keskustakirjasto Oodi kilpailee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta. Kuva: Tuomas Uusheimo

Oodi ja neljä muuta kohdetta kisaavat Arkkitehtuurin Finlandia –palkinnosta – katso kuvat palkintoehdokkaista

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat 2019 on julkistettu.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Palkintoehdokkaat ovat Helsingin keskustakirjasto Oodi, Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi, Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Käärmetalon peruskorjauksen 1. vaihe Käpylässä ja Vaaralanpuiston päiväkoti Vantaalla.

Palkinnon valitsee kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen. Suomen Arkkitehtiliitto Safa myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tänä vuonna kuudetta kertaa. Voittaja julkistetaan 7.10.2019.

”Arkkitehtuuri mielletään liian usein vain näyttämönä erilaisille toiminnolle. Arkkitehtuuri voi kuitenkin omalta osaltaan joko estää tai tukea hyvän elämän edellytyksiä, kuten yhteisöllisyyttä, inhimillisen mittakaavan toteutumista, kulttuurisen perinnön siirtämistä seuraaville sukupolville ja rakentamisen perinteen, hiljaisen tiedon välittämistä eteenpäin”, Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtaja Anne Stenros sanoo palkintoedhokkaita koskevassa tiedotteessa.

”Arkkitehtuurin ytimessä on se, miten rakennettu ympäristö kohtaa ihmisen, miltä tilat tuntuvat sen käyttäjästä ja miten tilat puhuttelevat ihmisiä. Arkkitehtuurikokemuksessa on kyse empatiasta, sitoutumisesta ja käyttäjän mahdollisuudesta paikantuntuun. Tämän vuoden kohteissa korostuukin erityisesti arkkitehtuurin merkityksellisyys ja herkkyys sekä sen kyky parantaa elämän laatua”, Stenros sanoo.

Seuraavassa on Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tiedotteen luonnehdintoja palkintoehdokkaista.

Keskustakirjasto Oodi

Kuva: Tuomas Uusheimo

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema, vuonna 2018 avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi on muuttanut käsitystämme kirjastosta. Kirjasto on nyt kansalaisten olohuone, josta löytyy tiloja peliluolasta kirjataivaaseen. Rakennus jakautuu kolmeen arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan erilaiseen kerrokseen, jotka luovat omanlaiset puitteet kirjaston eri toiminnoille – avoimelta sisääntulotasolta välikerroksen paja- ja studiotiloihin ja ylös valossa kylpevään kirjaston varsinaiseen aineistoalueeseen.

Toiminta ja tilat ovat orgaanisessa vuorovaikutuksessa talon rakenteen, Sanomatalolta Töölönlahden puistoon jännittyvän teräksisen selkärangan ja sitä laivan kölin tapaan myötäilevän kuusisoiroverhouksen kanssa. Oodin muoto nivoo sen ympäristöönsä ja viimeistelee pääkaupungin keskeisen julkisen tilan.

Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi

Kuva: Jyrkki Iso-Aho

Vuonna 1955 valmistunut Jyväskylän yliopiston päärakennus on Alvar Aallon punatiilikauden merkittävimpiä töitä. Kasvatusopillisen korkeakoulun tärkeimmässä rakennuksessa koulutettiin aikanaan kansa- ja oppikoulunopettajia. Luentosalien ja laboratorioiden sekä muiden opetus- ja tutkimustilojen lisäksi rakennukseen sijoittuivat korkeakoulun hallintotilat, opettajien kokoustilat sekä juhlasali ja kahvio. Rakennus on suojeltu osana Seminaarinmäen kokonaisuutta.

Päärakennuksessa toteutettiin vuosina 2013–2017 perinpohjainen restaurointi, jonka Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy suunnitteli tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa. Juhlasalin ilmanvaihtoa parannettiin, vesikatto ja lattiat uusittiin ja ikkunat kunnostettiin. Korjauksessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja ja kalusteita.

Esimerkiksi tiililattian tiilet irrotettiin yksi kerrallaan, numeroitiin, puhdistettiin ja ladottiin takaisin uuden lattiarakenteen päälle alkuperäisille paikoilleen. Alvar ja Aino Aallon, Maija Heikinheimon sekä Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat kalusteet restauroitiin.

Kruunuvuorenrannan koonta-asema

Kuva. Timo Kiukkola

Vuonna 2017 Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistuneella koonta-asemalla uuden asuinalueen jätteet kootaan maanalaisia imuputkia pitkin ja pakataan kontteihin muualla tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten. Rakennuksen suurpiirteinen, lohkaremainen massoittelu ja vihreät kattopinnat liittävät sen luontevasti ympäröivään kalliomaisemaan ja luovat samalla kiinnostavan lisän katunäkymään.

Laitoksen vaipan arkkitehtuurin lähtökohtana on ollut rouheisen kallion alati vaihteleva jäkäläpeite. Kolmiulotteinen, origamia muistuttava geometria on taidokkaasti toteutettu ruosteen ruskeiksi patinoimilla betonielementeillä. Kruunuvuorenrannan koonta-asema osoittaa, että myös teknisiin järjestelmiin kuuluvat rakenteet ja rakennukset voivat olla merkityksellinen osa ympäristöämme. Koonta-aseman on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy.

Käärmetalon korjauksen 1. vaihe

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio oy

Helsingin Käpylään vuonna 1951 valmistunut Käärmetalo on Yrjö Lindegrenin merkittävimpiä suunnitelmia. Kahdesta erillisestä rakennuksesta koostuvan talon pituus on 287 metriä. Kasarmimaisuus on vältetty yhdistelemällä viuhkamaisia lamelleja, jotka muodostavat vaihtelevia suojattuja pihatiloja.

Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevissa kerrostaloissa on yhteensä 189 kaupungin vuokra-asuntoa, joilla jokaisella on yksilöllinen asemansa ja näkymänsä osana kokonaisuutta. Peruskorjauksen pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehti Mona Schalin Arkkitehdit Kati Salonen ja Mona Schalin Oy:stä.

Vuosina 2016–2018 kunnostetun eteläisen asuinrakennuksen korjaustyöt tehtiin rakennusssuojelun edellyttämällä tavalla. Peruskorjauksessa kunnostettiin muun muassa kylpyhuoneet, keittiöt, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat, yhteistilat ja LVI-järjestelmät. Mikä mullistavinta, rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, mikä säästää energiaa ja huoltokustannuksia ja ehkäisee sisäilmaongelmien syntymistä.

Vaaralanpuiston päiväkoti

Kuva: MIka Huisman

Vuonna 2017 valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on ‘”pieni suuri” rakennus, joka muodostaa suojaisan maiseman päiväkodin lapsille. AFKS Arkkitehtien (Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, Jalo Sippola ja Maija Viljanen) suunnittelema rakennus sopeutuu massoiltaan ja materiaaleiltaan ympäröivän rakennetun ympäristön mittakaavaan, jakautuen kahteen erilliseen piha-alueeseen.

Puistomaisen tontin isot pihapuut on suojeltu rakentamisen aikana. Lämpimät sävyt, runsas puun käyttö materiaalina ja poimuileva muoto kutsuvat leikkimään ja kiipeilemään. Yksi suunnittelun lähtökohdista on ollut lähes nollaenergiarakennuksen suunnittelu.

Sisätilat jatkavat maisemallista mielikuvaa polveillen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Oppimisympäristö on avoin, mutta lasten ryhmätilat jakautuvat luontevasti tilallisen jatkuvuuden suvantokohtiin ja antavat riittävästi näkö- ja kuulosuojaa rauhoittumista varten. Työntekijät kiittelevät esteettisesti monipuolista ja rikasta ympäristöä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Oodi ja neljä muuta kohdetta kisaavat Arkkitehtuurin Finlandia –palkinnosta – katso kuvat palkintoehdokkaista”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi