Kokeile kuukausi maksutta

Tukimuurin puute johti Espoon Metropolian purkutuomioon – rakenteiden siirtymät jopa viisi senttiä

Ammattikorkeakoulun laajennusosan suunnitelmat olivat puutteellisia. Perustuksiin on aiheutunut niin pahoja siirtymiä, että koko kampus puretaan keväällä.

Espoon Leppävaarassa sijaitseva Metropolia-ammattikorkeakoulu on ollut pitkään käyttökiellossa sekä sisäilmaongelmien että väärin suunniteltujen perustusten seurauksena. (Kuva: Kalle Koponen / HS)

Espoon Leppävaaraan vuonna 1988 valmistunut – tuolloin Vantaan ja Espoon koulutuskuntayhtymän hallinnoima – koulurakennus sai 15 vuotta myöhemmin rinnalleen laajennusosan. Vanha osa on alun perin suunniteltu ja rakennettu taiten; lähtötietona ei ollut eikä voinut olla sitä, että myöhemmin viereen rakennetaan laajennusosa, joka perustetaan neljän metrin korkuisten täyttöjen varaan.

Pari vuotta laajennusosan valmistumisen jälkeen vanhan osan sokkeleissa havaittiin ensimmäistä kertaa halkeamia. Vuosien mittaan ne kasvoivat siinä määrin, että asiaa oli pakko selvittää tarkemmin käyttöturvallisuuden vuoksi ja korjauksiin varautuen. Seurasi tutkimuksia, jotka ovat olleet intensiivisiä vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2015 rakennus tuli Espoon kaupungin haltuun. Tällä välin halkeamia oli ilmaantunut vanhan osan lisäksi uudissiiven sokkeliin. Lisäksi vuonna 2016 toteutettu ylärakenteiden vahvistamisyritys oli epäonnistunut. Halkeilleiden ontelolaattojen tukemiseksi suunnitellut ja asennetut teräspalkit ja -pilarit olivat siirtyneet ja aiheuttaneet lisää epäkeskisiä rasituksia rungolle.

”Alkoi olla ilmeistä, että rakennuksen korjaaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa, kenties mahdotonta”, rakennepäällikkö Vesa Pyy Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksesta kertoo.

Tutkimuksia kuitenkin jatkettiin ja Rambollin geotekniikka-asiantuntijoilta tilattiin tarkempi analyysi.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Ammattikorkeakoulun seinissä on suuria halkeamia. (Kuva: Espoon kaupunki)

”Vanhan osan ryömintätiloissa tehdyissä mittauksissa selvisi, että rakenteiden sivusiirtymät seinistä mitattujen halkeamien perusteella olivat enimmillään jopa 50 millimetrin luokkaa. Rakenteiden liikkeet ovat aiheuttaneet ennakoimattomia rasituksia myös ylärakenteille”, Pyy sanoo.

Vanha suunnitteluvirhe

Sekä vanha että uusi rakennuskompleksin osa on perustettu lyöntipaalujen varaan. Laajennusosa on perustettu vinopaaluille, jotka ulottuvat vanhan osan alle. Tämä on johtanut siihen, että maa on noussut vanhan osan rossipohjan alla, mistä puolestaan on aiheutunut sivusiirtymiä Leppävaaran radan suuntaan.

Rambollin maaliskuussa 2019 tekemän FEM-analyysin ja lausunnon perusteella oli pääteltävissä, että paalujen taivutusjännitys saattoi olla paikoin kasvanut suuremmaksi kuin niiden kantavuus. ”Saattoi”-varaus johtuu siitä, että kaikkia lähtötietoja ei ole ollut mahdollista selvittää aukottomasti. Esimerkiksi vanhan osan anturat oli valettu suuremmiksi kuin suunnitelmissa oli määritelty, mutta sitä, missä suunnassa mitta oli liian suuri, ei ollut mahdollista selvittää.

”Rakennus on toistaiseksi pystyssä, mutta se puretaan ensi keväänä. Vanhan osan korjaaminen ei ole mahdollista”, Pyy kertoo.

Väistötilat Karaportista

Mitään riitoja ei ole Pyyn mukaan vireillä, eikä se olisi edes mahdollista, koska alkuperäinen suunnitteluvirhe tapahtui edellisen hallinnoijan eli Espoon ja Vantaan kuntayhtymän aikana.

”Tekniseltä kannalta tämä on korjaamaton paikka. Vuosituhannen alussa uutta osaa varten tehdystä suunnitelmasta puuttuivat välttämättömät tukirakenteet, käytännössä tukimuuri, jolla sisäpihan täytöistä ja näin muodostuneesta korkeuserosta johtuva maanpaine olisi hoidettu”, Pyy kertoo.

Rakennus on ollut pitkään tyhjillään, minä aikana ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat ovat joutuneet tottumaan pysyvien opetustilojen puutteeseen. Nyt on tiedossa ainakin seitsemän vuoden jatkoevakko, joksi ajaksi väistötila on löytynyt Espoon Karaportista.

”Uudisrakennuksen aikataulusta ja rahoituksesta ei ole vielä lukkoon lyötyä tietoa. Espoon kaupungin tavoite on joka tapauksessa pitää Metropolia Espoossa”, Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Tukimuurin puute johti Espoon Metropolian purkutuomioon – rakenteiden siirtymät jopa viisi senttiä”

  1. Espoossa rakennetaan paljon liejusavien päälle. Mitenkä oli rakennustarkastuksen laita Metropoliassa? Mitenkähän lienee rakennustarkastuksen laita raviradan lähistön uusissa taloissa? Asukkaathan ne maksavat kun 20 vuoden päästä kun vajoamat realisoituvat.

    Suuri kiusaus on varmaan gryndäreillä laistaa kalliissa paalutuksissa. Kallista se on massiivinen pikaraitsikan reitin paalutus Raviradan vieressä. Tiehallinto joutui korottamaan toista metriä huonosti paalutettua Turun moottoritietä Espoon Kirkkojärven ylityskilometrillä, kun tulvavedet alkoivat tulla tien yli. Ja Kirkkojärven rannoiile ei vanha kansa mitään rakentanut kun tiesi tulvan vaarat, ja lautamiehetkin viisasivat 1400-luvulla kirkkoherralle ja rakennusmestarille että viisainta on kirkko panna tohon mäelle. Mutta Espoon kaupunkipa kaavoitti ja rakensi tulva-alueelle 2000-luvulla taloja diplomi-insinöörien viisaudella. Muutama vuosi kului, kun syystulvissa huudettiin pelastuslaitosta apuun ja siirrettiin tulvat Bodomin rannoille luusuan pato sulkemalla yli vesioikeuden määrittämän tulvarajan.Ja sitten puhutaan suu vaahdossa ilmaston huomioimisesta.

    Olen FT, eläkkeellä oleva ylimeteorologi ja toiminut koko työurani ilmatieteen laitoksessa ilmastoriskejä arvioiden ja sään aiheuttamia vahinkoja arvioiden. Yleistä oli ettei 20-50 vuoden toistuvuudella tapahtuviin riskirajoihin ei oltu varauduttu, ja sama meno tuntuu jatkuvan. Siitä puhe mistä puute!

    1. Pohjarakennussuunittelu jäi kampus hankkeessa tekemättä. Siinä se syy. Kyllä hyvällä suunnittelulla ongelmat olisi vältetty. Minäkin kysyn rakennusvalvonnan vastuuta. Pienissä asioissa osataan simputtaa, suuria ongelmia ei edes huomata.

  2. Mikä on rakennusvalvonnan vastuu ja onko sillä edes asiantuntemista, kun tällaiset hankkeet hyväksytään.

  3. Johtava rakennusvalvoja on yleensä rakennusinsinööri, joka aloituskokouksessa pyttää paalutuspöytäkirjan ja tallentaa sen maksusta katsottavaksi kunnan arkistoon, siinä kaikki. Paperin sisällöllä ei ole mitään merkitystä, koska sen on allekirjoittanut hyvävelijärjestelmän hyväksymä henkilö.

  4. Paperin synnyttäminen on päivän sana, sisällöstä viis kunhan on puumerkki missä lukee, että kyllä juu kaikki on kunnossa. Ei taida laatu lomakkeilla nousta. 😁

    Seuraavaksi joku höyrypää sanoo, että onhan sillä lomakkeen täyttäjällä vastuu. Sen kun näkis, sitäpaitsi jos lomakemies häviää kun pierusaharaan niin mitä iloa näistä lomakkeista on kun syyllistäkään ei ole. Sitten meillä on väärin rakennettuja taloja ja pari innokasta dippainssiä inttämässä, ’mut ku meil on lomake, mutku meilnon lomake missä lukee et kaikki on ok’

    Ei voi kuin nauraa suomi-insseille

    1. Ei voi kun nauraa näille kateellisille kouluttamsttomille idiooteille, jotka eivät ymmärrä mitään hallitusta ja hyvin johdetuista prosesseista.

      Sinäkin olet tätä koulukuntaa, joka ei kirjaa mitään ylös ei tee tai lue muiden tekemiä suunnitelmia, vaan teet vaan ja sitten kun väistämättä maalaat itsesi nurkkaan, niin tulet itkien pyytämään että se insinööri tulisi ja pelastaisi sinut sieltä nurkasta.

      Idiotismi oli päivän sana 1980-2010 ja näköjään se joissakin henkilöissä jatkuu edelleen…

      1. Ei. Koitin sanoa sinulle Dippajönssi, että papereilla pitää olla katteellista sisältöä. Dokumentaatio ja huolella laadittujen suunnitelmien olemassa olo on kaiken perusta. Nykyään nimenomaan tehdään ennen kuin suunnitellaan. Kuvat piirretään sitten työmaalla kun työ on jo tehty, koska kiire kiire. Sitten näitä DI johtoisia projekteja korjaillaan ja korjaillaan vuosikorjaustöinä.

        Joten lopeta lapsellinen itsesi korottaminen jumalasemaan.

  5. Papereitakin on hyvin monenlaisia, toisilla ammutaan ja toisilla pyyhitään, on kuitenkin kyseenalaista perustella olemassaoloaan arkistoilla jotka ovat täynnä skannattua epäkuranttia tuhrua, joiden todistusarvo käräjillä on olematon, kun niiden syntyhistoria on tiedossa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat