Helsinkiin rakennetaan muistisairaiden kylä

Rakentajaa haetaan kilpailutuksella jo tänä keväänä. Työt on määrä aloittaa 2021, jolloin kohde olisi muuttovalmis 2023-2024.

Helsinki päätti 2010-luvun puolivälissä rakentaa kaupunkiin muistisairaiden kylän – samantapaisen, jota Hollantiin matkustetaan ihailemaan kaikkialta maailmasta.

Nyt suunnitelmat ovat nytkähtämässä eteenpäin. Muistikylän rakentajaa etsitään tänä keväänä kilpailutuksessa. Töiden pitäisi alkaa vuonna 2021.

Koskelan seniorikeskus muuttaa uuteen taloon kokonaisuudessaan. Muistikylää varten linjatuista hienoista periaatteista tulee Koskelassa kaikkien asukkaiden ja kävijöiden arkea.  Samoja linjauksia on uinut kaikkia muitakin seniorikeskusten rakennus- ja korjausprojekteja koskeviin laatuvaatimuksiin. Isoja keskuksia ollaan lähitulevaisuudessa tekemässä ainakin keskustaan ja Vuosaareen.

Tavoitteena puutalo

Uutta taloa ei voi vielä näyttää kuvissa, koska vasta kilpailutuksessa selviää tarkkaan, miten sen tilat järjestetään. Puurakenteinen siitä tulee, paitsi alin kerros rakennetaan kivestä. Kivijalkaan halutaan houkutella yrittäjiä, jotka voivat myydä palvelujaan muillekin kaupunginosan asukkaille. Tällaisia palveluita olisivat esimerkiksi ravintola, kahvila, jalkahoitaja ja kampaaja.

Jokaisella asukkaalla on oma huone ja kylpyhuone, jotka hän saa sisustaa oman makunsa mukaan. Varustelussa on tarkoitus kuunnella toiveita, esimerkiksi pientä pesukonetta on kaivattu.

Pienkodeissa on lisäksi yhteistä tilaa oleskeluun ja ruokailuun sekä yhdessä tekemiseen. Tilat ovat vain seitsemälle syystä.

”Tutkimusten mukaan esimerkiksi ruokaillessa muistisairaalle on ahdistavaa, jos vierellä on enemmän kuin kahdeksan ihmistä”, seniorikeskuksen johtaja Anneli Walldén sanoo.

Vapaampaa liikkumista ja elämyksiä

Hollannissa Hogeweykin kuuluisassa muistikylässä vastaavat pienkodit on sisustettu ja järjestetty teemoittain. Siellä on esimerkiksi yläluokkainen koti ja duunarikoti. Helsingissä ihan näin tarkkaan erikoistumiseen ei pyritä. Toki esimerkiksi työikäiset muistisairaat luultavasti päätyvät naapureiksi.

Neljän pienkodin ryppäästä muodostuu isompia yksiköitä, joita kutsutaan kvarteteiksi. Näiden kahdeksan kvartetin yhteyteen tulee laajempia yhteisiä oleskelutiloja, sauna, kodinhoitohuone ja pääsy jollain tavalla ulos, pihalle tai terassille.

Oviin ei haluta lukkoja. Asukkaiden pitää oikeasti päästä liikkumaan sen verran kuin he kykenevät ja haluavat. Jonkun kohdalla se tarkoittaa sitä, että hänet autetaan terassille nauttimaan auringonvalosta ja tullaan yhdessä takaisin sisälle. Joku pystyy vielä menemään alakerran ravintolaan ostamaan lasillisen kuohuviiniä tai lähikauppaan ostoksille.

Paljon uutta teknologiaa

Kaikesta tekniikasta ei vielä ole tehty tarkkoja päätöksiä. Keskukseen halutaan myös automatiikkaa valoihin, jätehuoltoa putkia pitkin sekä tarvikkeita kerroksiin jakavia, itsestään liikkuvia vaunuja.

”Kvartettien saunat saisivat esimerkiksi olla enemmänkin sellaista spa-tyyliä. Että sen perinteisen saunan lisäksi olisi vähän muutakin ylellistä, vaikka höyrysauna ja väriterapiaa”, sanoo Walldén.

Toiveissa olisi myös nykyisin käytössä olevia monipuolisempi ja laajempi aistihuone. Mielimusiikki on nykyisinkin Koskelassa tapa saada yhteys ihmiseen, johon yhteyttä on vaikea saada. Virtuaalilasejakin on jo käytössä, ja niiden avulla voi käydä esimerkiksi kummitusjunassa tai Pariisissa. Mutta enemmän ja kunnianhimoisempaakin olisi mahdollista tehdä: teknologiaa juuri tähän on tarjolla paljon.

Valinnan vapaus on avainasia

Luonto on Koskelassa tärkeä. Uudesta talosta pitää päästä puutarhaan, ja siellä pitää olla mahdollisuus tavata eläimiä. Niitä käy nykyisessäkin laitoksessa paljon: erityisesti koiria, mutta myös eksoottisempia vieraita kuten alpakoita.

Lähiseudun asukkaat ovat pyytäneet Koskelaan uima-allasta. Sen saamista Walldén pitää epätodennäköisenä. Asukkaille on toivottu kovasti myös terapia-allasta. Ainakin kuntosali luultavasti saadaan, samoin paljon erilaista harrastustoimintaa mummodiskosta tuolijumppaan. Seniorikeskuksessa on asumisen lisäksi palvelutalo ja uudessa paikassa myös päivätoimintaa.

Jos rakennustyöt alkavat suunnitellusti, muuttamaan päästään vuoden 2023 syksyllä tai alkuvuodesta 2024. Suunnitelmat tarkentuvat tänä keväänä. Mutta Walldén sanoo, että vaikka uusi rakennus todella on tarpeen, tärkeimmät periaatteet ovat sittenkin jotain muuta. Ne liittyvät vapauteen valita pienissä asioissa.

”Siis siinä, että voi itse päättää, paljonko sokeria haluaa kahviinsa tai että haluaa katsoa tietyn tv-sarjan rauhassa joka viikko.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsinkiin rakennetaan muistisairaiden kylä”

Vastaa