuntien ympäristöpäälliköiden noudattaa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi