Teknologian tutkimuskeskus VTT toteutti rakennusalalla kattavan verkkokyselyn Rakennusliiton jäsenille. Kyselyssä kartoitettiin henkilöiden näkemyksiä ja asenteita puettavien teknologioita ja kerätyn tiedon hyödyntämistä kohtaan, kun tietojen avulla pyritään työturvallisuuden parantamiseen.
Anonyymi verkkokysely toteutettiin kesällä 2019 ja siihen vastasi 4 385 Rakennusliiton jäsentä.
”Kyselyn tuloksista pystyimme päättelemään, että työntekijöiden luottamus on avainasemassa suunniteltaessa uusia anturidataan perustuvia työturvallisuusratkaisuja rakennusalalle. Kaikki se tieto, mitä keräämme pitää avoimesti ja selkeästi viestiä älyvaatteiden käyttäjille”, kertoo erikoistutkija Satu-Marja Mäkelä VTT:ltä Assemblin oy:n tiedotteessa.
Verkkokysely toteutettiin osana ConIoT- hanketta, jota koordinoi VTT ja rahoittaa Business Finland.
ConIoT-tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta IoT-teknologioiden, sensorien ja data-analytiikan avulla.
Hankkeen ensimmäiseksi testiympäristöksi valikoitui Firan pääurakoima Innopoli 4 -hanke, jonka LVIS-taloteknisistä urakoista vastaa Assemblin.
Innopolista älyvaatekokeilun testiympäristö
Innopoli 4 sijaitsee Espoon Otaniemessä, jossa työskentelee melkein 15 Assemblinin sähkö-, IV- ja putkiasentajaa. Assemblinin putkityönjohtaja Janne Vähäsalo on työskennellyt työmaiden parissa reippaat 20 vuotta.
”Olen nähnyt työurani aikana riittävän paljon tapaturmia, haavereita ja läheltä piti -tilanteita, mutta onneksi tapaturmat ovat vähentyneet tietotaidon kasvaessa ja turvavarusteiden kehittyessä. Silti työmaatoimintaa voi aina kehittää ja lähdimme enemmän kuin mielellämme tähän hankkeeseen mukaan.”, Vähäsalo kertoo.
Assemblinin LTI1-lukemat ovat alle alan keskiarvon ja työturvallisuus on yrityksen kaiken tekemisen lähtökohta. Vähäsalo, kertoo että työmaalle ei saa mennä ilman asianmukaisia suojavarusteita ja ilman työmaaperehdytystä.
”Työturvallisuus on kaiken A ja O, mutta miksi itse innostuin tästä kokeilusta, oli se, että minua kiinnostaa kuinka paljon putkiasentajat tekevät kädet ylöspäin töitä. Alalla on yleensä paljon puhetta sähkäreiden olkapäävammoista, mutta itseäni kiinnostaa juurikin putkipuolen statistiikat.”, Vähäsalo jatkaa.
Aistin-antureita ja dataohjattua tekemistä
Assemblinilta työvaatekokeiluun valittiin viisi innokasta kaveria, joiden työvaatteisiin asennettiin anturit. Jokaisella kokeiluun osallistuneella oli vaatteissaan kolme anturia.
Kokeilussa hyödynnetyt iProtoXin Aistin-anturit asennettiin hihan yläosaan ja housujen takaosaan. Kolmannen Kaltiotin Smart Tracker -anturin henkilö sai asettaa vapaasti esimerkiksi taskuun.
Älyvaatekokeilussa tavoitteena on antureilla kerätyn datan avulla tunnistaa henkilöiden liikkeitä ja sijaintia. Datan kerääminen ja prosessointi suunniteltiin hankkeessa siten, että henkilöiden yksityisyys ei vaarannu.
Työntekijän ja työympäristön seurannalla pystytään tuottamaan uutta tietoa tapaturmiin ja vammoihin johtavista syistä sekä optimoimaan työympäristöä entistä paremmaksi.
Yhdeksi tärkeimmistä asioista nousee myös työturvallisuusriskien ennustaminen. Yksinkertaistettuna tulevaisuudessa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi liukastumisien estämiseksi. Jos talvella liukkaiden kelien aikaan työmaalla havaitaan samassa kohtaa useampi horjahdus, voi paikan päälle mennä katsomaan hiekoituksen tarve saatujen hälytyksien pohjalta.
Tietoturvasta on huolehdittava
Verkkokyselyn tulosten perusteella näyttää, että rakennusalan työntekijöiden joukossa on kiinnostusta hyödyntää puettavia teknologioita työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Kyselyn vastauksissa korostui erityisesti yksityisyyden ja tietoturvan huomioisen tärkeys, kun puettaviin teknologioihin perustuvia työturvallisuusratkaisuja kehitetään työympäristöön.
Luottamuksen rakentuminen ja laaja käyttäjähyväksyntä ovat edellytyksiä onnistuneiden työturvallisuusratkaisujen käyttöönotossa. Jos käyttäjä ei koe saavaansa selkeää hyötyä työturvallisuussovelluksesta tai ei luota sovellukseen, niin edellytykset sovelluksen käyttöönotolle ja varsinkin pidempiaikaiselle käytölle ovat hyvin rajalliset.
”Seuraava askel on kokeilussa kerätyn datan syvempi analyysi, jonka saamme valmiiksi tämän kevään aikana.”, toteaa Mäkelä VTT:ltä.
ConIoT hankkeessa mukana ovat Dimex, Congrid, Fira, iProtoxi, Lipa-Betoni, Sofor, Telinekataja ja VTT.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “”Minua kiinnostaa kuinka paljon putkiasentajat tekevät kädet ylöspäin töitä” – aistin-anturit seuraavat rakennusmiesten liikkeitä”