Firan Jussi Aho sijoittui jaetulle ykkössijalle, kun Rakennuslehden lukijat taannoin valitsivat rakennusalan innovatiivisimpia yritysjohtajia. Se ei ole ihme, sillä Aho on poikkeuksellinen tekijä – rakentamisen diplomi-insinööri, mutta myös itsenäinen ajattelija, joka haluaa uudistaa alan.
Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmassa annetaan suuntaviivat hiilineutraalien prosessien kehittämiselle. Yritykset laativat suuntaviivojen pohjalta omat tiekarttansa päästöjen vähentämiseen.
Ilmastonmuutos lämmittää myös suomalaisen sään, ja hellepäivien määrä kasvaa. Osa suomalaisestakin rakennuskannasta ja nimenomaan osa asunnoista voi muuttua käyttökelvottomiksi kuumuuden vuoksi.
Ruotsissa ensimmäisille rakennuksille on myönnetty sertifikaatti hiilineutraaliudesta. Suomessa ensimmäiset rakennukset tavoittelevat hiilineutraaliutta, vaikka sen tarkka määritelmä yhä puuttuu.
Huoli ilmastonmuutoksesta on kannustanut yrityksiä innovoimaan. Kiertotalous, vähähiilisyys ja biodiversiteetin suojelu ovat nousseet monen yrityksen arvolistalla korkealle. Hiilijalanjäljen lisäksi tarkastelussa on myös hiilikädenjälki eli hyvän tekeminen muille.
Puusta muuntokelpoisia tiloja valmistavalle FM-Hausille on myönnetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-sertifikaatti.
Turun Hirvensaloon nousee kahden kerrostalon kokonaisuus, jonka avulla vertaillaan ilmastovaikutuksia.
Tuomaristo painottaa kriteereissään muun muassa ekologisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen huomioimista, energiatehokkuutta, turvallisuutta, elämän laatua parantavia ominaisuuksia sekä konkreettisuutta.
