Putkiremonttiin oltaisiin valmiita sijoittamaan noin 8200 euroa. Kylpyhuone-, ikkuna- ja keittiöremontit puolestaan saisivat jokainen maksaa 5000–6000 euroa. Lattia- ja saunaremontista oltaisiin molemmista valmiita maksamaan hieman yli 3000 euroa kummastakin.
Remonttiin käytetyistä euroista huolimatta työn jälki ei kuitenkaan aina vastaa odotuksia.
”Vakuutusyhtiössä remonteista aiheutuvat riitatilanteet ovat tuttuja. Tavallisimmin kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta korvattavat remonttiriidat koskevat työn viivästymistä, remontin hintaa tai remontin työn jälkeä”, LähiTapiolan korvauspäällikkö Matti Karimäki sanoo tiedotteessa.
”Usein näistä remonteista ei ole mitään kirjallisia sopimuksia, joten jälkikäteen väitellään siitä, mitä on aluksi sovittu remontin laajuudesta, kestosta ja hinnasta. Joskus remonteissa ilmenee jotain yllättävää, josta aiheutuu lisätöitä, ja näistä lisätöistä sitten myös monesti riidellään. Samoin riidellään siitä, mitkä kaikki korjaukset kuuluvat takuukorjaukseen, mikäli myöhemmin ilmenee virheitä.”
Karimäen mukaan tärkein keino riitojen välttämiseksi on sopia remontin tekijän kanssa kirjallisessa urakkasopimuksessa ennen urakoinnin aloittamista, mitä remontoidaan, missä aikataulussa ja mihin hintaan. Tärkeää on myös sopia, miten toimitaan, jos tulee yllätyksiä remontin aikana. Urakoitsija voi pyydettäessä esittää vakuutustodistuksen vastuuvakuutuksen voimassaolosta. Urakoitsijan vastuuvakuutuksesta voi saada korvauksen, jos urakoitsija aiheuttaa esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä vesivahingon. Riitatilanteiden kannalta on parempi, jos töistä maksetaan vasta valmiina – ei ennakkoon.
LähiTapiolan Kantar TNS:llä toteuttaman Arjen katsaus -kyselytutkimuksen tulokset kerättiin 17.–23. toukokuuta. Tutkimukseen vastasi 1050 henkeä, jotka edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tämän verran suomalaiset ovat valmiita maksamaan eri remonteista”