Onko se vaatehuone? YIT rakentaa ikkunattomia makuuhuoneita Kalasatamaan

Arkkitehdit ovat järkyttyneitä siitä, että Suomeen rakennetaan huoneita, joissa ei ole ikkunaa. Ikkunaton huone on kuitenkin lain mukaan täysin mahdollinen rakentaa.

YIT:n rakentama Asunto oy Helsingin Masto valmistuu Sompasaareen ensi vuoden keväällä. Kuva: Taru Taipale

Helsingin Kalasatamaan valmistuu ensi vuoden huhtikuussa asuinkerrostalo, jossa on kaksioita, joiden makuuhuoneessa ei ole ikkunaa. Sompasaareen rakennettavassa Asunto oy Helsingin Mastossa on kaiken kaikkiaan 45 erikokoista asuntoa. Osa asunnoista on yhdistettävissä.

Ikkunattomia makuuhuoneita löytyy viidestä 48,5 neliön suuruisesta kaksiosta. Asuntojen velattomat myyntihinnat ovat 382 000– 414 500 euroa.

Mitä ihmettä te rakennatte Kalasatamaan, YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas?

”Tätä kyllä pyöriteltiin. Mietimme, että joko kaksiossa on hyvä makuuhuone ja tosi pieni olohuone sekä ruokailutila pimeässä. Tai sitten näin päin. Tähän ratkaisuun päädyttiin, kun mietimme, missä valoa tarvitaan eniten”, Oinas vastaa.

Maston kaksion makuuhuoneessa on valoaukko, joka on samassa linjassa varsinaisen ikkunan kanssa. Ikkuna taas aukeaa parvekkeelle. Parvekkeen lasiliukuseinä alkaa lattiatasosta, jolloin luonnonvaloa tulee myös lattiapintaa pitkin.

Oinas vakuuttaa, että rakennusliike on kiinnostunut siitä, mikä vaikutus valolla on ihmiseen.

”Ja siksi me pohdimmekin sitä, missä sitä valoa tarvitaan eniten eli missä ollaan eniten silmät auki”, hän sanoo.

Ikkunattomia makuutiloja

Moni arkkitehti on sitä mieltä, ettei Maston makuuhuone ole oikea huone. Esimerkiksi Ouluun rakennetaan parasta aikaa asuinkerrostaloa, jossa on ikkunattomia huoneita. Rakentaja Lehto ei kuitenkaan väitä, että ne ovat huoneita, vaan käyttää niistä nimitystä makuutila tai alkovi.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori, arkkitehti Jyrki Tarpio sanoo, että tällaisia asuntoja syntyy varsinkin silloin, kun rakennuksen runko on syvä ja sinne halutaan paljon pieniä asuntoja.

”En sano, että siitä väkisin seuraa tällaista suunnittelua, mutta yhdistelmä on vaikea. Lehdon kohteessa nukkumispaikkoja on jouduttu survomaan syvälle asuntoon jopa kylpyhuoneen taakse.”

YIT:n kaksiosta Tarpio on pahoillaan. Hän ei usko, että YIT on tarkoituksella suunnitellut huonoja asuntoja. Talo on ollut haasteellinen.

”Kuvittelisin, että myös YIT on sitä mieltä, että olisi ollut parempi, jos makuuhuoneessa olisi ollut ikkuna. Ilmeisesti tähän kohtaan nyt vaan tuli vähän huonompi ratkaisu.”

Oulun yliopistossa valaistussuunnittelua opettava arkkitehti ja tutkijatohtori Henrika Pihlajaniemi sanoo suoraan olevansa järkyttynyt Sompasaaren kaksiosta. Pihlajaniemi on sitä mieltä, ettei huone ole makuuhuone vaan alkovi.

Joka tapauksessa se on täysin lain mukainen.

Vuonna 2017 päivitetty maankäyttö- ja rakennuslaki (mrl) sanoo, että ”työtilan ja yhden asuinhuoneistossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla”.

YIT:n mukaan juuri tämä kohta laissa mahdollisti Sompasaaren kohteen suunnittelun.

Todellisuudessa ikkunaton makuuhuone on ollut mahdollinen jo vuodesta 1994, jolloin sama asia kirjattiin rakentamismääräysten asetuksiin. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tomi Marjamäki huomauttaa, että vuonna 2017 tehty muutos mrl:ään on itse asiassa tiukennus.

Aiemmissa asetuksissa sallittiin osaan huoneiston asuinhuoneita välillinen luonnonvalo, mutta nykyinen määräys sallii sen vain yhden asuinhuoneen osalta.

Onko se vaatehuone?

Sompasaaren kaksio on hyvin pitkän mallinen. Siksi Pihlajaniemi epäilee, ettei makuuhuoneeseen todellisuudessa tule valoa, vaan sitä korkeintaan tihkuu sinne.

”Jos seinä olisi kokonaan lasia, luonnonvaloa voisi tullakin riittävästi, mutta nythän tämä on valoisuuden osalta kuin vaatehuone”, tutkija sanoo.

Asetuksen mukaan ikkunan sijoituksen ja muun järjestelyn on varmistettava huoneen valoisuus, näkymä ulos huoneesta sekä huoneen kalustettavuus.

”Tässä suunnitelmassa valoisuuden vaatimus ei toteudu”, Pihlajaniemi sanoo.

YIT:n Oinas on eri mieltä. Hänen mukaansa huone ei ole vaatehuone.

”Ei laki eikä rakennusvalvontakaan ole sitä mieltä, että tämä on vaatehuone. Huoneessa on tilaa parisängylle ja komerotkin”, hän sanoo.

Olisiko tämä voinut olla iso yksiö, jossa on makuualkovi? Oinaksen mukaan ei. Hän perustelee sitä sillä, että markkinassa on vähän lähes 50-neliöisiä yksiöitä.

”Ja kun ihmiset hakevat asuntoja eri hakuehdoilla, kaksion hakijat eivät olisi löytäneet tätä.”

Mitä lainsäätäjä on tarkoittanut?

Helsingin kaupungin johtava arkkitehti ja Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander ei tiedä Helsingistä vastaavia kohteita. Hän tunnistaa kuitenkin ilmiön.

Helander ei usko, että lainsäätäjä olisi koskaan tarkoittanut tilannetta, jossa asunnon ikkunaton makuuhuone on asunnon ainoa makuuhuone. Lisäksi herää kysymys, onko lainsäätäjä ylipäänsä tarkoittanut sitä, että rakennetaan ikkunattomia huoneita.

Ympäristöministeriön Marjamäki ei tiedä, minkälaista keskustelua aiheesta on vuonna 1994 käyty.

”Ilmeisesti mitään tavoitteita ei ole ollut. Asiaa ei ole perusteltu mitenkään”, hän sanoo.

Jyrki Tarpio huomauttaa, että lain kirjaus mahdollistaa yhä syvempirunkoisten talojen rakentamisen Suomessa. Ruotsissa tällaiset ikkunattomat huoneet eivät kuulemma ole mahdollisia.

Arkkitehdit ovat huolissaan siitä, että meille rakennetaan asuntoja, joissa valon määrä vähenee. He huomauttavat, että Helsingissä on tänä vuonna vietetty marraskuuta syksystä saakka.

Henrika Pihlajaniemi sanoo, että Sompasaaren kaksion makuuhuoneessa on ympäri vuoden kestävä marraskuu.

”Olen harmissani. Olen itse tutkijana lähtenyt siitä, että pitäisi saada nimenomaan enemmän valoa. Tällainen tuntuu pahalta”, Pihlajaniemi sanoo.

Henna Helander muistuttaa, että päivänvalon vaikutusta ihmisen elämään ja päivärytmiin sekä mielenterveyteen alettiin tutkia jo 1970-luvulla, kun energiakriisi pienensi asuntojen ikkunoita.

”Olemmeko nyt palaamassa 1900-luvun alun pimeisiin asumisoloihin? Onko valosta tulossa luksusta?” hän kysyy.

Helander haluaisi myös tietää, kenelle näitä asuntoja suunnitellaan. Kuka niissä asuu?

”Toivottavasti eivät ainakaan vanhat ihmiset, joilla on vaikeuksia päästä ulos valoon.”

YIT:n Oinas ei ymmärrä kysymystä. Hänen mielestään ikkunattomat makuuhuoneet ovat ”ihan tavallisille kaksion etsijöille”.

”Asukaspalautteita ei olla vielä saatu, mutta näitäkin asuntoja on jo varattu ja myytykin”, hän sanoo.

Arkkitehtien kommentteihin Oinas toteaa, että arkkitehdit eivät varmaan ole itse ostamassa näitä asuntoja.

”Ei ole pakko ostaa.”

Näin syntyi laki, joka mahdollistaa ikkunattomat makuuhuoneet – Rakennusneuvos kertoo taustat

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Onko se vaatehuone? YIT rakentaa ikkunattomia makuuhuoneita Kalasatamaan”

  1. No ei kai tähän voi muuta sanoa, kuin että VMP. Grynderi rakennuttaa täysin tieten ja tarkoituksella slummia ahneuksissaan, eli mitään moraalia näillä ei ole. Sanoisin, että häpeäisivät, mutta kun eivät siihenkään pysty, niin en sano mitään.

  2. Tässä nähdään, mihin rakentaminen menee,kun valtaa annetaan grynderille. Nyt MRL:n uudistamiseen osallistuvat virkamiehet tarkkana.

  3. Tuo ei ole rakennusmääräyskokoelman mukaista toimintaa. Kuinka on voinut mennä lupaviranomaisella lävitse?

  4. Missä kuplassa te elätte , ikkunat on niin eilistä , eihän tota aluetta kukaan halua nähdä , laitetaan monitori näyttö seinään ja siinä kuva mistä asiakas tahtoo , siten saa auringon tilaan vaikka keskellä yötä , aluehan on 4 työvuoro porukas asuttama..vielä kun jättää ovet pois , tuulettuu asunnot niin ei tarvita kalliita iv putkia. , liekö 4 seinääkään tarpeen…

  5. YIT/Oinas Jos yyjä tekee noin surkeita pohjaratkaisuja, niin toivon todellakin, että ostajat kaikkoaa. ”Ei ole pakko ostaa” ei ainakaan näillä hinnoilla. Jos ”ikkunattomuudesta” saa reippaan pimeän huoneen hinnan alennuksen, niin ehkä sitten.

  6. Mahtava idea! PImeässä huoneessa nukkuu tutkitusti paremmin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat