Wessnin lääke on yksinkertainen: vain rakentamisen lisääminen on kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarjolla riittävän edullisia asuntoja.
Hänen mukaansa korkeat hinnat ovat vain oire asuntojen tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta.
Wessmanin eilen julkistettu selvitys ei anna vastausta siihen, miten paljon asuntoja Helsinkiin pitäisi rakentaa hintojen alentamiseksi. Hän itsekin totesi tiedotustilaisuudessa, että yhä useampi haluaa asua tällä alueella ja heillä on yhä enemmän tuloja. Siksi hinnat nousevat.
Silti tarjonnan lisäys riittää hänen mukaansa ongelman ratkaisemiseen.
Viime vuosien vilkas rakentamistahti ei näy Helsingissä hintojen putoamisena. Uusi kerrostaloneliö maksaa Rakennuslehden viime kevään selvityksen mukaan noin 8100 euroa neliöltä.
Avainasemassa rakentamisen lisäämisessä ovat Wessmanin mukaan kaavoitus, infrastruktuuri-investoinnit ja toimivat rakennusmarkkinat.
Ei Ara-tuotannolle
Sosiaalinen asuntorakentaminen eli Ara-tuotanto on Wessmanin mielestä pahasta, koska se syrjäyttää vapaarahoitteista asuntorakentamista.
”Pohjimmiltaan se on kuitenkin vain huonosti kohdennettu tulonsiirto, joka syrjäyttää vapaarahoitteisten asuntojen rakentamista.”
Kaupunkien tontit kannattaa hänen mukaansa myydä tai vuokrata mahdollisimman korkeaan hintaan. Se mahdollistaa varojen hankkimisen infrainvestointeihin.
Myös kiinteistöveroa kannattaa Wessmanin mukaan hyödyntää enemmän tulonlähteenä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kehui tiedotustilaisuudessa Wessmanin työtä ensimmäiseksi asuntopoliittiseksi selvitykseksi, josta hän ei ole oleellisesti eri mieltä. Siinä on huomattu, että toimitaan markkinataloudessa.
Vapaavuori ei kuitenkaan allekirjoita näkemyksiä siitä, että sosiaalinen asuntotuotanto syrjäyttää vapaarahoitteista tuotantoa.
Wessmanin mukaan Ara-tuotannon syrjäyttävä vaikutus on suuri, jos tontit ovat paikoilla, joille on yksityistä kysyntää. ”Juuri nyt ollaan pääkaupunkiseudulla hyvin lähellä tilannetta, että syrjäyttävä vaikutus on yksi yhteen.”
Hän hyväksyisi sosiaalisten asuntojen rakentamisen alueille, joilla ei ole yksityistä kysyntää. Suhdanteiden tasaamiseenkin yhteiskunnan tukema tuotanto kelpaisi.
Asumistuki kelpaa
Asuntoseminaareissa vedotaan usein siihen, että markkinatalous määrittää asuntojen hinnat ja vuokrat. Yllättäen nykyinen yli kahden miljardin asuntotuki ei ole Wessmanin mielestä mitenkään erityisen suuri.
Hänen mukaansa asumistuen leikkaus olisi keino saada asumiskustannuksia alas, mutta silloin se tehtäisiin työttömien, pienituloisten, eläkeläisten ja opiskelijoiden kustannuksella.
Asumistuen kaltaiset suorat tulonsiirrot ovat Wessmanin mukaan tehokas ja oikeudenmukainen tapa varmistaa, että pienituloisillakin on varaa asua.
Siitä Wessman ei puhunut, että ilmeisesti nykyisellä hulppealla asumistuella on merkittävä vaikutus myös asuntosijoittajien tuottoihin.
Hänestä ei ole kuitenkaan järkevää, että asumistuki tai toimeentulotuen asumisosa korvaisi sataa prosenttia asumismenoista, koska se ei jätä tuensaajalle kannustinta säästää kuluissa. Tukien korvauskatot kannattaisi määritellä työssäkäyntialueittain kuntakohtaisuuden sijaan.
Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksia Wessman kehuu.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kommentti: Evan raportti tyrmää Ara-rakentamisen, mutta kehuu vuokranantajille tärkeitä asumistukimiljardeja”
Asumistukien vaikutusta pääkaupunkiseudun vuokratasoon selvitettiin viime talvena julkaistussa ansiokkaassa selvityksessä, jonka teki Osmo Soininvaara. Johtopäätös oli sama kuin tässä EVAn selvityksessäkin. Asuntotuotantoa on lisättävä. Soininvaara painotti myös ARA-rahoitetetun tuotannnon lisäämistä. Muuta yhteistä ei näillä seivityksillä sitten juuri olekkaan. Rakennuslehti voisi julkaista yhteenvedon myös tästä Soininvaaran selvityksestä. Näkemys siitä kenen taskuihin asumistukimiljardit ovat viime vuosina menneet kirkastuisi.