Valmistuuko tähän Helsingin hulppein kattoterassi? Kalasatamassa toteutettiin poikkeuksellinen rakennusprojekti

Suomalaiset taloyhtiöt eivät perinteisesti tee yhteistyötä keskenään, mutta Kalasatamassa rakennetaan parasta aikaa pientä ihmettä.

Taiteilijat, nuoret ja opiskelijat saavat yhteisen kattoterassin Kalasatamassa. Kuva: Jatke

Kun kolme kerrostaloa laitetaan jonoon, saadaan paljon yhteistä hyvää. Helsingin Kalasatamassa rakennusliike Jatke Uusimaa rakentaa samanaikaisesti kolmelle vierekkäiselle tontille kolmea asuinkerrostaloa, joilla on jokaisella oma rakennuttajansa.

Setlementtiasuntojen rakennuttamaan taloon tulee opiskelija-asuntoja ja NAL Asuntojen taloon opiskelija- ja nuorisoasuntoja. Kolmanteen, niin kutsuttuun Taiteilijataloon tulee kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yli 45-vuotiaille taiteilijoille.

Taiteilijatalon rakennuttaa tätä hanketta varten perustettu Kiinteistöyhtiö Ars Longa, jonka takana ovat muun muassa Ateljeesäätiö sekä muotoilualan asiantuntijoiden Ornamo.

Koska kolme erillistä hanketta päätettiin toteuttaa poikkeuksellisella yhteistyöllä, talojen tulevat asukkaat saavat myös poikkeuksellisen hienot yhteistilat.

Yhteistiloja, kuten kuntoilu- ja oleskelutiloja tulee peräti 300 neliön edestä – ja sen päälle vielä pesula- ja saunatilat.

Toisiinsa kiinni rakennettujen kahdeksankerroksisten talojen katolla on iso yhteinen kattoterassi. Kun sen kävelee ympäri, tulee liikkuneeksi 200 metriä. Kattoterassille on Ateljeesäätiön asiamiehen Tuula Paalimäen mukaan tulossa muun muassa istutuslaatikoita.

Yhteistilojen käyttöä varten pidettiin työpajoja, joissa yhdessä mietittiin, mitä talot voisivat tarjota sekä vanhoille että nuorille asukkailleen.

”Esimerkiksi kattoviljelystä innostuivat kaikki”, Paalimäki kertoo.

Mutta miten ihmeessä tällainen yhteistyö on mahdollista? Tavallisempaahan on, että taloyhtiöiden väliin rakennetaan aitoja – ei hulppeita kattoterasseja.

Ateljeesäätiö lähti alun perin hakemaan kaupungilta tonttia yksin. Samaan aikaan Ornamon senioritalo­yhdistys oli tykönään suunnittelemassa vastaavaa hanketta muotoilijoille.

Helsingin kaupunki totesi, että tontti löytyy – jos taiteilijayhteisöt hakevat sitä yhdessä.

Ateljeesäätiö ja Ornamo perustivat hanketta varten yhteisen Kiinteistöyhtiö Ars Longan, johon tulivat mukaan myös Suomen Kirjailijaliitto sekä Visuaalisten taiteiden tekijän­oikeus­yhdistys Kuvasto.

Kaupunki osoitti Ars Longalle tontin Kalasatamasta.

Kun Setlementtiasuntojen silloinen toimitusjohtaja Kimmo Rönkä sai tietää, keitä naapuritonteille oli tulossa, hän ehdotti, että kaikki kolme yhdistäisivät voimansa.

Näin sai alkunsa Viehe 123, johon rakennettavat 214 asuntoa valmistuvat tammikuussa.

Rakennusliike Jatke Uusimaan toimitusjohtaja Timo Ruuskasen mukaan Viehe 123 on poikkeuksellinen.

Kaksi rakennuttajaa on voinut joskus olla ja parkkihalli­hankkeessa kuulemma seitsemänkin, mutta Ruuskanen ei muista, että koskaan olisi ollut kolmen tilaajan yhteishanketta.

Yhteistyössä on kuitenkin puolensa.

Kun kolme rakennuttajaa kilpailuttaa hankkeensa yhdessä, ne saavat selvää säästöä verrattuna siihen, että jokainen olisi kilpailuttanut ja toteuttanut hankkeensa erikseen.

”Yhdessä rakentaminen näkyy varmasti rakennuskustannuksissa”, Ruuskanen sanoo.

Rakennusliikkeelle haasteena on ollut se, että sijainti Kalasatamassa oli alun perinkin ahdas. Mitä pidemmälle kolmen talon rakentaminen eteni, sitä vähemmän tonteilla oli tilaa.

Ja koska tilaajia on kolme, jonkun verran enemmän on käytetty aikaa yhteisten työmaakokousten järjestämiseen ja suunnitelmien hyväksymiseen.

Ruuskanen on silti sitä mieltä, että rakennuttajat tekivät viisaan päätöksen ryhtyessään yhteistyöhön. Yhteisiä kattoterasseja voisi varmaan rakentaa silloinkin, jos hankkeet ovat täysin erillisiä, mutta Ruuskanen epäilee, ettei se olisi kauhean kätevää.

Miten yhteiselämä yhdessä rakennetuissa taloissa sitten onnistuu taiteilijoilta, opiskelijoilta ja nuorilta, sen aika näyttää. Paalimäen mukaan he ovat varautuneet siihen, että jotain sovittelua saatetaan tarvita.

Paalimäki toivoo, että yhteiselo sujuu ja että kukaan ei lähde rakentelemaan terassille aitoja.

”Toivottavasti nuoret ja seniorit osaavat käyttäytyä ja ovat joustavia, ettei raja-aitoja tarvita”, hän sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Valmistuuko tähän Helsingin hulppein kattoterassi? Kalasatamassa toteutettiin poikkeuksellinen rakennusprojekti”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi