Kansallismuseon uudisosa etenee kaavoitukseen

Kansallismuseon uudisosan toteutuminen Helsingin Mannerheimintien varrella tulee jälleen astetta lähemmäs, kun hankkeen kaavoitusvaihe käynnistyy.

JKMM Arkkitehtien ehdotus Kansallismuseon lisäosaksi.

Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan, nykyisessä hallitusohjelmassa toteutettavaksi kirjattu kokonaisuus avautuu yleisölle vuonna 2025.

Viime joulukuussa päättyneen arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehdit. Pääosin maan alle sijoittuva uudisosa yhdistyy museon historialliseen päärakennukseen, ja kokonaissuunnitelmassa otetaan käyttöön myös museon laaja piha-alue.

Vuonna 1916 avautunut, kansainvälisesti aikansa merkittäviin museorakennuksiin kuulunut Kansallismuseo on koettu jo alkuvuosistaan lähtien pieneksi. Sen kokonaispinta-ala on 7680 neliömetriä. Uudisosan kokonaispinta-alaksi on suunniteltu noin 4640 neliötä, ja samalla Kansallismuseon laaja tontti otetaan monipuoliseen käyttöön.

Kansallismuseon uudisosan rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt. Suomen kansallismuseo toimii museo- ja nähtävyyskohteissaan Senaatin vuokralaisena.

Kansallismuseon uudisosaa koskeva vuokranlisäys tulee ajankohtaiseksi vasta rakennuksen valmistuttua vuonna 2025, mutta päätös vuokravaltuudesta tarvitaan eduskunnalta jo tänä vuonna, jotta hanke voi edetä rakennusvaiheeseen.

Rakennushankkeen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 900 henkilötyövuotta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Kansallismuseon uudisosa etenee kaavoitukseen”

  1. Eiköhän joku tuostakin kaavasta vielä valita sitten kun siitä saadaan päätettyä. Julkinen ja näkyvä paikka, jonka ohi kulkee vuosittain valtava määrä ihmisiä, ja jolla on rakennushistoriallista arvoa, on aika todennäköinen paikka sille, että joku valittaa muuttuvasta kaavasta.

    Tuo iso pyöreä katos on kyllä ihan tyylikäs ulospäin suhteessa epäkeskisesti siihen sijaitsevaan kuutiomaiseen katokseen. Jännitetyillä rakenteilla toteutettavaksi aiottu katos kilpailutyössä ikään kuin leijui kuution päällä, mikä keräsi positiivista palautetta. Toivottavasti tuo on teknisesti toteutettavissa ilman, että rakennesuunnitteluvaiheessa tuo kuutio leviää paljon leveämmäksi kantavien rakenteiden kasvaessa esim. määräysten vaatimien tuulikuormatarkasteluiden tekemisen jälkeen ja ilman, että suoraan kuution alapuolella oleviin avoimiin tiloihinkaan tarvitsee laittaa massiivisia kantavia rakenteita, tai ilman, että ulkoseinien paksuuttakaan joudutaan kasvattamaan. Liian monta kertaa suunnittelukilpailuissa on käynyt niin, että voittajaksi on valittu hienojen kuvien perusteella sellainen ratkaisu, jonka keskeisiä visuaalisia ideoita ei voi sellaisinaan käytännössä toteuttaa ilman niin isoja muutoksia, että alkuperäinen visuaalinen idea vesittyy. Toivottavasti tällä kertaa on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa se, että todella on olemassa sellaiset rakenneratkaisut, joilla tuollaisen kolme hissiä ja ravintolan sisältävän pienen (lähes) kuution muotoisen epäkeskisen rakenteen voi oikeasti myös toteuttaa ison pyöreän katoksen alle suhteellisen ohuilla rakenteilla suomalaisten normien vaatimukset täyttäen.

    1. Kirjoitin näköjään väärin. Kuutiomainen on siis boksi katoksen alla, ei katos. Katos on pyöreä.

Vastaa