Infra- ja metsäala huolissaan konekuljettajien riittävyydestä

Laaja joukko metsä- ja infra-alan toimijoita on huolestunut työvoiman, etenkin maarakennus- ja metsäkoneenkuljettajien saatavuuden turvaamisesta näille aloille.

Työssäoppiminen on keskeinen keino varmistaa valmistuvien ammattilaisten osaamista, mutta alan toimijoiden mukaan se tulee kohtuuttoman kalliiksi työssäoppimispaikkoja tarjoaville konealan yrittäjille.

Vuonna 2018 opiskeli metsäalan perustutkintoja metsäkoneenkuljettajan osaamisalueella 1257 ja rakennusalan perustutkintoja maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalueella 1104 opiskelijaa. Samana vuonna metsäkoneenkuljettajia valmistui 399 ja maarakennuskoneenkuljettajia 294. Opittujen taitojen käytäntöön soveltamiseksi sekä työelämätaitojen kartuttamiseksi ammatillisesta perustutkinnosta osa suoritetaan työpaikoilla, valtaosa pienissä ja keskisuurissa, hyvin pääomavaltaisissa koneyrityksissä.

”Infra- ja metsäalan pienet ja suuret yritykset ja työntekijät sekä järjestöt jakavat huolen tekijöiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Infra-alan ja metsäalan ammatit ovat motivoivia, kiinnostavia ja muuttuvia ammatteja, joissa uutta tekniikkaa otetaan koko ajan käyttöön. Paras tapa oppia ammattiin on tehdä työtä ammattilaisten ohjauksessa. Tämän tulee olla valtavirta alan koulutuksessa ja koulutuksen rahoituksessa. Asia pitäisi huomioida myös koulutuspolitiikassa”, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo tiedotteessa.

Maarakennuskoneen- tai metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleville karttuu suuri määrä tietoa ja taitoa heidän työssäoppimisaikanaan koneyrityksissä. Selvityksen mukaan kokemukset työssäoppimisesta ovat olleet pääosin myönteisiä niin oppilaitoksissa, yrityksissä kuin alalle valmistuneiden ammattilaisten keskuudessa. Tuoreet ammattilaiset kertovat työssäoppimisjakson olleen keskeinen vaihe käytännön työn oppimisen kannalta. Myös yrittäjien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, sillä 74 prosenttia vastanneista yrityksistä piti työssäoppijan ottamista erittäin tai jokseenkin hyvänä kokemuksena.

Selvitys osoittaa, että työssäoppimiseen koneyrityksissä liittyy myös paljon ongelmia. Koska yksittäinen koneenkuljettaja vastaa koko tuotantoprosessista, pienissä yrityksissä kalliiden koneiden antaminen työssäoppijoiden ajettavaksi tarkoittaa tuotannon hidastumista, keskeytyksiä ja merkittäviä tuotannon menetyksiä.

”Kun esimerkiksi hakkuukone pysähtyy, koneyrittäjän koko ’tehdas’ seisoo. Siitä aiheutuu kohtuuttoman suuria tulomenetyksiä yksittäiselle yrittäjälle. Niinpä ei ole yllätys, että yrittäjät enenevästi kieltäytyvät työssäoppimispaikkojen tarjoamisesta. Nykyjärjestelmä ei huomioi työnantajarakenteen muutosta, työnantajien sirpaloitumista yhä pienemmiksi, mikä ongelma korostuu pääomavaltaisilla konetyöaloilla. Samalla syrjitään näille aloille opiskelemaan haluavia”, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola sanoo.

Työssäoppimispaikkoja tarjonneet yritykset kertovat myös, että tuki oppilaitoksilta on vähäistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista yritysten edustajista ei muista oppilaitoksen edustajan käyneen ohjaamassa opiskelijaa työmaalla kertaakaan. Alan työpaikat ovat hajallaan, ja etäisyydet oppilaitoksiin saattavat venähtää satoihin kilometreihin. Työssäoppijan ohjaaminen jääkin pääosin yrityksessä nimetyn vastuullisen työpaikkaohjaajan tehtäväksi. Kyselytutkimus osoittaa, että ohjaaja käyttää keskimäärin yhden työpäivän viikosta työssäoppijan ohjaamiseen.

Raportin perusteella alan toimijoita kannustetaan alan vetovoiman parantamiseen ja työssäoppimisen pohjana olevaan koulutussopimukseen perehtymiseen. Oppilaitosten tulisi vaihtaa aktiivisesti työssäoppimisjaksoihin liittyviä parhaita käytäntöjä sekä pohtia työssäoppimisjakson ajoittamista niin, että opiskelija olisi valmiimpi käytännön töihin. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi miettiä, miten julkiset toimijat, kuten kunnat ja valtio voisivat omissa hankinnoissaan huomioida työmailla tapahtuvan työssäoppimisen, ja olisiko käytöstä poistetun koulutuskorvausmallin uudelleenarvioiminen paikallaan erityistoimialoilla.

Selvityksen aineisto on koottu kahdella kyselytutkimuksella sekä laadullisin haastatteluin. Aineistoon kuuluu kyselytutkimus, johon vastasi 95 alan nuorta ammattilaista, ja yrittäjien parissa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi 190 koneyrittäjää. Lisäksi osana selvitystä on haastateltu 20:tä maarakennuskone- ja metsäkonealan yrittäjää, kymmentä opettajaa ammatillisista oppilaitoksista sekä viittä metsäkonealan loppuasiakasta. Kyselytutkimusten aineisto on kerätty marras-joulukuussa 2019 ja haastattelut toteutettu lokakuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä. Keskustelupaperi on osa Infra ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsä Groupin, Metsähallituksen, Rakennusliiton, Stora Enson, Teollisuusliiton sekä UPM:n rahoittamaa tutkimushanketta, jonka on toteuttanut Aula Research.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Infra- ja metsäala huolissaan konekuljettajien riittävyydestä”

Jätä kommentti