Barometri: Kaupunkilaisten suosikki on uusi asunto lasitetulla parvekkeella ja omalla saunalla

Kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö ei arvosta erityisesti asunnon neliöitä vaan sitä, että asunto on toimiva ja neliöt ovat hyötykäytössä.

Kaupunkilaiset arvostavat saunaa sekä lasitettua parveketta. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta kaupunkiasukkaasta haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi omaa parveketta mieluummin 24 prosenttia kaupunkien asukkaista.

Tulos käy ilmi YIT:n ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt 2019 -barometristä. Toista kertaa toteutettuun barometriin vastasi yli tuhat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa asuvaa suomalaista syksyllä 2019.

Moni kaupunkilainen rivi- ja kerrostaloasukas toivoo asuntoonsa myös omaa saunaa, vaikka se vie asunnosta tilaa. Omaa saunaa toivoi vastaajista peräti 49 prosenttia. Vaihtoehdon ”Käytän mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja käytän asuntoni tilat mieluummin johonkin muuhun” valitsi 38 prosenttia vastaajista. Vähiten suosittu oma sauna on yli 50-vuotiaiden keskuudessa.

”Lasitettujen ja etenkin kalustettujen parvekkeiden viihtyisyys tuo ripauksen luksusta arkeen. YIT:n valikoimassa ei juuri ole täysin parvekkeettomia kohteita. Kokemuksemme mukaan asuntokohtaisen saunan arvostuksessa on taasen isoja eroja kohteittain ja paikkakunnittain”, kertoo YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas.

Palvelut kiinnostavat edelleen, yhteistilat eivät

Barometrin kotia koskevassa osuudessa kaupunkilaiset ottivat kantaa myös siihen, haluaisivatko he asua mieluummin uudessa, vanhassa ja peruskorjatussa vaiko vanhassa, alkuperäisessä kunnossa olevassa asunnossa.

Vastaajista lähes puolet (47 %) valitsi uuden asunnon ja 37 prosenttia vanhan, peruskorjatun asunnon. Alkuperäiskuntoisen asunnon valitsi vain kolme prosenttia vastaajista. Vastaukset jakautuvat siten, että etenkin lapsiperheet ja alle 35-vuotiaat suosivat uutta asuntoa, kun taas vanha, peruskorjattu asunto on etenkin yli 64-vuotiaiden suosiossa.

Asunnoissa arvostetaan enemmän toimivuutta kuin tilan tuntua. Vaihtoehdon ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunto on toimiva ja neliöt ovat hyötykäytössä” valitsi vastaajista peräti 64 prosenttia, kun taas ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunnossa on paljon neliöitä ja tilan tuntua” -vaihtoehdon valitsi 25 prosenttia vastaajista. Tulos on lähes sama kuin vuonna 2018 (65 ja 24 prosenttia).

Myös asumista helpottavien palveluiden kiinnostavuus on säilynyt barometrin mukaan lähes ennallaan vuodesta 2018. Palvelut kiinnostavat edelleen noin kolmannesta vastaajista, eniten lapsiperheitä, iäkkäitä ja taajama-alueilla asuvia. Samoin kolmannes vastaajista (33 %) kertoi toivovansa, että heidän talossaan tai taloyhtiössään voisi harrastaa nykyistä enemmän kaupunkiviljelyä.

Yhteistilojen lisäämistä vastustaa jyrkästi peräti kaksi viidestä kaupunkiasukkaasta. Yhteensä ”En halua asumiskustannuksia lisääviä yhteistiloja” -vaihtoehdon valitsi peräti 65 prosenttia vastaajista. ”Haluan, että talossa, jossa asun, on nykyistä monipuolisempia yhteistiloja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä” -vaihtoehdon valitsi vastaajista 22 prosenttia. Eniten kiinnostusta yhteistilat herättävät lapsiperheissä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Barometri: Kaupunkilaisten suosikki on uusi asunto lasitetulla parvekkeella ja omalla saunalla”

Vastaa