Palkituissa tutkimuksissa näkyvät rakentamisen trendiaiheet, kuten tahtituotanto ja ympäristöhuolet

YIT on jatkanut Oskari Wilamon rahaston perinnettä palkita parhaita rakennusalan tutkimuksia.

Wilamon rahaston palkitsemat tutkijat: Sanna Tegel, Teemu Sillanpää, Leena Lammert, Iiro Kulta, Joonas Lehtovaara, Juha Hartikainen, Laura Berger, Viacheslav Bolobanov, Antonia Kruglova sekä Jani Vilppo.

Lemminkäisen varhaisiin voimahahmoihin kuuluneen Oskari Vilamon kunniaksi jo 1950-luvulla perustettu rahasto tukee rakentamisen korkeampaa tutkimusta jakamalla 3500 euron ja 2500 euron tunnustuspalkintoja parhaille väitöskirjan ja diplomitöiden tekijöille.

YIT on jatkanut tätä Lemminkäisen perinnettä jakaa Liikesivistysrahaston kautta tunnustuksia tutkijoille. Ehdolla oli viisi väitöskirjaa, kaikki Aallosta. Niistä neljä palkittiin. Palkittavista kaksi oli ulkomaalaisia, mikä kertoo hyvin siitä, millaisessa muutoksessa tutkimustoiminta on ollut. Varsinkin Aallossa on tavoiteltu huippuyliopiston asemaa houkuttelemalla ulkomaisia jatko-opiskelijoita väittelijöiksi. Tähän kannustaa se, että väitöksistä laitokset saavat suurimmat bonuspisteet rahoitustaan varten.

Jostain syystä talotekniikka ei ainakaan vielä kuulu palkittaviin alueisiin, vaikka talotekniikka oli pitkään sekä Lemminkäisen että YIT:n tukijalkoja. Sillä puolella väitöskirjoja olisi ollut runsaasti tarjolla ja tarjonta olisi ollut vielä kansainvälisempää.

19:sta ehdotetusta diplomityöstä palkittiin seitsemän. Palkituksi tuli sekä diplomi-insinöörejä että arkkitehteja.

Tänä vuonna YIT halusi laajentaa palkitsemisperusteita ottamalla mukaan myös Helsingin yliopiston kaupunkisuunnittelun tutkimuksen. Syy siihen on YIT:n johtaja Juha Kostiaisen mukaan se, että kaupunkisuunnittelu ja siihen liittyen kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistäminen on yksi YIT:n strategian kulmakivistä. Tästä Mari Vaattovaaran oppituolista ei tullut kuitenkaan vielä yhtään ehdokasta.

Kostiainen kuvasi YIT:tä enemmän developpariksi kuin rakentajaksi. Developpari on hankekehittäjä, joka kokoaa suunnittelijat ja tekijät yhteen. Siksi YIT:n omassa tutkimustoiminnassa korostuu tämä projektinjohtajan rooli. YIT:n väen omat kaksi väitöskirja-aihetta paneutuvat data-analytiikkaan ja kaupunkikehitykseen.

Nyt palkituissa väitöskirjoissa ja diplomitöissä näkyy hyvin tämän päivän trendiaiheet: ekologia ja ympäristöhuolet, tahtituotanto, kaupungistuminen sekä ydinjätteen loppusijoitus.

Tahtituotannossa rakentamistalouden professoreiden Tampereen Arto Saaren ja Aallon Olli Seppäsen yhteistyö näkyy jopa niin hyvin, että Aallon Joonas Lehtovaara jatkaa väitöskirjaa Tampereen Iiro Kullan aiheesta.

Arkkitehtuurin puolella näkyi myös kiinnostus vanhan säilyttämiseen.

Väitöskirjat olivat kaikki Aalto-yliopistosta.

Viacheslav Balobanov: Computationel Structural mechanics within strain gradient elasticity: mathematical formulations and isogeometric analysis for metamaterial design

Laura Berger: Rakennus, joka katosi; Alvar Aallon Viipurin kirjasto, Alvar Aalto

Viipurin kirjasto on yksi Aallon merkkiteoksista. Se on nyt korjattu suomalais-venäläisenä yhteistyönä ja on vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin valmistuttuaan vuonna 1935.

Juha Hartikainen: Huokoisen materiaalin kontinuumi – termodynaaminen mallintaminen ja soveltaminen maan jäätymiseen.

Hartikainen tutki aihetta muun muassa ydinvoimajätteen loppusijoituksen kannalta. Hän tarkasteli ilmaston kehittymistä 100 000 vuoden aikajänteellä. Sinä aikana ilmasto paitsi jatkaa nykyistä lämpenemistään, voi myös ajautua 10 000 vuoden pituisiin jääkausiin, jolloin pahimman skenaarion mukaan ikirouta voisi ulottua loppusijoituksen syvyydelle puoleen kilometriin. Tätä mahdollisuutta hän ei pitänyt kuitenkaan todennäköisempää puhuttakaan siitä, että olisi ottanut kantaa olisiko maan pinnalla silloin vielä ihmisiä joita tuo kapseleiden mahdollinen rikkoutuminen voisi haitata.

Antonina Kruglova: Biological removal of emerging micropollutants in nitrifying activated sludge at low temperatures

Diplomityöt

Joonas Lehtovaara: Suunnittelun ohjauksen oppimisen kiihdyttäminen tuotannon palautteen avulla. Aalto

Iiro Kulta: Tahtisuunnittelun käyttöönotto rakennesuunnitteluprosessissa, Tampereen yliopisto

Toisin kuin rakennustuotanto, suunnitteluprosessi ei ole suoraviivainen, ja siinä keskitytään pikemminkin saamaan informaatio virtaamaan. Tämä edellyttää laajaa ymmärrystä hankkeesta sekä alituista yhteistyötä tärkeimpien hankeosapuolten välillä. Ongelmat suunnittelussa johtavat tyypillisesti vahingollisiin seurauksiin operatiivisella tasolla. Suunnittelun ja tuotannon ketjuttaminen erillisiksi rakennushankkeen vaiheiksi voi johtaa epäideaaleihin ratkaisuihin, vaikeasti toteutettaviin suunnitelmiin, suureen muutostyötarpeeseen sekä jatkuvien parannusten puutokseen. Näin ollen suunnitteluprosessin äärimmäisen optimoinnin ei tulisi olla tärkein tavoite implementoitaessa tahtia rakennesuunnitteluun. Oleellisempaa on oman työn hyvä suunnittelu ja johtaminen eli toimeksiannon aikataulutus ja resursointi, sisäinen päivittäisjohtaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät korjaavat toimenpiteet.

Laura Lammert: Circular Economy in Architecture – Sustainable Principles for Future Design. Oulun yliopisto arkkitehtuuri.

Heta Seppälä: Urbaani Motabolismi; neljä skenaariota Salon kaupungin tulevaisuudesta ja aineenvaihdunnasta. Aalto arkkitehtuuri

Teemu Sillanpää: Liikennemallin ja paikkatietoanalyysin soveltuvuus joukkoliikenteen matkustajamäärien ennustamiseen Tampereella. Tampereen yliopisto.

Sanna Tegel: Villa Skeppet rakennuksena ja kotina. Aalto arkkitehtuuri

Kyseessä on kirjailija Göran Schildtin koti, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen ja elämänkertansa kirjoittajalle.

Jani Vilppo:    Vaurioituvan kontinuumimateriaalimallin ohjelmointi Elmer elementtiohjelmistoon. Tampereen yliopisto

Elmer on 1990-luvulla Suomessa kehitetty avoin suunnitteluohjelmisto. Diplomityössä ennustettiin särön kehitystä ja suuntaa tällä mallilla

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Palkituissa tutkimuksissa näkyvät rakentamisen trendiaiheet, kuten tahtituotanto ja ympäristöhuolet”

Vastaa