Askeläänien mittaus ei aina vastaa kerrostaloasukkaiden kokemusta häiriöstä – tutkija kehitti paremman mittaluvun

Tekniikan lisensiaatti Mikko Kylliäinen tutki rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan asumismukavuuteen merkittävästi vaikuttavan lattioiden askelääneneristävyyden mittaamista.

Tekniikan lisensiaatti Mikko Kylliäinen tutki rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan asumismukavuuteen merkittävästi vaikuttavan lattioiden askelääneneristävyyden mittaamista.

Väitöksen mukaan uusi mittaluku vastaa ihmisen kokemusta lattioiden askelääneneristävyydestä

Tutkimuksessa kehitettiin uusi mittaluku, joka vastaa käytössä olevia mittalukuja paremmin kerrostaloasukkaiden subjektiivista kokemusta askelääneneristävyydestä.

Askeläänet ovat erilaisia asumisesta syntyviä, lattiaan kohdistuvien iskujen tuottamia ääniä. Esimerkkejä näistä ovat esineiden putoaminen lattialle, lasten leikki, huonekalujen siirtely tai kävelyn aiheuttamat äänet. Huoneistojen ääneneristävyys, jonka yksi osa askelääneneristävyys on, vaikuttaa merkittävästi asumismukavuuteen ja -terveyteen.

Askelääneneristävyyttä mitattaessa äänilähteenä on vuosikymmenten ajan käytetty standardoitua askeläänikojetta, joka pudottelee 0,5 kilon painoisia sylintereitä 40 millimetrin korkeudelta lattiaan, kutakin kahdesti sekunnissa. Lattiaan kohdistuu siten kymmenen iskua sekunnissa.

Koje on aikoinaan kehitetty sellaiseksi, että sillä saadaan varmasti aikaan ääni, joka kaikissa olosuhteissa on mitattavissa.

”Jo 1960-luvulta asti on tiedetty, että askelääneneristävyyden mittaustapa ei vastaa sitä, miten kerrostaloissa asuvat ihmiset kokevat huoneistojensa askelääneneristävyyden. Ongelma on syntynyt siitä, että nykyinen menetelmä, jolla eri taajuuksilta saadut mittaustulokset muunnetaan yhtenä numerona ilmoitettavaksi mittaluvuksi, ei ota riittävästi huomioon erilaisten lattianpäällysteiden akustista käyttäytymistä eikä toisaalta sitä, miten ihmiset kokevat äänet”, Kylliäinen kertoo.

”Askeläänikojeen korvaajaksi on ideoitu vaihtoehtoisia äänilähteitä, mutta ne eivät ole toimineet askeläänikojetta paremmin, kun otetaan huomioon erilaisten lattianpäällysteiden ja kantavien välipohjarakenteiden laaja kirjo. Siten ratkaisu ongelmaan ei voi löytyä äänilähteen vaihtamisesta. Sitä vastoin on kehitettävä uudenlainen menetelmä, jolla fysikaalisista mittaustuloksista johdetaan ihmisten kokemusta vastaava mittaluku”, Kylliäinen tähdentää.

Mittaustuloksia ja subjektiivisia kokemuksia yhdistetään

Kylliäisen tutkimuksessa on mitattu ja tallennettu todellisten askeläänilähteiden (kävely erilaisin kengin ja sukin, tuolin siirto, pallon pudottelu lattiaan) synnyttämää ääntä lattianpäällysteen vaihdellessa. Samojen lattiarakenteiden askelääneneristys mitattiin askeläänikojeella, jolloin saatiin tieto niiden akustisesta käyttäytymisestä.

Laboratoriossa toteutettujen kuuntelukokeiden avulla löytyi yhteyksiä fysikaalisten mittaustulosten sekä koehenkilöjoukon subjektiivisen kokemuksen välille. Näistä oli mahdollista johtaa uusia mittalukuja, jotka kytkevät ihmisten kokemuksen ja rakenteiden fysikaaliset ominaisuudet aiemmin käytettyjä mittalukuja paremmin toisiinsa.

Tekniikan historiassa on tyypillistä, että kerran omaksuttua teknologiaa on hankalaa vaihtaa toiseen. Johdettujen mittalukujen etuna on, että ne voidaan laskea aiemmin tehtyjen mittausten tuloksista.

”Uskon, että rakennusakustiikassa tulee jatkossa yleistymään tutkimus, joka perustuu erilaisten äänten kokemiseen ja häiritsevyyteen sen sijaan, että tutkittaisiin pelkästään rakenteiden fysikaalisia ominaisuuksia”, Kylliäinen arvioi.

Väittelijä työskentelee yksikönjohtajana A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n akustiikkasuunnitteluyksikössä sekä osa-aikaisesti tutkimus- ja opetustehtävissä Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa.

Rakennusakustiikan alaan kuuluva väitöskirja Rating the impact sound insulation of concrete floors with single-number quantities based on a psychoacoustic experiment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina 23.8.2019.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Askeläänien mittaus ei aina vastaa kerrostaloasukkaiden kokemusta häiriöstä – tutkija kehitti paremman mittaluvun”

  1. Olen huomannut että 90 luvun lopussa asumassani kerrostalossa pystysuunnan äänieristys on kelvoton kun taas sivusuunnassa ihan hyvä, vedenpaineetkin on jotain käsittämätöntä ja hanat ja suihkut huutavat kuin suihkukoneen moottorit.

    1. Epäilen, että vesijohdoistasi ei kuulu 130-140db ääntä turvallisella etäisyydellä, tai edes korva putkeen painettuna.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi