Energiaremontti pisti kulut kuriin – taloyhtiö säästää kymmeniä tuhansia euroja vuodessa

Jos korjaukset olisi jätetty tekemättä, asumiskulut olisivat jatkaneet nousuaan.

Raisiolaisen taloyhtiön hallituksen Jouni Mäki (oik.) sekä hallituksen puheenjohtaja Esko Laitinen yhtiön kolmen rakennuksen tekniikkatilassa. Kaiken asentaminen samaan paikkaan vaati taitoa sekä suunnittelijoilta että asentajilta. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Raisiossa sijaitseva kolmen kerrostalon Asunto-osakeyhtiö Sorolaisenmäki on energiatehokkuuden mallikansalainen. Vajaa neljä vuotta sitten tehty putki- ja energiatehokkuusremontin yhdistelmä on säästänyt asukkaiden rahoja jo yli 150 000 euron edestä.

”Olen laskenut, että säästöä on kertynyt yli 40 000 euroa vuodessa”, taloyhtiön hallituksen jäsen Jouni Mäki kertoo.

Yhtiö teki yli neljä vuotta sitten päätöksen irtautua kaukolämmöstä, sillä asukkaat halusivat siirtyä maalämpöön. Se oli Raisiossa ennakkoluulotonta ja ennenkuulumatonta. Samalla päätettiin ottaa käyttöön asuntojen ilmanvaihdon poistoilman lämpö, joka aiemmin meni harakoille. Se onnistui lämmöntalteenottojärjestelmän avulla.

Rohkea valinta

Mäen mukaan yhtiössä oltiin muiden mielestä jopa hullunrohkeita, sillä kukaan naapuriyhtiöistä ei uskaltanut aloittaa vastaavaa hanketta. Onnistuneiden kokemusten myötä naapuritkin ovat sittemmin uusineet lämmitysjärjestelmänsä.

”Olimme ensimmäinen taloyhtiö Raisiossa, joka päätti irtautua kaukolämmöstä ja meitä pidettiin uhkarohkeina. Lisäksi laskelmiamme epäiltiin – kriitikoiden mielestä ne eivät voineet pitää paikkaansa. Toisin kävi.”

Ennen lopullisia päätöksiä eri vaihtoehdoista ja osakkaiden mielipiteistä tehtiin selvityksiä. Pitkän uran rakennusalalla tehnyt Mäki selvitti eri vaihtoehtoja ja vieraili vastaavilla työmailla. Hän kilpailutti ja luki urakkatarjoukset läpi pilkuntarkkuudella. Osakkaille haluttiin kertoa kaikki tieto mahdollisimman selkeästi ja tarkasti, jotta päätöksenteko olisi mahdollisimman helppoa.

”Jos mitään ei olisi tehty, asumiskulut olisivat nousseet joka vuosi pelkästään kaukolämmön hinnankorotusten vuoksi. Kun remontti tehtiin, kulut eivät ole nousseet”, Mäki muistelee remontin perusteluja.

Yhtiön hallitus halusi pitää asumiskustannukset kurissa, jotta myös pienituloisilla eläkeläisillä olisi mahdollisuus asua omissa kodeissaan. Asukkaiden keski-ikä on 60–65 vuotta. Osa vanhemmista asukkaista on ostanut asuntonsa yhtiön valmistuttua jo 1970-luvulla.

Hyväkuntoinen historia

Vuonna 1972 valmistuneessa taloyhtiössä on yhteensä 90 asuntoa. Yhtiön hallitus on ollut aina tarkka ja huolellinen. Hyväkuntoiset julkisivut, siistit pihat ja porraskäytävät puhuvat puolestaan.

Taloyhtiötä on ylläpidetty ja huollettu tarpeen mukaan reilun neljänkymmenen vuoden aikana ja yhtiö on rahoittanut likipitäen kaikki korjaukset omasta kassastaan.

Hoitovastiketta (hoitomaksu) on kerätty vuosien varrella joka kuukausi ja näistä summista on saatu rahoitettua suurin osa korjauksista.

Maalämpö- ja lämmöntalteenottourakka katettiin harvan taloyhtiön käyttämällä hoitovastikelainalla. Siinä lainaa lyhennetään lämmityskustannuksia varten kerättävistä hoitovastikkeista syntyvällä säästöllä ja tämän vuoksi hankinnalla ei ollut vastikevaikutusta asukkaille.

”Olemme noudattaneet periaatetta ettei korjausten vuoksi tarvitse häiritä pankinjohtajaa. Yhtiövastike ei ole noussut kertaakaan suurten korjaustenkaan aikana eikä nousupaineita ole vieläkään”, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esko Laitinen kertoo.

Yhdeksän maalämpökaivoa

Putkiremonttia oli ennen suurempaakin korjausta jaksotettu useammalle vuodelle. Kellarien ja talojen väliset viemärit oli sukitettu aiemmin. Energiakorjausten yhteydessä uusittiin vesijohtojen pystylinjat ja huoneistohaaroitukset sekä asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit. Samalla korjattiin asuntojen kylpyhuoneista ne, joita ei ollut vielä uusittu.

Pihamaan alla lämpöä kerää yhdeksän maalämpökaivoa, joista jokainen on 230 metriä syvä. Saatava uusiutuva energia käytetään talojen patteriverkostossa kiertävän veden ja käyttöveden lämmitykseen.

Enää lämpöä ei päästetä karkuun, sillä korjausten yhteydessä yhtiössä otettiin käyttöön lämmöntalteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta. Yhtiössä oli aiemmin koneellinen poistoilmanvaihto, mutta siinä ei ollut lämmöntalteenottoa.

”Lämmöntalteenotossa koneelle tuleva poistoilma on keskimäärin noin 20–24 asteista ja siitä otetaan lämpöä talteen niin paljon kuin pystymme ja sen jälkeen se poistuu ulos noin 5–6-asteisena.”

Lämmöntalteenottolaitteet sijaitsevat kunkin talon katolla, josta on johdettu putkistot alas. Kahdesta kerrostalosta ne johdetaan maata pitkin kolmannen kerrostalon tekniseen tilaan. Kun putkistot on tuotu yhteen tilaan, kahden talon pyöräsuojat säilyivät paikoillaan. Kun kaikkea poistoilmaenergiaa ei tarvita käyttöveden lämmitykseen, lämpö johdetaan takaisin maalämpökaivoihin.

Kaikki sähkö ostetaan yhtiölle

Parhaillaan yhtiössä testataan uusia raittiin ilman eli tuloilman venttiileitä ikkunoissa. Ne käyttävät hyväksi ikkunoiden välistä tilaa. Sen avulla tuloilmaa voidaan lämmittää ilmaiseksi ja vedon tunne asunnoissa voi vähentyä. Samalla lämmityksen hyötysuhde paranee entisestään, kun ikkunoiden alapuolella olevien pattereiden lämmitysilmaa ei viilennetä kylmällä ulkoilmalla.

Energiaremontin yhteydessä Mäki perehtyi asioihin niin syvällisesti, että hän kilpailutti myös taloyhtiön sähkösopimukset. Siitä kertyi säästöä noin 15 prosenttia eli noin 2 600 euroa vuodessa.

”Taloyhtiö ostaa sekä kiinteistön että talon asukkaiden käyttämän sähkön kuin tukusta. Vesimaksun lisäksi on siis käytössä myös sähkömaksu. Tasauslaskutus tehdään vesi- ja sähkömittareiden lukemisen jälkeen kerran vuodessa. Yksittäisiltä asukkailta jää pois heidän normaalisti maksamansa perusmaksut”, Mäki kertoo.

Mäen tarkkojen laskelmien mukaan maalämpöjärjestelmän tuotto ja takaisinmaksuaika on pitänyt täysin paikkansa. Lämmin talvi on lyhentänyt takaisinmaksuaikaa 9,5 vuodesta 9,4 vuoteen.

”Hoitovastike on vuoden 2015 tasolla eikä korotuspaineita ole. On todella tärkeää, että taloyhtiöiden hallituksissa olisi asiantuntevia ihmisiä ja tietotaitoa, sillä muuten kustannukset eivät ainakaan laske”, puheenjohtaja Laitinen kehuu.

Seuraavaksi vuorossa on sähköremontti ja aurinkopaneelien hankinta sähköntuotantoa varten.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Energiaremontti pisti kulut kuriin – taloyhtiö säästää kymmeniä tuhansia euroja vuodessa”

  1. Mitä paskaa, tuollaisessa korjauskierteessä asumiskulut taatusti jatkavat nousuaan, kun tekninen isännöinti lihoo.

  2. Kahdella kilometrillä lämpökaivoja ja 90 asunnon LTO:n kerättävällä normaalilla poistoilmamäärällä ei tehdä edes Raisiossa 40000€ vuotuista nettosäästöä, eikä edes moista bruttosäästöä,

  3. Aika erikoista argumentointia, koska Naantalissa sähkö ja vesimaksut ovat normaalia korkeampia, eli säästöjä olisi voinut hakea niistä näin arkijärkeilyn perusteella, kyllä energialaitokset tietävät säätää tariffinsa, ettei kokonaislaskutus pienene, on hölmölän peitto maksaa sähköstä, kun säästää lämmöstä.

  4. Pienkiinteistössä ILP ja LTO ovat seurattuna 2009-2019 antaneet lämmitysenergian kulutuksessa n. 40-48% säästöt/v.
    Takaisinmaksuaika oli laskettu 6 v ja toteutui 4 vuodessa.
    On myös a lot tapauksia, joissa toivottuja säästöjä ei ole saavutettu.
    Tiedän näitä vanhojen kerrostalojen osalta, että ensimmöiset LTO järjestelmät asennettiin 1985-1986, 2010 tekivät muutamia ja eivöt ole kustannussäästöjä antaneet, koska sähköhinta syönyt niistä merkittävän siivun – säästöt jääneet 12 v takaisinmaksuajan ennusteissa alle puoleen eli nyt puhutaan 18-20 v.
    Aurinkosähkössä viimeksi annettu arvio oli 6,4 vuotta, ylimääräisen sähkön myyntihän on lumetuottoa.

  5. Mikseivät nämä sitten ole laittaneet LTO:a, vaan jyrsivät ikkunan karmeihinsa reikiä. Taitaa olla poikkeuksellisen erinomaiset räppänät kaupan, ulosheittohintaan tuuletustalkoissa.

  6. Yhtiökokouksessa 2015 kerrottiin että kaukolämmön hinta nousee 2020 mennessä 70%. Ei ole toteutunut. Tehtiinkö päätös oikeilla perusteilla ja esiteltiinkö asia hyvän hallintotavan periaatteilla? Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksen.

  7. Hyvä kun hyvä tekiä, ei isännöinti toimistoa rahastamassa,niin voi noin hyvin mennä.

  8. Hannu Kauppinen sanoo:
    23.3.2020 15:23
    Pienkiinteistössä ILP ja LTO ovat seurattuna 2009-2019 antaneet lämmitysenergian kulutuksessa n. 40-48% säästöt/v.

    Argumentoidaan oikein. Ei ILP eikä LTO pienennä yhtään lämmitysenergian kulutusta, ellei saman aikaisesti tehdä jotain muita toimenpiteitä mitkä niitä
    oikeasti alentaa. Kulutus pysyy näiden laitteiden asentamisenkin jälkeen samana, mutta energioista maksettavat kustannukset pienevät niiden tuottaman COP-luvun suhteessa.

  9. Maalämpö ei ole kannattavaa rakennusliikkeille, eikä edes suunnittelijoille, koska yhden työmäärällä suunnittelee pari kolme muuta.

Vastaa