Varakkaalle remontoijalle olisi nyt oiva kohde – valtio myy kokonaista teatteria

Aleksanterin teatteria ei ole saatu myytyä. Senaatti-kiinteistöt otti vastaan tarjouksia Helsingin Bulevardilla sijaitsevasta vuonna 1879 valmistuneesta teatterista 23. lokakuuta saakka. Myynti jatkuu kunnes ostaja löytyy.

Aleksanterin teatteri sijaitsee hienolla paikalla Helsingin keskustassa. Kuva: Sirpa Räihä / HS

Tarjouksessa tuli esittää hinnan lisäksi näkemys teatterin tulevasta käytöstä sekä suunnitelmat ja aikataulu rakennuksen kunnostuksesta.

”Oli paljon teatterista kiinnostuneita, mutta emme saaneet yhtään sellaista tarjousta, että voisimme edetä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen.

Aleksanterin teatteri on ollut Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa vuodesta 2005 alkaen. Rakennus myydään, koska valtiolla ei ole sille omaa käyttöä.

Venäläiseksi teatteriksi 140 vuotta sitten valmistunut rakennus on mittavan remontin tarpeessa. Sen ohella myynnissä on 1950-luvulla valmistunut lisärakennus teatterin vieressä.

Mitkä asiat Aleksanterin teatterissa vaativat eniten korjaamista?

”Koko rakennus vaatii peruskorjauksen. Arviomme remontin kustannuksista on 40 miljoonaa euroa”, Kiukkonen kertoo.

Määräaikaan mennessä ei saatu uskottavia tarjouksia. Mitä seuraavaksi tapahtuu?

”Myynti jatkuu. Otamme neuvottelutarjouksia vastaan. Ei ole enää mitään tiettyä määräaikaa, mihin mennessä tarjous tulisi jättää, vaan niitä vastaanotetaan koko ajan.”

Koska rakennus vaatii miljoonaremontin, on mahdollista, ettei teatterille löydy ihan heti ostajaa kulttuuripuolelta.

”Myymme teatteria niin kauan, että uusi omistaja löytyy”, Kiukkonen sanoo.

Hän ei halua kommentoida Senaatti-kiinteistöjen saamien tarjousten tarkkaa lukumäärää.

Teatterin voi Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta ostaa kuka tahansa: esimerkiksi yritys, säätiö tai yksityishenkilö.

”Käymme kaikkien kiinnostuneiden kanssa keskusteluja edelleen. Kuka tahansa voi olla meihin yhteydessä, jos on kiinnostunut ostamaan rakennuksen.”

Aleksanterin teatteri on merkitty asemakaavassa osaksi kulttuuritoimintaan varattua korttelialuetta. Rakennuksen suojelu ohjaa myös tulevaa käyttöä – teatterin on säilyttävä kulttuurikäytössä.

Voisiko myynnin sijasta löytyä jokin muu keino kunnostaa rakennus ja säilyttää arvokas teatteri kulttuurikäytössä?

Esimerkiksi vihreiden varavaltuutettu Hannu Oskala pohtii blogissaan, että Senaatti voisi järjestää avoimen ideointikilpailun talon tulevasta käytöstä. Voittajaksi hän voisi kuvitella eri kulttuuritoimijoiden ”yhteenliittymän”, johon kuuluisi esimerkiksi tanssikouluja, tanssiryhmiä ja vapaita oopperaryhmiä.

Tällaista ei kuitenkaan ole näillä näkymin suunnitteilla.

”Tarkoituksemme on nyt se, että rakennus myydään. Se on myynnissä niin kauan, että uusi omistaja löytyy”, Kiukkonen sanoo.

Mitä jos Aleksanterin teatteri ei mene kaupaksi pitkälläkään aikavälillä? Ajatellaanko siinä tapauksessa muita vaihtoehtoja?

”Toistaiseksi on niin, että myymme teatteria, kunnes uusi omistaja löytyy.”

Aleksanterin teatterissa on parhaillaankin paljon aktiivista kulttuuritoimintaa.

Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut rakennuksen kokonaisuudessaan Bulevardin teatteriyhdistykselle, joka pyörittää toimintaa ja vuokraa tiloja eteenpäin.

Bulevardin teatteriyhdistyksen tuottaja Saija Nisula esittelee 140-vuotiasta rakennusta innoissaan.

Teatteritalon lukuisat koristeelliset yksityiskohdat, katsomon punaiset samettipenkit ja vanhan teatterin henki tekevät vaikutuksen. Usealla helsinkiläisellä on rakennukseen liittyviä rakkaita muistoja.

Aleksanterin teatterissa ja sen 1950-luvulla rakennetussa lisärakennuksessa on kahdeksan harjoitussalia. Yhteensä yli kolmekymmentä tanssikoulua tai joogaryhmää vuokraa tiloja Bulevardin teatteriyhdistykseltä.

”Täällä harjoitellaan seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Lisäksi teatterin lavalla saattaa olla saman viikon aikana yhdeksänkin esitystä”, Nisula kertoo.

Hänestä Aleksanterin teatteri on Suomessa harvinainen talo sikäli, että tiloja vapaan taidekentän toimijoille on vähän.

Nisula on myös sitä mieltä, että Helsinki tarvitsee näyttämön kansainvälisiä teatterivierailuja varten. Aleksanterin teatterin katsomossa on 450 paikkaa, eli se sopii niillekin esityksille, jotka eivät vedä suurta yleisöä.

”On myös paljon ihmisiä, joiden taiteelliset juuret ovat tässä talossa.”

Kansallisooppera ja -baletti toimivat Aleksanterin teatterissa vuosina 1919-1993.

Lavalta matka jatkuu Keisarin sviittiin, johon ei kuka tahansa pääsekään.

”Se on lähinnä vip-vieraiden käytössä. Tilaa vuokrataan esimerkiksi suurlähetystöjen vieraille”, Nisula kertoo.

Keisarin sviitissä on alkuperäiset kalusteet, mutta 140-vuotias sohva, pöytä ja tuolit ovat hauraassa kunnossa.

”Ne ansaitsisivat tulla konservoiduiksi.”

Ylälämpiötä ja teatterin alakerrassa sijaitsevaa hämyisen tunnelmallista Salakapakkaa vuokrataan myös yksityiskäyttöön.

Nisula sanoo arkisin olevan yleensä niin kova kiire, ettei hän ehdi ajatella teatterin tulevaa kohtaloa.

”Otamme päivän kerrallaan, emme sitä yleensä pysähdy spekuloimaan.”

Jos Aleksanterin teatteri saadaan myydyksi, Bulevardin teatteriyhdistyksen vuokrasopimuksen irtisanomisaika on vuosi.

”Riippuu paljon ostajasta, halutaanko meistä eroon vai jatkammeko talon pyörittämistä ja maksamme vuokran valtion sijaan jollekin toiselle taholle.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Varakkaalle remontoijalle olisi nyt oiva kohde – valtio myy kokonaista teatteria”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi