Hämeenlinnassa laitettiin infraverkostot kerralla kuntoon

Hämeenlinnan Asevelikylässä toteutettiin kattava verkostosaneeraus yhteisrakentamisen periaatteella.

Vääpelintien sorapinta vaihtui asfalttiin ja ikääntyneet huonokuntoiset lehmukset vaihdettiin uusiin. Kuva: Marko Taavila

Rintamamiestalovaltaisella asuinalueella niputettiin yhteen vesihuoltolinjastojen, tienpintojen, katuvalaistuksen sekä sähkö- ja telekaapelointien uusimiset ja perusparannukset.

”Työt aloitettiin huhtikuun viimeisellä viikolla ja päätettiin marraskuun lopussa ennen talven tuloa”, Hämeenlinnan kaupungin maanrakennusmestari Arto Heino kertoo.

Sotavuosien jälkeen rakennetulla ja myöhemmin laajentuneella 120 omakotitalon kaupunginosalla on pinta-alaa noin 20 hehtaaria. Asujaimiston lähes ruutukaavaisella katuverkolla on yhteispituutta hieman vajaat kolme kilometriä.

Hämeenlinnan kaupungin infran rakentamispalvelut vastasi katurakenteiden kunnostuksista ja HS-Vesi-yhtymän hule- ja käyttövesiverkostoon liittyvistä töistä sekä rakensi putkitettavia reittejä kaikille tilaajille.

Empower huolehti Elenian sähköverkon maakaapeloinneista ja Eltel Networks katuvalaistuksesta sekä Telian valokuituverkon toteutuksista.

Haitat minimoitiin

”Projektin aikana pidettiin yhteinen työmaakokous neljän–kuuden viikon välein. Lisäksi osapuolet olivat tarvittaessa toisiinsa yhteydessä, mikä olikin tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta.”

Saneerauksen laajuustarve selvitettiin suunnitteluvaiheessa ennen töiden aloittamista. Tällöin muun muassa tarkistettiin koemontuilla sorapäällysteisten osuuksien pohjarakenteita, joista paljastui suuria katukohtaisia vaihteluita. Toisaalla selvittiin pintakerrosten poistoilla, kun muualla jouduttiin vaihtamaan runsaammin maamassoja.

”Hulevesiviemäröinnin asentaminen keskimäärin kahteen metriin kompensoi hieman työmäärää, vaikka helpoimmilla pätkillä uuden asfalttipinnan alle riitti teräsverkko ja sen päälle murske.”

Kaupungin infran rakennuspalvelut osallistui projektiin kahden kolmihenkisen työryhmän vahvuudella. Kesäkuun alussa avuksi saatiin paikallinen aliurakoitsija, jonka merkitys korostui kaupungin toisen porukan joutuessa pian siirtymään muihin tehtäviin.

”Meidän jälkeemme paikalle tulivat sähkö- ja telekaapeleiden asentajat. Kaivantoja peitettiin sitä mukaa kun saimme putkituksia heille valmiiksi. Näin pystyimme minimoimaan asukkaiden arkea koetelleita haittoja. Tavoitteena oli mahdollistaa tonteille pääsy viimeistään jokaisen työpäivän päätteeksi.”

Hidasteita ja hyötyjä

Lähes kaikki suunniteltu ehdittiin tehdä valmiiksi asetettujen aikataulujen puitteissa. Tämän vuoden puolelle jäivät ainoastaan vanhojen sähköpylväiden poistot sekä vihertyöt, joiden olikin määrä sijoittua tulevaan kevääseen.

Leudon syksyn ansiosta kaikki sorapintaiset katuosuudetkin ehdittiin asfaltoida. Alkuperäisen aikataulun mukaan tämä oli epävarmaa, joten kaupunki varautui jo tiedottamaan keväällä 2020 jatkuvista tietöistä.

Ikääntyneiden puutolppien menneisyydestä kertovat enää jännitteettömät ilmajohdot ja valaisinten tyhjät kiinnikkeet. Niitä korvaavat maakaapelien ja katuvalaistuksen linjaukset on paikoitellen siirretty katujen toisille laidoille.

Työmaan seisauttavat ajoitusvirheet onnistuttiin välttämään käytännössä kokonaan. Valaistuksen kohdalla tehtiin katu- ja tiehankkeissa tavanomainen kompromissi, jonka myötä Asevelikylä oli hetken aikaa vailla katuvalaistusta. Tilanteen vaikutuksia vähensi sen sattuminen valoisimpaan vuodenaikaan juhannuksen tienoille.

”Eniten töiden etenemistä hidasti katujen kapeus ja niiden kääntöpaikattomat haarat, jotka päättyvät puistoalueisiin. Alueen liikenteen sujumiseksi jouduimme tekemään erikoisjärjestelyitä, kuten väliaikaisia ajoyhteyksiä ja kiertoreittejä”, Arto Heino sanoo.

Asevelikylää lännessä rajaavan Kannaksentien runkovesijohto uusittiin kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä vaihdettiin katualueen ikääntyneitä tonttijohtoja uusiin ja tehtiin hulevesiviemäröintien haaroituksia. Mahdollisuutta tarjottiin myös muiden kiinteistöjen omistajille, joista moni tarttuikin tilaisuuteen.

”Tästä koitui selkeää kustannus- ja synergiaetua alueen asukkaille, jos verrataan että he teettäisivät vastuurajansa sisäpuolisia linjatöitä yksitellen ja erikseen.”

Telian operoiman valokuituyhteyden tilasi noin puolet kiinteistönomistajista. Tulevaisuutta silmällä pitäen muillekin tonteille asennettiin valmiiksi putkitus, jota myöten tietoliikennekaapelit voidaan myöhemmin ujuttaa perille.

”Ihmiset suhtautuivat kuukausien mittaiseen poikkeustilanteeseen ja meihin ymmärtäväisesti. Asukkaat ovat olleet erityisen kyllästyneitä sorateiden huonoon kuntoon ja routimiseen, joten parannukset otettiin heidän keskuudessaan tervetulleina vastaan.”

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta katsottuna keskeisimpänä etuna oli kohteen suhteellisen nopea läpimenoaika. Tavanomaista tiiviimmästä ja monitahoisesta yhteispelistä huolimatta urakan muutkin osapuolet ovat olleet tyytyväisiä projektiin.

”Hämeenlinnan kaupungin ja muiden kanssa hommat sujuivat hyvin”, Eltel Networksin työpäällikkö Erkki Sillanmäki kiittelee.

Arto Heino pitää kertyneiden kokemusten perusteella infraverkostojen yhtäaikaista rakentamista mielekkäänä toimintatapana sekä uudis- että saneerauskohteissa. Hänen mukaansa edut korostuvat suurissa urakoissa, joissa vastavuoroisesti vaaditaan enemmän suunnittelua ja seurantaa kuin pienissä.

”Meillä on jo käynnistymässä HS-Veden kanssa uusi yhteishanke. Yhteisrakentamista tullaan varmasti hyödyntämään jatkossa muuallakin Hämeenlinnassa.”

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Hämeenlinnassa laitettiin infraverkostot kerralla kuntoon”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi