Ilmastonmuutos pakottaa rakentamaan asuntoja veden päälle: tällaisia voisivat olla kelluvat kaupungit

Kun meren pinta nousee, ihmiskunnan pitää harkita kelluvia rakennuksia. Amsterdamissa on jo kelluvia taloja. Japanilainen yritys on ideoinut kelluvia miljoonakaupunkeja. Helsinkiinkin tulee kelluva asuinkortteli.

Shimizun visioissa on kokonaisia kaupunkeja tai kaupunginosia veden päällä. (KUVA: asiagreenbuildings.com)

Ilmastonmuutos vaikeuttaa satojen miljoonien ihmisten elämää rannikkoalueilla, eniten Aasiassa. Siellä on tehty hurjimmat suunnitelmat veden päälle muuttamisesta

Meren pinnan nousu ja tulvien yleistyminen lisää kiinnostusta kelluviin rakennuksiin ja jopa veden päällä asumiseen.

Japanilainen rakennusyritys Shimizu on esitellyt kelluvia kaupunkeja, joiden muotoja ovat innoittaneet kelluvalehtiset vesikasvit. Kelluvat saaret ovat jättimäisiä lumpeita, joiden halkaisija voi olla kilometri.

Suppilomainen kukkaa muistuttava rakennelma kohoaa kilometrin korkeuteen. Yhdessä suppilossa asuu 10 000 ihmistä. Rakennuksen runkoa kiertävät pystyviljelmät. Myös jalusta on peitetty kasvillisuudella.

Saarista tehdään 100 000 asukkaan kokonaisuuksia ja niistä edelleen miljoonan asukkaan kaupunkeja.

Kelluva kaupunki sijoitetaan visiossa valtamerelle riittävän kauas rannasta. Tsunamikaan ei pysty tuhoamaan sitä.

Pieni osa ihmiskunnasta on asunut veden päällä tuhansia vuosia.

Uros-kansa Perun Titicacajärvellä elää ruokokimpuista rakentamillaan lautoilla. Veneissä on asuttu monilla Aasian vesialueilla.

Myös suomalainen yritys suunnittelee kelluvia rakennuksia

Myös tulevaisuus on kelluva, sanoo vedenpäälliseen rakentamiseen keskittynyt vantaalainen Bluet-yhtiö. Se on suunnitellut Helsingin Verkkosaareen ja Turun Lauttarantaan kelluvia asunto­alueita. Helsingin alue on toteutumassa, vaikka hitaasti.

”Aikataulu on riippunut muun aluerakentamisen aikataulusta ja toteutuksen etenemisestä kaupungin päässä. Nyt näyttää siltä, että vuonna 2022 päästään aloittamaan”, kertoo Bluetin toimitusjohtaja ja perustajaosakas Tytti Sirola.

Maakravusta kelluva talo voi tuntua kiikkerältä. Miten veden päälle rakennettu talo pysyy pystyssä ja kestää myrskyt ja jään?

”Kelluvaa rakennusta suunniteltaessa tehdään vesialuetutkimus. Samalla tavalla kuin maalle rakennettaessa tehdään maa­perätutkimus”, Sirola sanoo.

Kelluva asunto on jotakin muuta kuin vene tai laiva, jota voidaan liikuttaa mihin tahansa. Tarvittaessa kelluva talokin on toki siirrettävissä.

”Perustuksesta ja sen hyvästä suunnittelusta ei pidä säästää”, painottaa Sirola.

Tutkimuksen ja suunnittelun perusteella valitaan tekniset ratkaisut, määritellään materiaalit ja rakenneratkaisut sekä lasketaan painopisteet, vakaus ja paljon muuta.

Kelluvat betoniperustukset eli ponttonit ovat uppoamattomia. Uppoamattomuuden saa aikaan täyteaine paisutettu polystyreeni, arkikielellä styroksi. Teräsosat ovat joko haponkestäviä tai kuumasinkittyjä, mikä estää ruostumisen.

Tarkat materiaali- ja rakenneratkaisut vaihtelevat paikallisten olojen mukaan.

”Kun suunnittelimme Islantiin kelluvan kylpylän, vastaan tulivat muun muassa vaikeat kuljetus- ja jääolot. Osittain siksi materiaaliksi valittiin teräs lasikuidun sijasta”, Sirola sanoo.

Rakennusvalvonta tarkkailee turvallisuutta, samoin vakuutusyhtiöt. Kelluvien talojen on täytettävä yhtä tiukat vaatimukset kuin maalla seisovien.

Kelluva rakentaminen säästää ympäristöä, koska tarve myllertää maata vähenee.

Myös suomalainen Bluet suunnittelee kelluvia rakennuksia. (KUVA: Bluet)

Talon elementit tehdään valmiiksi tehtaassa kuivissa oloissa. Rakennuspaikalla tehdään enemmän asennusta ja kokoamista kuin rakentamista.

Alan teknologia on hyvin poikkitieteellistä

Sirola sanoo, että yhtiö yhdistää tietoa satama- ja laivan­rakennuksesta sekä rakennus- ja betoniteollisuudesta. Kaikkea ei tarvitse keksiä alusta pitäen uudelleen.

Aivan joka rantaan tai vesistöön kelluvia asuntoja ei rakenneta. Paikat, joissa on liikkuvia jäämassoja, eivät kelpaa. Myös liian kova tuuli on este. Yhtiö ei suunnittele toistaiseksi rakennuksia hurrikaanialueelle.

Kelluva rakennus on usein kilpailukykyinen ratkaisu kohtuullisesti myrskyävillä alueilla. Vaativiinkin paikkoihin voidaan rakentaa, mutta kustannukset nousevat helposti liian suuriksi.

Talon pitää kestää myrskyt, jotka repivät laivoja irti ankkureistaan. Vaadittavista ponttoneista ja muista rakenteista tulisi tuulisilla paikoilla liian suuria ja raskaita.

”Englannissa rannat murenevat. Maantäyttö on kallista, samoin paalut”, Sirola sanoo.

Samasta syystä Singapore on kiinnostunut kelluvista rakenteista. Rantoja on pitänyt pienessä saarivaltiossa kasvattaa kaatamalla rantaveteen hiekkaa, multaa ja kiviä.

Rannan levennys käy kuitenkin sitä vaikeammaksi, mitä syvempää vesi on. Singaporen kansallisen yliopiston mukaan raja on 20 metriä. Siksi tulevaisuudessa on pohdittava kelluvia rakenteita.

Hollantilaiset ovat olleet kauan sinut veden kanssa. He ovat edelläkävijöitä kelluvien rakennusten suunnittelussa.

Amsterdamissa on rakennettu kymmenen viime vuoden aikana 120 vedenpäällistä taloa Ijburgin kaupunginosaan.

Toiseen paikkaan, Maasbommeliin Maas-joen varralle on rakennettu vuodesta 2005 lähtien hybridi- eli amfibiotaloja. Ne seisovat tavallisesti maaperustuksella, mutta nousevat tarvittaessa veden mukana. Ensimmäisen kerran talot kelluivat vuonna 2011 Maasin tulviessa.

Amsterdamissa asukkaat ovat parannelleet talojaan. Jotkut ovat olleet tyytymättömiä puutarhan puuttumiseen. He ovat luopuneet terassista tai veneestä ja rakentaneet tilalle kelluvan puutarhan.

Turkulainen Admares on on toimittanut kelluvia taloja Dubaihin ja Arabiemiraatteihin.

Joukossa on maailman suurin, kuudentuhannen neliön kokoinen huvila, joka on varustettu kehittyneellä tekniikalla.

Ylläpitoa varten kerätään mittaustietoja, joita tekoäly analysoi. Osien kuluminen voidaan ennakoida. Järjestelmä analysoi ilman laatua ja tunnistaa asukkaiden läsnäolon, mikä parantaa turvallisuutta.

Myös energia voidaan tuottaa veden päällä.

Sveitsissä käynnistyi vuonna 2019 kelluva aurinkovoimala Bourg-Saint-Pierren teko­järvellä Valaisin kantonin vuorilla.

Ranskassa kelluva voimala aloitti toiminna tekojärvellä Piolencissa Vauclusen departementissa lähellä Avignonia.

Kiinan sisä­vesillä sähköä tuottaa toistakymmentä kelluvaa aurinkovoimalaa. Japanissa on muutama ja useissa muissa maissa yksittäisiä voimaloita.

Maailmanpankki on laskenut, että käyttämällä yksi prosentti tekojärvien pinta-alasta kyettäisiin aurinkotehoa asentamaan 400 gigawattia, mikä vastaa satojen hiilivoimaloiden tehoa.

Kelluva ydinvoimala Lomonosov käynnistyi joulukuussa itäsiperialaisen Pevekin kaupungin lähellä. Kelluva tuulipuisto on toiminut Skotlannissa Aberdeenshiren rannikolla vajaat kolme vuotta.

Valtamerellä on vielä enemmän tilaa. Belgialainen konsortio suunnittelee aurinkopuistoa Pohjanmerelle.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos pakottaa rakentamaan asuntoja veden päälle: tällaisia voisivat olla kelluvat kaupungit”

Vastaa