Saako tänne rakentaa vai ei? – Sairaala-alueen kehityshanke kuumentaa tunteita

Nrepin johtaja Joonas Lemström pitää ikävänä sitä, että heidän suunnitelmistaan esitetään julkisuudessa vääriä tietoja. ”Totta kai on selvää, ettei kyltin kuvalla ole mitään tekemistä esityksemme kanssa”, hän sanoo.

 

Lapinlahden sairaalarakennukset vaativat ison peruskorjauksen. Kuva: Sami Kero / HS

Vanha Lapinlahden sairaala-alue Helsingin ydinkeskustan tuntumassa nostaa tunteita.

Helsingin kaupunki on jo parinkymmenen vuoden ajan toivonut, että aluetta kehitettäisiin. Vanha suojeltu sairaalarakennus on mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Kaupunki on arvoinut, että remontin hinta on noin 17 miljoonaa euroa.

Kaupunki on myös päättänyt, että se luopuu kaikista niistä tiloista, joita se ei tarvitse omassa palvelutuotannossaan ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä.

Kaupungin järjestämän konseptikilpailun myötä Lapinlahden sairaala-alueelle löytyi sijoittaja sekä kehittämissuunnitelmat.

Kilpailun voittaneen ehdotuksen nimi on Lapinlahden kevät ja sen takana ovat kiinteistökehittäjä ja -sijoittajayhtiö Nrep, yritys- ja rahoitusjärjestelyihin erikoistunut Oaklins Merasco sekä arkkitehtitoimistot Ark-Byroo, Arkkitehtitoimisto Opus ja Arkkitehdit Soini & Horto.

Osa kaupunkilaisista kuitenkin vastustaa Lapinlahden kiinteistöjen myyntiä Nrepille.

”Lisärakentaminen välttämätöntä”

Osana Lapinlahden Kevät -suunnitelmaa Nrep esittää alueelle lisärakentamista.

Nrepin johtaja Joonas Lemström sanoo, että lisärakentaminen on välttämätöntä vanhan sairaalarakennuksen peruskorjauksen rahoittamiseksi.

Lapinlahden Kevät -suunnitelmassa alueelle rakennettaisiin puurakenteinen hotelli sekä kaksi palveluasumiseen tarkoitettua kiinteistöä. Lisärakentaminen vastaa alle 5 prosenttia alueen koko pinta-alasta.

Hankkeen vastustajat ovat nyt pystyttäneet Lapinlahteen kylttejä, joissa sanotaan, että Lapinlahtea uhkaa massiivinen uudisrakentaminen.

Lapinlahden sairaa-alueen suunnitelmat nostattavat vastustusta.

Konseptikilpailun hävinneet, Lapinlahden nykyiset toimijat väittävät, että toteutuessaan suunnitelma tuhoaisi ”luonto- ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuisen puiston ja Lapinlahden nykyisen, mielenhyvinvointia, kulttuuriperintöä ja luontoarvoja vaalivan toiminnan”.

Lemström ymmärtää, että Lapinlahden nykyiset vuokralaiset ovat huolissaan siitä, että alue muuttuu.

Hän sanoo myös, että julkisuudessa Nrepin esityksestä on levitetty väärää tietoa, mikä on ikävää.

”Totta kai on selvää, ettei kyltin kuvalla ole mitään tekemistä esityksemme kanssa.”

Nrepin tavoitteena on nimenomaan jatkaa Lapinlahden historiallisesti ja kulttuurisesti arvokasta hyvinvointitoimintaa. Lemströmin mukaan mielenterveyspalveluiden säilyminen Lapinlahdessa on Nrepille tärkeää.

Yhtiö on keskustellut Lapinlahdessa nyt toimivan Suomen Mielenterveysseuran kanssa siitä, voisiko se jatkaa toimintaansa alueella.

”Olemme suunnitelleet heille myös tilat”, Lemström sanoo.

Kilpailija joutui jättämään kilpailun kesken

Kaupungin järjestämän konseptikilpailun tavoitteena oli löytää Lapinlahden rakennuksille sellainen ostaja ja kehittäjä, jolla on kaupungin tavoitteiden mukainen visio alueen ja rakennusten uudesta käytöstä.

Lisäksi kaupunki edellytti, että ostajalla on taloudelliset edellytykset kunnostaa nykyiset suojellut rakennukset ja huolehtia rakennusten kunnosta myös jatkossa.

Kilpailussa jatkosuoralle päässyt Y-säätiö vetäytyi kisasta nimenomaan siksi, että hanke oli sille taloudellisesti liian kallis.

”Toista Lapinlahtea ei ole”

Nrepille Lapinlahden kehityshanke on ollut yksi viime vuoden työläimpiä projekteja, Lemström kertoo.

Yhtiö on tehnyt monenlaista kiinteistökehittämistä, mutta ei koskaan aivan Lapinlahtea vastaavaa kohdetta.

”Kukaan ei ole voinut tehdä tällaista, koska toista Lapinlahtea ei ole. Siinä kuitenkin yhdistyy kaikki sellaiset palaset, joita me olemme erillisinä toteuttaneet eri puolilla Pohjoismaita”, Lemström sanoo.

Esimerkiksi Kööpenhaminassa Nrep kehittää parasta aikaa kestävää asumista hankkeessa nimeltä UN17 Village. Kohteeseen valmistuu noin kolme vuoden päästä neljäsataa asuntoa.

Lemströmin mukaan hanke on maailmassa ensimmäinen, jossa alueen kehittämisen lähtökohtana ovat olleet kaikki YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta.

Helsingissä taas Nrepillä on parhaillaan hanke, jossa Kalliossa sijaitseva vanha kiinteistö palautetaan asuintaloksi. Kiinteistön saneerauksessa otetaan sen historia huomioon sekä rakenteissa että julkisivussa.

Lapinlahdesta on vaikea päättää

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Lapinlahden sairaala-alueen varaamista Nrepille ensimmäisen kerran tämän viikon tiistaina. Lautakunta jätti esityksen kuitenkin pöydälle.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Mikko Aho tietää, että poliittisten päättäjien on vaikea päättää Lapinlahdesta. Lapinlahti on niin merkityksellinen ja historiallinen paikka.

Aho pitää kuitenkin isona iskuna sitä, jos päättäjät hylkäävät kilpailun voittaneen esityksen.

”Silloin kaupunki on Lapinlahden kanssa takaisin nollapisteessä”, Aho sanoo.

Hän ymmärtää, että Lapinlahteen liittyy erilaisia huolia ja intressejä.

”Keskustelu ryöpsähti, kun Y-säätiö ilmoitti luopuvansa kilpailusta. Kyse oli siitä, ettei heidän ehdotuksellaan ollut taloudellisia realiteetteja.”

Aho muistuttaa, ettei kaupunki hakenut ideakilpailulla pelkästään ideoita. Ideoiden piti olla myös taloudellisesti toteutettavia, ja kilpailun voittajan piti pystyä toteuttamaan ne.

Joonas Lemströmin mukaan Nrepillä on kokemusta vastaavista haastavista kiinteistökehityshankkeista. Lapinlahdessa heillä on hyvin ammattitaitoinen tiimi. Hän vakuuttaa, ettei Lapinlahtea kehitetä ”raha edellä”.

”Haluamme Lapinlahteen ratkaisun, joka on kestävä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti”, Lemström sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Saako tänne rakentaa vai ei? – Sairaala-alueen kehityshanke kuumentaa tunteita”

Vastaa