Kotiseutuliiton mukaan Tuirassa yhdistyy menneisyys ja tulevaisuus sulassa sovussa. Vanhoja taloja ja rakennuksia arvostetaan ja vaalitaan nykypäivänä ja uutta rakennetaan yhteensopivalla tavalla. Oulujoen suisto ja Tuiranpuisto tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkoilulle ja virkistäytymiselle. Yli satavuotias Tuiranpuisto valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna sadan hienoimman suomalaisen puiston joukkoon.
Yhdistyksiä on paljon, ja alueen asukkaat ottavat aktiivisesti osaa alueensa kehittämiseen. Onnistunut kansalaistoiminta metsäisen puiston ja koulun säilyttämisen puolesta on lisännyt kaupunginosan yhdessä toimimisen henkeä.
”Tuirassa näkyy monipuolisuus ja monimuotoisuus erittäin rakentavassa valossa: kulttuurinen monimuotoisuus, osallisuus, lapset ja nuoret. On isot korttelijuhlat ja paljon muuta. Aktiivinen asukasyhdistys toimii kaiken keskiössä, asukkaita kuunnellen. Aikuisväestö tekee paljon vapaaehtoistyötä, alueella toimii monta yhteisöä, jotka tekevät yhteistyötä. Kaupunki toimii näiden yhteisöjen kumppanina ja on yksi monista toimijoista”, Suomen Kotiseutuliiton kaupunkijaoston puheenjohtaja Tuula Salo sanoo tiedotteessa.
Tuirassa on elämää vuorokauden ja vuoden ympäri.
”On kapakoita ja ravintoloita, hyvätasoisiakin. Liikennettä on ympäri vuorokauden. Paukkupakkasella Tuirassa saattaa olla enemmän liikennettä kuin keskustassa. Tuira on elävä ja eloisa kaupunginosa. Niin hyvässä kuin pahassakin”, Tuiran asukasyhdistyksen puheenjohtaja Katja Koivukoski kertoo.
Väestörakenne on monipuolinen. Noin joka viides kaupunginosan koululaisista on maahanmuuttaja tai toisesta maasta saapuneen lapsi. Seudulla on sekä vaurasta omakotiasutusta, vanhoja arvostettuja työväenasuntoja että runsaasti vuokra-asuntoja.
Näyttelijä Martti Suosalo ja muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä ovat Tuirasta kotoisin. Röyhkän lapsuuden puutalo on vielä jäljellä, vaikka iso osa idyllistä on purettu.
”Nyt viime aikoina olen muistellut lapsuuteni maisemia. Olen ymmärtänyt, että niillä on ollut valtava merkitys minulle sekä ihmisenä että taiteilijana. Nykyisistä tuiralaisista ainoastaan vanhat muistavat puutalot ja niiden pihat, lankkuaidat ja marjapensaat. Nykyihmisillä on omat muistonsa, ja nekin ovat merkityksellisiä”, Röyhkä sanoo.
Vuoden kaupunginosakilpailuun lähetettiin tänä vuonna 200 hakemusta. Koska monissa ehdotettiin samaa aluetta, ehdokkaita oli tänä vuonna kaikkiaan 90 kaupunginosaa 29 eri kaupungista.
Vuoden kaupunginosa -palkinnon saaja julkistettiin Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa 9. elokuuta.
Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vuoden kaupunginosa 2019 on Oulun Tuira”