Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan Vuoden 2019 betonirakenteena – ”Tiiviissä yhteistyössä saavutettiin hieno lopputulos”

Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan vuoden 2019 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta.

Jätkäsaaren peruskoulun julkisivua. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio

Pitkäaikaiskestävyys ja laadukas suunnittelu olivat hankkeelle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joihin nyt valituilla betonirakenne- ja materiaalivalinnoilla on tuomariston mielestä vastattu.

”Merenrantakohteissa rakenteiden kosteusrasitus on korkea, mikä on asettanut haasteita rakennusmateriaalien valintaan”, tuomaristo toteaa tiedotteessa.

Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detaljeilla varustettu kiinnostava arkkitehtoninen kokonaisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, julkista kaupunkitilaa Jätkäsaaren kaupunginosassa.

”Koulun julkisivuissa on käytetty ympäristöönsä sopivia ja kestäviä materiaaleja, kuten valkoista kuitubetonia, tiiltä ja merialumiinia”, kilpailun tuomaristo korostaa.

Rakennuksen tunnistettavassa ilmeessä betonilla on tärkeä rooli. Toisen ja kolmannen kerroksen valkoisista kuitubetonisista julkisivuista muodostuu vaihteleva, ikkunoiden ja reliefisyvennysten rytmittämä kuvio. Betonielementtien saumajako on häivytetty uritusten ja valesaumojen avulla.

Jätkäsaaren peruskoulu, Helsinki

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

  • Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
  • Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy
  • Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy
  • Julkisivujen betonielementit: Betoniluoma Oy

Ilmanvaihtosäleiköt on saatu osaksi betonista julkisivukuviota. Kuorielementtiratkaisulla on päästy kapeisiin elementtisaumoihin sekä mittatarkkaan ja korkealaatuiseen lopputulokseen. Samalla kerrosten välipohjajako on häivytetty julkisivukokonaisuudessa.

”Tiiviissä yhteistyössä niin suunnittelijoiden, pääurakoitsijan kuin elementtivalmistajan kanssa saavutettiin hieno lopputulos, joka innosti myös muiden rakennustöiden laadukasta toteutusta”, arkkitehti Erkko Aarti kertoo tiedotteessa.

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n kilpailuvoittoon perustuva Jätkäsaaren peruskoulu toimii alueen tärkeänä monitoimitilana myös kouluaikojen ulkopuolella niin taito- ja taideaineiden iltakäytössä sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa.

Sisätilat ryhmittyvät kolmessa kerroksessa korkean keskusaulan ympärille, johon 16 betonirakenteista kattolyhtyä tuovat runsaasti pehmeää ylävaloa. Kattolyhtyjen sisäpinnat ovat käsitelty kauttaaltaan akustoivalla massalla, minkä ansiosta korkean tilan akustiikka on hyvä.

Jätkäsaaren peruskoulun sisätiloja. Kuva: Pyry Kantonen

Keskusaulan lattiapinta, kuten pääosin muutkin koulun lattiapinnat ovat betonia. Lattiat pinnoitettiin valujen kuivuttua betonimassalla, joka hionnan jälkeen on ilmeikäs. Vaaleiden sisätilojen vastapainoksi, paikallavaletut porrashuoneet seinä- ja lattiapintoineen jätettiin harmaille betonipinnoille. Kattoikkunan kautta valaistut betoniportaat detaljeineen ilmentävät materiaalin luonnetta käyttöpinnoissa.

Tuomaristo: Osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta

Tiedotteen mukaan Jätkäsaaren sijainti meren rannalla ja pitkäaikaiskestävyys asettivat haasteita rakenteille. Tontti paalutettiin betonisilla lyöntipaaluilla ja porapaaluilla.

Rakennuksen rungossa on otettu huomioon tilaratkaisujen muuntojoustavuus. Betonirakenteiset porraskuilut toimivat rakennuksen jäykistävinä rakenteina.

Koulu toteutettiin Kuivaketju 10-ohjeistuksen mukaan, johon tilaajan puolelta osallistui asiantuntijakoordinaattori. Kohde toteutettiin puhtaudeltaan P1-kohteena.

Tuomariston mukaan toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Kunniamaininnan Vuoden 2019 Betonirakenne -kilpailussa saa Helsingin Pukinmäkeen Isonpellontie 6:een valmistunut kolmen viisikerroksisen asuinrakennuksen ja matalan piharakennuksen muodostama Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Isonpellontie 6:n muodostama harmoninen korttelikokonaisuus.

Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Isonpellontie 6, Helsinki
Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki asuntotuotanto
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
Elementtisuunnittelu: JL-Rakenne Oy
Pääurakoitsija: Varte Oy
Betonielementit: Suutarinen Yhtiöt Oy

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin vuonna 2019 50 kerran. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista.

Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan Vuoden 2019 betonirakenteena – ”Tiiviissä yhteistyössä saavutettiin hieno lopputulos””

  1. Mitähän vikaa tässä nyt taas ilmenee? Luvattoman paljon on näitä palkittuja rakennelmia osoittautunut ongelmallisiksi. Pitäisi odottaa ainakin vuosi, ennen kuin hehkuttaa hienoa rakennusarkkitehtuuria.

  2. ”Vuoden betonirakenne” on tosiaan usein ollut ”seuraavan vuoden kosteusvaurio”. Kattellaan syssymmällä miten käy. Sisältä on kieltämättä upea, mutta ei tuosta julkisivusta nyt mitään palkintoja kannattaisi jakaa.

  3. Lokaa on tietty aina kiva heittää nimimerkin takaa :).

    Itse en kyllä ole tietoinen, että esim. tämän vuosituhannen aikana palkituissa 20 betonikohteessa olisi sattunut kosteusvaurioita muissa kuin vuoden 2014 palkintokohteessa, joka oli Heka Länsisatamankatu 23 (ns. pitsibetonikerrostalo Jätkäsaaressa). Siinä sattuneen vesivahingon syynä oli kattoterassilla virhellisesti tehty vedeneristyksen liitos ulkoseinään. Ongelma ei liittynyt mitenkään betonirakentamiseen. Sitäpaitsi uskon, että kiinteistönomistajan kannalta vesivahinko sattui kaikkein vähiten ongelmallisessa kohteessa eli betonirakenteisessa kerrostalossa, jos sen jossakin piti sattua.

    Rakentavin terveisin,

    Jussi Mattila
    Kilpailutuomariston puheenjohtaja

    1. Tapiolan uimahalli on kyllä rakennettu paljon ennen kuin vuoden betonirakenne-kilpailua on ollut olemassakaan.

        1. Vuoden 2006 betonirakenne oli Kerava-Lahti oikorata.

          Vuoden 2005 kilpailussa pääpalkinnon sai Kampin keskuksen liikenneterminaalit. Sinä vuonna myönnettiin kunniamaininta Tapiolan uimahallin peruskorjaukselle ja laajennukselle, Vuoden betonirakennepalkintoa se ei ole koskaan saanut,

          1. Lista noloimmista vuoden betonirakenteista voisi olla mielenkiintoinen. Tässä muutama:

            Ykköseksi nousee vuonna 1972 palkittu MJ-vesitorni. Näissä torneissa säiliöosan pohjan muodostivat KA-jännitysmenetelmällä yhteen kiinnitetyt jännitetyt sektorielementit. Jo 1990-luvulla varoitettiin, että jännitettyjen betonirakenteiden kastuminen johtaa vaaraan jänneterästen tartunnan pettämisestä. Silti betonimiehet odottivat rauhassa vuoteen 2012, kun Jyväskylässä romahti vesitorni. Sitten löytyi kyllä viisaita kertomaan, mitä olisi pitänyt tehdä.

            Vuonna 1977 palkittu Lahden urheilukeskuksen katsomo kärsi samoista ongelmista.

            Arkkitehtoniselta kannalta ykköstilasta kilpailee vuonna 1973 palkittu Helsingin Merihaka. Merihakaa ei palkittu arkkitehtuurista, vaan siitä huolimatta. Tosin sen ulkonäköön on jo totuttu. Asukkaat ovat näkymien suhteen tyytyväisempiä kuin lahden toisella puolella olevat kruununhakalaiset.

            Helsinki-Vantaan lentokentälle vuonna 1994 palkittu Lemminkäisen spänn-balk-tekniikalla rakentama parkkitalo oli rakenteiltaan edistyksellinen. Se kuitenkin purettiin pois vuosi sitten, koska terminaalirakennuksia haluttiin laajentaa sen tontille.

            YIT:n rakentama Tretjagovin galleria Moskovassa oli suhteessa hintaansa yksi tappiollisimmista vientiprojekteista. Elementit kuljetettiin Oulusta saakka. Hienoja olivat mutta kalliita.

            Raippaluodon silta sai vuonna 1997 kunniamaininnan. Se oli mukana Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailussa. Muistan raadin jäsenten hämmästelleen pylonien liian kirjavaa valujälkeä. Paljon oli menty taidoissa alaspäin siitä kun Pekka Salminen vahti Lahden teatteritalon rakentamista tai sitten siltainsinöörit olivat omaksuneet arkkitehdeilta rosoisen betonin arvostuksen.

            Jätkäsaaren Länsisatamankadun pitsitalo sai paljon julkisuutta vesivahinkonsa vuoksi, mutta minun listalleni se ei nouse, koska betonilla ei ollut mitään osuutta siihen.

            Amos Rexin kauniit mutta liikuntasaumojen puutteen vuoksi halkeilleet rakenteet kertovat siitä, että kauneus kulkee joskus kestävyyden edellä. Hufvudstadsbladet toimitus on yhä katkera siitä, että lehden tukemiseen aikoinaan säätiöidyt rahat suunnattiin taiteeseen eikä enää journalismiin.

  4. Jari Savolaisen kommentissa taitaa kuitenkin olla perää? Kyseessä on yleinen nykyrakentamisen imago-ongelma. Miksei muutettaisi palkitsemisperusteita siten, että tarkasteltaisiin ”vähintään 10 vuotta nuoria rakennuksia”! Tämänkin koulurakennuksen tulisi kestää pedagogisten hömpötysten muutokset ehkä 50 vuotta. Esimerkiksi Kotkan Vellamon muinainen hehkuttaminen laskee kaikkien rakentamisen osapuolten imagoa. Jos kouluhirvityksen rakenteissa todetaan mm. rakentamisaikaisia virheitä, myös vuoden 2019 betonirakennepalkinto saa pahan kolhun riippumatta ongelmien aiheuttajasta.”Kehu säätä iltasella, poikaasi partasuu-uroona!”

  5. Hyvää puffiahan se on, jos tuollaisen palkinnon voi hyvältäkolleegalta ostaa, moni ymmärtänyt, miksi käärmetalon remontteja ylistettiin.

    1. Heitit aika rankan syytöksen kilpailutuomaristoa kohtaan. Avaahan näkemystäsi vielä vähän lisää, ole hyvä.
      Jussi Mattila

  6. Vuoden Betonirakenne -palkintoa ei todellakaan voi ostaa, syytös on täysin perätön. Olemme jopa poistaneet Betoniteollisuus Ry:n hallituksen puheenjohtajan tuomaristosta, mikä oli historiallinen käytäntö, jotta kaupallisilla näkökulmilla ei olisi mitään vaikutusta palkinnon valintaan. Itse luotan täysin Jussi Mattilan kovaan tekniseen osaamiseen ja ammattitaitoon rakennusten betoniteknologian tason arvioinnissa.

    Mikko Isotalo
    Hallituksen puheenjohtaja, Betoniteollisuus Ry

  7. Mitä tulee Seppo Mölsän nolouslistaan niin voinee todeta, että eri tavoin uraauurtavien kohteiden palkitsemiseen liittyy tietysti omat riskinsä. Erityisesti arkkitehtuuri on mitä suurimmassa määrin oman aikansa lapsi. Sama kohde voi olla uutenaan ihailtu, keski-ikäisenä ”nolo” ja lopulta ikääntyneenä taas hyvinkin arvostettu.

    Kangasvuoren vesitorniin viitaten en oikein voi ymmärtää sitä näkemystä, että rakennukset voisivat jäädä vuosikymmeniksi rakentajiensa ja suunnittelijoidensa vahdittaviksi. Lainsäädäntömmekin lähtee siitä, että rakentamiseen liittyvien vastuuaikojen yms. jälkeen omistaja vastaa rakennuksen kunnon seurannasta ja korjauksista. Tai jos muuta halutaan niin rakennus on sitten hankittava ns. elinkaarihankkeena. Enkä malta olla vielä muistelematta myös sitä, että vesitorniin oli tehty asiantuntijan toimesta kuntotutkimus vuotta ennen sortumista. Siinä tornin kunto oli todettu hyväksi.

    Itse koen upeaksi mahdollisuudeksi nostaa palkinnon kautta esiin paitsi hienoja kohteita, mutta myös niitä suurella sydämellä rakennuttaneita, suunnitelleita ja toteuttaneita ammattilaisia. Huippukohteita ei saada aikaan vasemmalla kädellä tekemällä.

  8. Sisältä näytti hienolta, ulkoa..katsojan silmä ratkaisee, melko ’yksi-ilmeinen’. Miten pitkään elinkaareen viitataan tekstissä, 40, 60 vai 100+ vuotta? Siihen liittyen kansalaiset, eli maksaja miettivät mm seuraavia tietoja.

    Betonin lisäksi on tietty muuta materiaalia, ilmeisesti mineraalivilla-eristeet. Miten on ajateltu, että ne kestävät meren läheisyydessä ulkoakin tulevan kosteusrasityksen, kun mineraalivillan kosteuskapasiteetti on lähinnä mitätön, n 50-150 kertaa huonompi kuin puumateriaaleilla. Ilmasto kostuu..

    Entä lisäsineet? Montako painoprosenttia koulusta on ihmisen immuunijärjestelmälle vieraita aineita ja miten on varmistettu, etteivät ne tai niiden tuottamat yhdisteet kulkeudu hengitysilmaan sisällä?

    Kolmas pohdinta on hiilijälki. Eikö siitä pitäisi tänäpäivänä myös mainita suurissa hankkeissa?

    Onnea koulun toimintaan kaikin tavoin!

    1. Koulun seinissä on ehkä kaikkein säätäkestävin ratkaisu mitä markkinoilta löytyy. Julkisivut ovat erillisiä elementtejä. Niiden takana on yhtenäinen tuuletusrako.

      Lämmöneriste taitaa olla tässä kohteessa fenolivaahtoa, joka mahdollistaa betonin kuivumisen myös ulospäin. Toki mineraalivilloillakin saadaan aikaan aivan toimiva ratkaisu, josta on olemassa laaja kokemusperäinen tieto.

      itse koen niin, että kosteutta huonosti kestävät eloperäiset materiaalit ovat kostuvassa ilmastossa huomattavasti haasteellisempia saada toimivaksi kuin kosteutta kestävät.

      Mitkä rakennusmateriaalit ovat immuunijärjestelmälle vieraita, siihen en osaa vastata.

      Riippumattomien selvitysten mukaan (ei toki tästä kohteesta) runkomateriaalilla on melko vähän vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Betonirakennus pärjää tässä suhteessa erinomaisesti, esim. https://www.semanticscholar.org/paper/Energi-och-klimateffektiva-byggsystem-%3A-av-olika-Kurkinen-Nor%C3%A9n/cd709ea92ed35aca14f3235ee39945edb5d0fed6

  9. Julkisivu tuo jotenkin mieleen DDR:n tai elementtitehtaalla on oltu juovuksissa.

Vastaa