Kokeile kuukausi maksutta

Kommentti: Mitä ihmettä tapahtuu Vantaan asuntomarkkinoilla, ehkä rajuin muutos koko Suomessa

Vantaalla tapahtunut kehitys herättää monta kysymystä.

Vantaan uusien asuntojen markkinoilla on nyt seisahtunut tilanne.

Rakennuslehden markkinakatsaus osoittaa, että pääkaupunkiseudun uusien asuntojen markkinoilla on nyt erikoinen tilanne. Tyypillisesti kaupunkien suhdanteet käyvät samaa tahtia, mutta nyt Vantaan kehitys on lähtenyt täysin omille teilleen.

Helsingissä ja Espoossa kauppa, asuntoaloitukset ja tarjonta ovat lukujen valossa normaalitasolla koronaviruksesta huolimatta. Kriisi ei näy vielä luvuissa. Vantaalla puolestaan on tapahtunut ehkä rajuin muutos koko Suomen tasolla.

Vielä puolitoista vuotta sitten Vantaalla oli myynnissä 1850 uutta asuntoa, mutta nyt niitä on vain 530. Vaikka tarjonta on hämmentävän vähäistä, kohteet eivät käynnisty vaan juuttuvat ennakkomarkkinointiin. Ennakkovarauksia ei kerry riittävästi, vaikka asunnot ovat selvästi halvempia kuin muualla pääkaupunkiseudulla.

Asuntokauppakin on pudonnut Vantaalla. Osaltaan sitä selittää tarjonnan puute, mutta kyllä ostajistakin on puutetta. Siitä osoitus on, että rakentajat ovat joutuneet viime aikoinakin tekemään sijoittajien kanssa nippukauppoja heikosti myyneistä asunnoista. Espoossa ja varsinkaan Helsingissä niitä ei ole juuri tehty.

Vantaan kehitykselle ei löydy mitään yhtä selitystä. Ehkä kaupunkiin tehtiin sijoittajabuumissa niin paljon vuokra-asuntoja, että se täytti markkinan myös omistusasuntojen osalta. Aletaanko kaupunki mieltää pienten vuokra-asuntojen kaupungiksi?

Ilmeisesti rakentajat eivät nyt usko Vantaan vetovoimaan, kun aloitukset on painettu alas ennätyspienestä tarjonnasta huolimatta. Gryndikohteita on vedetty ennakkomyynnistä pois ja muutettu vuokrakohteiksi.

Toisaalta kauppa ei käy, jos tarjolla ei ole houkuttelevia asuntoja.

Rakennusliikkeissä on nyt koronan takia odottava tunnelma. Kohteita ei ole vedetty pois markkinoilta, mutta tilannetta kartoitetaan ja riskejä yritetään välttää. Varmaan kesälomiin asti katsotaan, miten koronan kanssa käy.

Lue Rakennuslehden pääkaupunkiseutua koskeva markkinakatsaus tästä: Grynderit nostivat jo asuntojen hintoja kesken rakennusprosessin ennen koronaa – vieläkään aloitukset eivät ole pysähtynyt kokonaan

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Kommentti: Mitä ihmettä tapahtuu Vantaan asuntomarkkinoilla, ehkä rajuin muutos koko Suomessa”

  1. ”Vantaan kehitykselle ei löydy mitään yhtä selitystä. Ehkä kaupunkiin tehtiin sijoittajabuumissa niin paljon vuokra-asuntoja, että se täytti markkinan myös omistusasuntojen osalta. Aletaanko kaupunki mieltää pienten vuokra-asuntojen kaupungiksi?”

    Selitysehdotus osalle ilmiötä: Hiljennyt lentokenttä. Vaikka osa käy lentokentällä töissä muualtakin, voisi olettaa, että lentämisen kriisillä voisi olla nopeita vaikutuksia pääkaupunkiseudulla erityisesti juuri lentokenttäpaikkakunta Vantaan asuntomarkkinoihin, jossa on kadonnut paljon ostovoimaa sellaisilta ihmisiltä, jotka normaalisti olisivat omanneet riittävät tulot ostaa uusia asuntoja. Lentokentällä on toiminut yli 1000 yritystä.

    1. Lentotoiminta elpyy kyllä EU-lomailusta alkaen, joten sittenpähän nähdään virkoaako Vantaakin asuntokauppa. Itse olen kyllä taipuvainen uskomaan, ettei mehiläiskennoon keskelle periferiaa muuta kukaan täysjärkinen, mutta sehän nyt on vain oma mielipiteeni.

  2. Selitys on melko yksinkertainen, lisääntynyt poliittinen paine ja huomio pakotti grynderiystävällisen yksiörallin kuriin ja Vantaa kiristi tontinluovutusten ja rakennuslupien ehtoja 2018. Sijoittajaskeida rakennetaan nyt muualle, jos ylipäätään rakennetaan. Se se syy on.

    1. Joo, tuossakin on perää, minikanahäkeistä kun nousi sellainen älämölöö – ja syystäkin – että Vantaan oli pikku pakko muuttaa linjaansa.

  3. Vantaalla tehtiin samanlaisia ratkaisuja myös 90-luvun lamassa. Esim. Myyrmäessä tontteja, jotka oli kaavoitettu ns. kovan rahan asunnoiksi, muutettiin vuokratuotannolle. Ja kun lama alkoi hellittää otetaan, ”maristiin” kovaan ääneen sitä, että hyvät grynditontit hävisivät markkinoilta. Sen jälkeen taas kaavoitusta muutettiin, ja kesti kauan, että markkinoille saatiin asiakkaita kiinnostavia osoitteita ja asuntoja myyntiin. Tätä kierrettä jatkui Vantaalla useampi vuosi ja se heijastelee edellen kapungin asuntopolitiikassa. Ja kun siihen tuolloin – laman jäljiltä vielä yhdistyi gryndikohteiden erittäin yksitoikkoinen asuntosuunnittelu, niin se vain pahensi kierrettä ja lisäsi aloitusten lykkäyksiä, kun ennakkokysyntä oli minimaalista. Juuri nyt – vuonna 2020 – jos koskaan – asuntomarkkinat on hyvä uudistaa – miettiä tarkkaan – minne, mtä ja kenelle? Massakustomoitujen pienien (esim. 3h+kk 57 m2) asuntojen suunnittelu on ollut jo jonkun aikaa – asiakkaan silmissä – mennyttä elämää. Kun myytävän asuntoyhtiön asunnot poikkeavat asumismukavuuksiltaan ja tilaratkaisuiltaan toisistaan, päästään asiakkaita kiinnostavaan yksilöllisyyteen ja ainutkertaisuuteen, joka ohittaa asiakkaan mielessä ikuisen sijainti, sijainti, sijainti – hokeman.

  4. Kyllä löytyy hyvä selitys Vantaalta. uusilla asuntoalue olla ja vanhoilla autojen pysäköinti tehty niin vaikeaksi tai muuten tontit kaavoitettu liian ahtaaksi

    1. Täysin totta, kukaan ei oikeasti halua noille viherhourailijoiden asuinalueelle muuttaa missä autollekkaan ei ole paikkaa. Kliffaa mennä räntäsateessa polkupyörällä, haha aivan sekasin koko sakki !

      1. Jep. Muutaman neliön kanakoppiin keskelle massiivista, homogeenista ja sielutonta betonihelvettiä, jossa ainoa näköala on naapurikuution seinään. Ja sieltäkään ei pääse pois ilman julkisia koronalinkoja, koska oman auton käyttö on tehty lähes mahdottomaksi. Mutta kuten olen jo aiemmin sanonut, tuollaisiin ei viherhypen laannuttua ja kuplapölyn laskeuduttua muuta kukaan muu kuin epätoivoinen tai ideologisesti ohjelmoitu.

        Eikä tämä yhdyskuntasuunnittelullinen ja kaavoituksellinen nykyhölmöily muuten edes eroa taannoisesta neukkumeiningistäkään oikeastaan mitenkään. Silloinkin puhuttiin uuden sosialistisen ihmisen olevan urbaanin ja asuvan ahtaasti työpaikkansa viereisessä panelakissa omasta halustaan, koska sosialistinen yhteiskunta väitti perustuvansa yksimielisiin massoihin jotka ilolla mukautuivat siihen, mihin apparatsikki nomenklatuuran johdolla heitä patisti ja komensi (kts. esim. Anne Applebaumin loistava ”Iron Curtain”). Ja näin, koska kollektivismi, massat, unelma, ideologia ja historiallinen välttämättömyys!

        Nykyään nauretaan jonkun Ceaucescun suuruudenhulluille rakennussuunnitelmille. Mitä eroa näillä monoliittisilla, megalomaanisilla, ideologisesti harhaisilla, yksilöä halventavilla ja mittasuhteiltaan epäinhimillisillä nykybetonierämailla muka niihin on?

  5. Vantaalle on rakennettu paljon bulkista puuröttelöitä, ei ihmiset ihan tyhmiä ole, Vantaan tauti on ihmisten mielissä, Suomen epäasiallisimmat ja tyhmimmät rakennustarkastajat, all that jazz.

  6. Neukkulan betonihelevedeille naurettii aikoinaan. Ne sentään puolue jakoi kansalle nimelliskorvausta vastaan. Suomessa saat maksaa puolimiljoonaa moisesta kopista ja tehdä orjatyötä lopun ikääsi sen maksaakseksi. Onneksi perjantaisin pääsee ketjuravintolaan syömään 25e kengänpohja lehtipihviä 😁

    Hei me tienataan ja vihreät vaan hekottivat.

  7. Tilastokeskus julkaisi tänään tiedot väestön ennakkotilastosta tammi-huhtikuulle 2050. Vantaan asukasluku on kasvanut kohisten: Tammikuussa 234 385, helmikuussa 234 779, maaliskuussa 235 099 ja huhtikuussa 235 418. Vantaa on ollut tammi-huhtikuun 2020 kasvukeskus Suomessa. Toinen kasvuaan, joskin jokseenkin hitaasti, kuukausittain jatkanut kunta on ollut Oulu, ja myös Seinäjoki on kasvanut hitaasti. Helsingin väkiluvun kasvu on käytännössä pysähtynyt helmikuusta lähtien. Samoin on käynyt Tampereella ja Turussakin. Espoossa väkiluku myös näyttää huhtikuussa pysähtyneen maaliskuun tasolle.

    Näissä luvuissa näkynee muuttoliikkeen romahdus. Huhtikuussa Suomeen muutti 1378 asukasta, eli vain noin puolet siitä, mitä aiempina kuukausina. Suomesta pois muutti vain 379 henkeä. Ulkomailta Suomeen muuttaneista noin puolet on viime vuosina muuttanut pääkaupunkiseudulle. Syntyvyyden ollessa alhaalla muuttoliikkeen hidastuminen on merkinnyt asukasluvun kasvun pysähtymistä useissa viime vuosien kasvukeskuksissa.

  8. Tilastokeskus julkaisi tänään tiedot väestön ennakkotilastosta tammi-huhtikuulle 2020. Korjaus vuosilukuun.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat