Kannattaako korjata vai purkaa ja täydennysrakentaa? A-Insinöörien selvitys yllättää

A-Insinöörien tekemän selvityksen perusteella näyttää siltä, että purkavassa täydennysrakentamisessa päästään pienempään hiilijalanjälkeen kuin vanhan peruskorjaamisessa.

Suomessa on paljon 1960- ja 1970 -luvuilla rakennettuja asuintaloja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa.
Kannattaako peruskorjausiässä oleva, 1960- ja 1970 -luvulla rakennettu asuintalo korjata - vai sittenkin purkaa ja korvata uudella, energiatehokkaammalla talolla?

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 29 kertaa

29 vastausta artikkeliin “Kannattaako korjata vai purkaa ja täydennysrakentaa? A-Insinöörien selvitys yllättää”

  1. Tuollaisten laskelmien tulos riippuu paljon siitä, millaisilla käytönaikaisilla päästöoletuksilla rakennuksen ulkopuolella tapahtuvaa sähkön- ja kaukolämmöntuotantoa käsitellään minäkin vuotena. Sen enempää Levels kuin EN-standarditkaan eivät määrää, mikä päästötaso toteutuu sähköntuottajilla seuraavina vuosikymmeninä. Muutos voi olla yllättävänkin nopea kohti vähäpäästöisempää tuotantoa. Kun Olkiluoto 3 on käytössä ja monet hiilivoimalat poistumassa, ja tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa kovaa vauhtia, energiantuotannon yksikköpäästöt ovat jatkossa ihan toisennäköisiä kuin nyt. Iso laskennoissa näkyvä, käytön aikaisia päästöjä vähentävä muutos voi toteutua jo 1-2 vuoden sisään, jos Olkiluoto joskus valmistuu. Käytönaikaisten päästöjen merkitys vähenee, kun energiantuotannon päästöisyys vähenee.

    Sinänsä päästölaskennat ovat politiikkaa. Lasketaanko esim. kaukolämmön päästöt alueellisesti vai jollain valtakunnallisilla keskiarvoluvuilla? Ensin mainitussa tapauksessa huomioimalla kaukolämpöä tekevillä alueilla näkyy isot päästöt, ja pelkällä uusiutuvalla energialla kaukolämmön tekevällä alueella taloilla voi näkyä lähes nollapäästöt lämmityksen osalta.

    1. Piti lukea, että ensin mainitussa tapauksessa *hiilivoimalla* kaukolämpöä tekevillä alueilla taloilla näkyy isot päästöt.

  2. Vaikuttaa siltä, että tässä sanalla tehokkuus tarkoitetaan sitä, että vanhan 75 m2 kolmion tilalle rakennetaan ”tekokkaita” 60 m2 kolmioita, joiden makuuhuoneisiin ei sovi parisänkyä. Näin saadaan rakennnusfirmalle tehokkaita rahastuskoneita.

    1. Tämä nykyinen ihmiset kanakoppeihin-villitys on läpeensä sairas, ja tulee pidemmällä ajalla vielä tuottamaan kosolti psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia.

  3. Ai 7 talon tilalle rakennetaan 20 uutta… kuka oikeasti haluaa tällaiseen lähiöön asumaan???

  4. >ja asukasmäärä yli kymmenkertaistuisi

    Eli hyvästi rauha ja mahdollinen lähiluonto, ja sielutonta rumaa betonia tilalle. No ihmekös sitten, että mokomaan p*släpeen tulevat muuttamaan lähinnä joko vaihtoehdottomat, tai sitten asumisensa muilla maksattavat.

  5. Hyvin järkeenkäypä tulos. Ja jälleen kerran esimerkki siitä, ettei vanhoihin uskomuksiin kannata läheskään aina luottaa. Parempi laskea ja selvittää. Hyvä A-Inssit!

    1. Asioita on hyvä laskea ja selvittää. Mutta olisi myös kiva tietää, miten laskenta on milloinkin tehty, jotta tuloksia osaa tulkita varmasti oikein, ja jotta näkee, että kuinka suuri ero esimerkiksi eri vaihtoehtojen kesken on löytynyt tuloksissa. Uutisessahan julkaistiin vain tieto siitä, kumman lukema oli suurempi, mutta ei tietoa eron suuruudesta. Laskelman tarkempia yksityiskohtia ei ole taidettu julkaista.

      Laskelman tuloksia tulkitakseen olisi hyvä esimerkiksi tietää, miten päästölaskennan yksityiskohdat on tehty vuosikymmenittäin laskennassa, joka on tehty käyttäen Ympäristöministeriön pilotointikierroksella olevan laskentamenetelmän laskentaohjeita, yksiköitä, arvioita ja taulukkoarvoja. Kyseiseen pilointointikierroksella olevaan laskentaohjeeseen ei nimittäin ole vielä sisällytetty ohjetta siitä, mitä päästökertoimia pitäisi käyttää taulukkoarvoina annettujen tasavuosikymmenten pistearvojen välillä, eli esim. vuosina 2021-2029. Laskentaohjeessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=11861 on liitteessä 4 annettu valtakunnalliset päästökerroinehdotukset vuosille 2020, 2030, 2040, 2050 jne aina vuoteen 2110 asti. Mutta laskentaohjeen nykyinen versio ei kerro, että pitääkö välivuosina käyttää ekstrapoloitua versiota näistä pistemäisesti ilmoitetuista tilanteista, ja jos pitää, tehdäänkö se lineaarisesti vai logaritmisesti, vai tulisiko käyttää koko vuosikymmen vuosikymmenen ensimmäisen vuoden lukua. Laskija saa tällä hetkellä itse päättää, mitä valintaa näistä käyttää, vai käyttääkö jotain muuta.

      Esimerkiksi sähkön kerroin vuodelle 2020 luonnoksen liitteen 4 mukaan olisi 121, vuodelle 2030 se olisi 57, ja vuodelle 2040 se olisi 30. Vuodelle 2100 kerroin on 1. Käytännössä alkuvuosien päästökertoimet määräävät, mitä käytön aikaisiksi päästöiksi huomioidaan, koska loppuelinkaaren päästöt vuodesta 2050 eteenpäin alenevat niin alas, ettei myöhemmillä päästökertoimilla ole enää sähkön osalta kokonaisuuteen kauheasti vaikutusta alkuvuosiin verrattuna. Mutta onko päästökertoimena vaikkapa 2025 vuodelle sähkön osalta 121, vai 89 (lienaarinen asteikko vuosien 2020 ja 2030 välillä) vai 83 (logaritminen asteikko vuosien 2020 ja 2030 välillä)? Jos laskee koko vuosikymmenen samalla korkealla luvulla, saa käytön ajan päästöille isomman merkityksen kuin kahdella jälkimmäisellä vaihtoehdolla. Jo pelkästään noita asioita koskevista valinnoista riippuen laskennan lopputulos voi tulla erilaisesta valinnasta riippuen yli 10 % erilaiseksi. Lähitulevaisuudessa laskentaohjeeseen oletettavasti tulee tarkennus siitä, miten päästökertoimia käsitellään tasavuosikymmenten välisten vuosien osalta.

      Parhaan tuloksen tuollaisessa laskennassa saa kun laittaa lämmitysjärjestelmäksi pellettilämmityksen tai jonkun muun uusiutuvan lämmitysratkaisun, on rakennus sitten uusi tai vanha. Lämmityspäästöt ovat silloin noin 0, koska puun päästöiksi lasketaan laskentaohjeen mukaan 0. Kun vielä laittaa aurinkopaneelit katolle, ja alentaa sillä sähkönkulutusta, voi minkä ikäinen rakennus tahansa päästä vähähiiliseksi tuolla laskentavavalla. Kaukolämmöllä ei nollapäästöjä lähelle pääse, koska vaikka paikallinen kaukolämpö tehtäisiin kokonaan tai lähes kokonaan uusiutuvasta energiasta, laskentaohjeen mukaan pitää käyttää valtakunnallista keskiarvoa kaukolämmön kohdalla. Jos energia tuotetaan puulla kaukolämpölaitoksessa ja lämpö siirretään rakennukseen, sitten käytetään valtakunnallista päästökerrointa, jonka kerroin on laskentaohjeen taulukossa 4 joka vuosikymmenen ajan korkeampi kuin sähköllä.

  6. Onneksi kaupunkisuunnittelu ei ole pelkästään laskemista ennalta päätetyillä reunaehdoilla. Laskelmat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Huomasin tämän itse, kun oli aikoinaan valitsemassa Suomen hiilipiheintä rakennusta. Laskelmista näki heti, että valinnan ratkaisi oletus energian hinnan kehityksestä. Kun huomautin laskelmat tehneelle konsultille, mihin perustuu hänen arvionsa jatkuvasta energian hinnan noususta, hän vastasi, että sehän on itsestään selvyys, jota kukaan ei kyseenalaista. Emme nielleet raadissa tuota väitettä sellaisenaan, vaan keskustelun jälkeen päädyimme jakamaan voiton vantaalaiselle puukerrostalolle ja järvenpääläiselle betonitalolle. Todellisuudessa tiedämme vasta kymmenien vuosien kuluttua, kumpi noista taloista on oikeasti hiilipihimpi. Laskelmin sitä ei voi vielä suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa osoittaa.

    Energiamuotojenkaan välinen vertailu ei ole yksiselitteistä, sillä esimerkiksi paljon paheksuttu sähkölämmitys on tullut koko ajan puhtaammaksi, kun taas suhtautuminen puun polttamiseen on muuttunut koko ajan kriittisemmäksi.

    Jos A-Insinöörit saisi toimeksiannon selvittää, kannattaisiko Helsingin kantakaupunki purkaa ja rakentaa tilalle taloja joihin mahtuisi koko Suomi asumaan ja työskentelemään, olen varma, että se saataisiin helposti näyttämään laskelmissa ympäristöteolta. Hiilijalanjälki madaltuisi ja Lisää kaupunkia Helsinkiin -sivuston urbaanivihreät saisivat haluamansa onnelan. Jos ”ympäristön näkökulmalla” tarkoitetaan muutakin kuin jutussa mainittua energiankulutusta, niin kyllä sekin paranisi, kun valtaosa Suomea voitaisiin jättää kesannolle.

  7. Olen pohtinut asiaa ja juotuani riittävästi teräviä erinäisissä iltamissa ja vapaa ajallani pyöräiltyäni punaviinipäissäni pitkin kallion katuja olen tullut johtopäätökseen, että kaikkein pienimmän hiilijalanjäljen jättää ihminen, joka on sullottu yöksi 2x1m nukkumakapseliin. Saisimme koko Suomen väestön nukkumaan näissä kapseleissa pakottavalla hiilijalanjäljenminomointi lainsäädännöllä.

  8. Samoilla tehokkuuslaskelmilla voitaisiin yhtä hyvin vaikka tappaa kaikki yli 35-vuotiaat, koska sen jälkeenhän yksilön yhteiskunnalle tuottaman lisäarvon määrä alkaa kuitenkin laskea. Edelleen, kaikki rivi- ja omakotitalot eivät varmasti ole yhtä asumistehokkaita kuin samalle tontille rakennetut ympäristöystävälliset, esim. puurakenteiset vapaasti hengittävät kerrostalot. Kattopintoja voidaan hyödyntää kuten esim. Savoyssa, ruuantuotantoon tai rakentaa niille jopa toimivia kasvihuoneita. Purkuun vaan kaikki vanha ja uutta ehompaa tilalle. Pistetään Suomi nousuun.

    1. >Purkuun vaan kaikki vanha

      Niin, kyllähän se tiettyjä ihmisiä tietenkin aivoon ottaa, että perustuslain takaama omaisuudensuoja koskee myös OKT:n omistajia.

    2. Sä et ole tainnut sisäistää paljonko Suomessa yksilön koulutus maksaa valtiolle ja kuinka pitkä sen koulutuksen takaisinmaksuaika on keskimääräisellä veronmaksajalla.

  9. Lapsettomuus on ympäristöteko, ei tarvitse rakentaa kuin keskikokoisia yksiöitä, joihin sullotaan pariskuntia nukkumalähiöihin.

  10. Tämä keskustelu on luiskahtanut hieman sivuraiteelle.

    On järkevää vertailla vaihtoehtoina aikanaan rakennettujen asuntojen korjaamista sellaisiin uusiin asuntoihin, joita nykyisin rakennettaisiin tilalle.

    Minusta selvitys osoittaa, että korjaaminen ei ole automaattisesti vähähiilisempi ratkaisu kuin purkaminen ja uudisrakentaminen, kuten usein näkee väitettävän.

  11. No eipä tarvita kovin ihmeellistä matemaatikkoa osoittamaan, että Mellunmäki kannattaa jyrätä maan tasalle.

    Kun nykyisen kaavan mukainen AK III, rakennusoikeudella 6300+ 5100 = 11400 m2
    vaihtuu merkintään AK 47201 m2, niin onhan tuo tehokkuus ja varsinkin hiilijalanjälkii per m2 tai asukasta kohden aivan toista luokkaa. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/ak12421_kaavaehdotus.pdf

    Laskelman tueksi voi varmuuden vuoksi voi tarkastaa vaikka myynnissä olevista kohteista, että kyseessä on 70-luvun elementtilähiö, rakennukset energialuokkaa E ( = 161-190 kWh/m2 a).Nykyaikaisella perus gryndituotannolla energiakulutus painuu vähääkään ponnistelematta B-luokkaan (B = 76 – 100 kWh/m2 a) eli asuinneliökohtainen energiankulutus puolittuu.

    Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki (CO2e) on n. 16,6 Mt, josta 12,5 Mt aiheutuu käyttövaiheen energiasta.
    Rakentamisesta vuosittain kertyy 4,1 Mt, joten vähän huonommatkin paristot päässälaskukoneessa riittävät ymmärtämään, että on ihan turha näperrellä jonkun puu vs. betoni -keskustelun ympärillä, kun pitäisi keskittyä kannustimiin paljon energiaa kuluttavan rakennuskannan purkamiseksi tai tehokkaalla korjausrakentamisella pudottaa niiden energiankulutus.

    Luvut luvatta lainattu Ympäristöministeriön sivuilta vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 9.3.2020 esitysaineistosta
    https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Vahahiilisen_rakentamisen_vuosiseminaari(54620)

    No sitten tarkastellaan toisin päin:
    Lainaan Optiplanin tarkastelua https://joutsenmerkki.fi/wp-content/uploads/2018/12/Hiilijalanj%C3%A4ljen-pienent%C3%A4minen-kustannustehokkaasti_2018.pdf
    , jossa 2018 rakennetun perus B-energialuokan vuokrakerrostalon 8830 m2 hiilijalanjälki 60 vuoden tarkastelujaksolla on 11700 t CO2e, josta 62 % aiheutuu käytönaikaisesta energiasta = 7254 t = 121 t/a.

    Jos energian kulutus tuplaantuu (E-luokka eli em. Mellunmäen vanha rakennuskanta), on käytönaikainen hiilijalanjälki 242 t/a (molemmat tapaukset kaukolämpö).

    Purkavan uudisrakentamisen takaisinmaksuaika: 4446 t / 121 t/a = 36,7 vuotta.
    Eli 37 vuoden kuluessa saman kokoinen kerrostalo kumoaa tieltään puretun tuplasti kuluttavan rakennuksen hiilijalanjäljen ja sen jälkeen lopun elinkaarensa (tässä 60 v) ajan se säästää hiilijalanjälkeä.

    Vielä jos sattuu näin onnellisesti kuin Mellunmäen tapauksessa, että tonttitehokkuus samaan aikaan kasvaa 11400 –> 47201 m2 eli yli 4 kertaistuu ja tarkastellaan hiilijalanjälkeä asuinneliöitä kohden:

    Rakentamisen ja purkamisen osuudeksi jäi 38 % eli 4446 t = 504 kg CO2e /m2.

    –> Mellunpuistoon sitoutunut 11400 m2 x 504 kg = 5745 t CO2e ja se tuottaa energiankulutuksen kautta 27,4 kg CO2e/a x 11400 m2 = 312 t CO2e/a.
    60 vuoden tarkastelujaksolla tämä tarkoittaa 24465 t CO2e = 2,15 t CO2e / m2.

    –> Uudisrakentamisen sitoutuu 47201 m2 x 504 kg = 23789 t CO2e ja se tuottaa energiankulutuksen kautta 13,7 kg CO2e/a x 47201 m2 = 646 t CO2e/a.
    60 vuoden tarkastelujaksolla tämä tarkoittaa 62549 t CO2e = 1,33 t CO2e /m2.

    Toisin sanoen, mikäli Mellunmäen 11400 m2 puretaan ja tilalle rakennetaan 18468 m2 nykyaikaista kerrostalotuotantoa, päädytään on 60 vuoden tarkastelujaksolla 0-summaan.

    Tarkastelu ei huomioi, että Mellunpuisto on nyt 50 vuotias, eli elinkaarensa lopussa ja tulee vaatimaan runsaasti uudisrakentamiseen rinnastettavaa korjausrakentamista seuraavan 60 vuoden aikana.

    1. No eipä myöskään tarvita näköjään kovinkaan kummoista ikuista matruusia kun jää jo ymmärtämättä, ettei yksityistä omaisuutta ”jyrätä maan tasalle” millään mahtikäskyllä. Paitsi ehkä jossain poliittisesti tietyllä tavalla vinoutuneen kansimiehistön märissä unissa lymyävässä viherstalinistisessa ihanneyhteiskunnassa, mutta sellaisessahan perusoikeuskäsityksillä ja -lainsäädännöllä pyyhitään hanuria muutenkin. Eli tavoiteltava järjestelmä ehkä osalle viherneuvostomerisotilaita, muttei kuitenkaan meille tervejärkisten suurelle enemmistölle.

      1. Tule Maurizio rantaan katsomaan, miten asia todellisuudessa hoituu, niin maalla kuin merellä…
        Toki voit katsoa myös webinaareja Kiinteistöliiton sivuilta ja oppia, että asia on määräystasolla hoidettu nykyisen asukkaan näkökulmasta erinomaisesti.
        As oy:ssä ryhdyttäessä purkavaan uudisrakentamiseen, ei osakas menetä osuuttaan tai omaisuuttaan, vaan tilalle saa vastaavan kokoisen ja huoneluvultaan täsmäävän asunnon uudisrakennuksesta.

        Eli se sun 159.000 eur arvoinen 80,5 m2 4h+k, esim. tällainen: https://www.etuovi.com/kohde/9663744
        vaihtuu ihan lennosta ja ilman pienintäkään vaivannäköä uuteen vastaavaan, n. 300.000 hintaiseen asuntoon ja jopa vastaavasta kerroksesta. Eli kun aiemmin asuin ylimmässä kerroksessa kolmikerroksisessa talossa, niin prosessin päätteeksi asut edelleen ylimmässä kerroksessa, toki se voi olla kerrosnumeroltaan 12, mutta se on vastaava. Ei ole yläkerrassa kanta-astujaa häiritsemässä.
        Ihan vaan siitä ilosta, että kun omistat nyt, niin omistat jatkossakin.

        Ei ole tässä mitään sosialistisia menetelmiä tai unelmia, vaan kapitalismia puhtaimmillaan, josta perikunta kiittää, kun omaisuus lisääntyy ja maailma pelastuu.

        1. Merimies kirjoitti:

          ”As oy:ssä ryhdyttäessä purkavaan uudisrakentamiseen, ei osakas menetä osuuttaan tai omaisuuttaan, vaan tilalle saa vastaavan kokoisen ja huoneluvultaan täsmäävän asunnon uudisrakennuksesta.

          Eli se sun 159.000 eur arvoinen 80,5 m2 4h+k, esim. tällainen: https://www.etuovi.com/kohde/9663744
          vaihtuu ihan lennosta ja ilman pienintäkään vaivannäköä uuteen vastaavaan, n. 300.000 hintaiseen asuntoon ja jopa vastaavasta kerroksesta.”

          Purkava uudisrakentaminen on joissain tilanteissa ihan viisas valinta, mutta noin asia menee vain joissain tapauksista, kun se taas ei ole realismia aika monessa purkavan korjausrakentamisen tapauksessa. Purkavaan uudisrakentamiseen liittyy neljä päävaihtoehtoa, joista taloyhtiöt päättävät määräenemmistöpäätöksin (80% tai 90 % sisällöstä riippuen). Yksi vaihtoehtoehto on se, että taloyhtiö itse purkaa rakennukset ja rakennuttaa uusia rakennuksia. Näitä osakehuoneistoja tarjotaan vanhoille osakkaille. Jotka eivät lähde mukaan, voivat vaatia osakkeensa lunastamista käypään hintaan. Se, paljonko uusista asunnoista joutuu maksamaan lisähintaa, riippuu taloyhtiön varallisuudesta ja uudisrakentamisen kustannuksista. Ilman vaivannäköä asunto ei vaihdu. Käytännössä kaikki purettavien osioiden asukkaat joutuvat muuttamaan pois talosta ennen kuin se puretaan. Jos haluaa muuttaa ”takaisin”, pitää muuttaa vielä uudelleen sitten kun talo on valmis. Uuteen taloon voi päästä esimerkiksi 2 vuotta aiemman purkamisen jälkeen. Se on aika pitkä aika asua jossain väliaikaisesti odottelemassa pääsyä takaisin aiemmalle asuinseudulle. Vastaavalla tavalla toimitaan, jos taloyhtiö luovuttaa rakennuksen kolmannelle osapuolelle, joka hoitaa purkamisen ja rakentamisen. Kolmas vaihtoehto on se, että joku haalii talosta 90 % omistukseensa ja sitten pakkolunastaa alle 10 %:n määrävähemmistön pois, ja vasta sitten purkaa ja uudisrakentaa. Tällöin ei muodostu etuoikeutta saada vastaava huoneisto uudesta talosta. Neljäs vaihtoehto on se, että yhtiökokous päättää, että taloyhtiö puretaan joko rakennuksen purkamisen tehtyään tai jo sitä ennen. Tällöin taloyhtiö myy kaiken omaisuutensa, ja jakaa sen sitten osakkaille rahana omistusosuuksien suhteessa. Eniten tarjonnut saa taloyhtiön vanhan maapohjan haltuunsa, ja kukaan osakkaista ei saa vastaavaa asuntoa taloyhtiön kautta. Osakkaat voivat sitten käyttää taloyhtiön purkamisesta kertyneitä rahoja toisen asunnon ostamiseen, tai mihin tahtovatkaan.

        2. Mä olin aikoinani rannassa Steviksellä konttia surraamassa ja säkkiä lemppaamassa jo ennen kun sä olit edes syntynyt, joten äläs rupee nokitteleen 😀

          Pointti on siinä, ettei noita jyrätä mihinkään jollei osakkaiden enemmistö niin halua, jolloin ulkopuolisilta tahoilta tulevat ”kannattaa jyrätä maan tasalle”-tyyppiset ilmaukset on parempi jättää Ceaucescun henkisesti alamittaisille perillisille ja sanoutua mokomasta itse irti. Mutta jos enemmistö osakkeenomistajista niin päättää, niin mikäs siinä sitten, paitsi ehkä vähemmistöön jäävien mielestä; joka muuten onkin yksi niistä syistä, miksi asun itse omiksessa, enkä kerrostaloon enää muuta. On se oma päätäntävalta ja itsellisyys vaan sen verran kivaa nääs…

    2. Merimies kirjoitti:

      ”No sitten tarkastellaan toisin päin: Lainaan Optiplanin tarkastelua … , jossa 2018 rakennetun perus B-energialuokan vuokrakerrostalon 8830 m2 hiilijalanjälki 60 vuoden tarkastelujaksolla on 11700 t CO2e, josta 62 % aiheutuu käytönaikaisesta energiasta = 7254 t = 121 t/a.”

      Laskelmien tulokset riippuvat käytetyistä oletuksista.Tuo laskelma oli tehty olettaen energiantuotannon tapahtuvan seuraavat 60 vuotta samalla tavalla ja samoilla päästöillä kuin se tehtiin vuonna 2016. Tuossa laskelmassa on korostettu sivulla 25, että ennustettua kaukolämmön ja sähkön päästöjen pienentymistä ei ole huomioitu laskelmissa, vaan laskelma on tehty vuoden 2016 päästöprofiileilla paikalliselle kaukolämmölle ja valtakunnalliselle sähköenergialle. Laskea voi monenlaisin oletuksin, ja voi olla hyväkin, että erilaisia oletuksia laskelmissa kokeillaan. Tulosten soveltamisessa kannattaa kuitenkin aina huomioida, että millaisilla oletuksilla mikäkin laskelma on tehty – jos se käy laskelmista ilmi, ja jos jonkin oletuksen vaihto saattaisi vaikuttaa olennaisesti tuloksiin.

      Muutos ei ole vain edessä, vaan se on menossa. Kaukolämmön valtakunnalliset ominaispäästöt olivat vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 160 gCO2/kWh. Vuoden 2019 virallista tarkastettua lukemaa ei ole vielä julkaistu, mutta Energiateollisuuden julkaisema alustava lukema on vuodelle 2019 ollut noin 130 gCO2/kWh: https://energia.fi/files/4402/Energiavuosi2019_Kaukolampo_MEDIAKUVAT_20200120.pdf . Jos se lukema pysyy, pudotusta kaukolämmön ominaispäästöihin on tullut noin 19 % kolmessa vuodessa. Nuo luvut eivät ole suoraan vertailukelpoiset tuon laskelman lukuihin, koska siinä käytettiin kaukolämpöön paikallisia lukuja, ja edellä mainitut luvut ovat valtakunnallisia. Jos kaukolämmön tuotannon päästöt alenevat valtakunnallisesti jatkossakin noin 3 % vuodessa, joka karkeasti on ollut pitkän ajan trendi kaukolämmön päästöjen vähenemisvauhtina noin 1990-luvun alusta lähtien, niin päästöjen kannalta olennaista voi olla päästöjen minimointi lähivuosina, kun energiantuotanto on vielä suhteellisen korkeapäästöistä, kun taas vuosikymmenten päässä olevien vuosien energiankulutuksella voi olla suhteessa vähäisempi merkitys päästöjen kokonaismäärien kannalta, koska energiantuotanto voi olla silloin paljon nykyistä puhtaampaa.

      Energiantuotannon kehitykseen liittyy toki myös se, että rakennustuotannonkin ominaispäästöt alenevat ajan edetessä. Työkoneet kehittyvät vähäpäästöisemmiksi, ja energiantuotannon kehitys vähentää käytettyyn energiaan liittyviä päästöjä myös rakennustuoteteollisuudessa ja rakennustyömailla. 10 vuoden päästä vastaavan uudiskohteen rakentamisella voi olla merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kuin tällä hetkellä olisi, ja myös korjausrakentamiseen liittyvät keskimääräiset päästöt alentunevat ajan edetessä.

  12. Toivottavasti tällaisilla selvityksillä edes hiukan hillitään nykyistä korjaamiskulttuuria ja vanhan rakennuskannan suojeluvaatimuksia. Rakennussuojelu on päässyt vuosikymmenien saatossa merkittävään asemaan. Kiinteistönomistajan oikeusturva ja omaisuuden suoja on jäänyt toissijaiseksi asiaksi. Ikääntyneiden aikansa rakennustekniikoin ja vaatimuksin toteutetuille rakennuksille pitää suojeluvaatimusten tukeutua yksityiskohtaisiin selvityksiin pintaa syvemmältä ja perusteellisen harkintaan suojelun tarkoituksenmukaisuudesta.

    Soisi, että MRL:n päivityksessä otettaisiin selkeästi esiin myös se, että tavanomaiset rakennukset eivät ole ikuisia eikä sellaisiksi tehtyjä, ja että jossain vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista vanhaa rakennusta enää korjata. Pitää hyväksyä ympäristöön sopeutuva ajan vaatimukset täyttävä uudelleen rakentaminen vaikkapa uusvanhaan tyyliin, eikä vaatia säilyttämään epäkurantin rakennuksen kulisseja henkeen ja vereen museoväen, kaavoittajien ja kansanliikkeiden yhteisvoimin. Rakennusten elinkaarella ja teknistaloudellisella realistisuudella on oltava myös painoarvoa asemakaavojen suojelumääräyksiä kiinteistönomistajan harmiksi ripotellessa ja oikeusistuimissa kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kinastellessa.

    Lakien laatijoiden, päivittäjien ja tulkitsijoiden on havahduttava rakennussuojelun painottamisen ja pakottamisen seurauksista kiinteistönomistajia kohtaan. Ympäristöön sopeutuva uudelleen rakentaminen pitää olla mahdollista, kun siihen on painavat teknistaloudelliset perusteet sekä nykypäivän energiatehokkuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset.

  13. Tällaisen hankkeen vaatimiin selvityksiin palaa rahaa, vuosia jatkuva epätietoisuus toteutustavasta pistää monen remonttisuunnitelmat jäihin. Olisi saatava alkuperäiset osakkaat sijoittamaan, muita sijoittajia ei edes Itä-Helsinkiin lähde. Näillä nykyasukkailla on hyvin vaatimaton kohdetaso, pitäisi paremminkin lobata vain yksittäisiä korjauksia, jotka kilpailun puuttuessa voivat olla järkyttävän kalliita, kuten mummolle 40-50 te uusi kiviparveke, jonkun 0-kuntoarvion perusteella.

  14. Ottamatta kantaa hehtaarilaskelmiin ja huikeisiin arvioihin, otetaan kuitenkin parhaaksi vaihtoehdoksi se vanhan liiton isännöitsijoiden täsmäkorjaus, hae rautakaupasta putki, minä maksan ja asennutam sen.

  15. Selvitys perustuu ympäristövaikutuksiin, jotka eivät ole milläänlailla vertailukelpoisia edes sijoittajien omien laskelmien kanssa, juttu on mainosroska.

  16. Kuinka typeriä A-insinöörit voivat olla, onhan se alkeellisen järkeilyn perusteella selkeää, kun asukkaita on kaksinkertainen määrä, myös jätteitä ja jätevettä syntyy tuplasti 24/7 ja liikennöinnissä syrjäseudulle Hisbawandaan avenuen persuuksiin..