Turussa ulkomaalaisten työntekijöiden asuntolassa todetut koronavirustartunnat eivät yllätä rakennus- ja teollisuusalojen liittojohtajia. Suomeen tilapäisesti tulleet työntekijät asuvat usein ahtaasti, ja yksittäisiä tartuntoja on todettu myös ainakin Helsingissä.
”Pidin tätä lähinnä ajan kysymyksenä”, kommentoi Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.
”Kyllä se on ihan selväkin asia, että näin käy. Meidänkin alallamme koronatapaukset ovat olleet juuri näitä [majoitusoloihin liittyviä]”, sanoo puolestaan Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Heillä ei ole tiedossaan, että koronavirus olisi aiemmin levinnyt laajalti yhteismajoituksissa.
Tartuntoja työntekijöiden asuntoloissa
Turussa yhdeksällä henkilöllä todettiin viime viikolla koronatartunta. Tapaukset todettiin ulkomailta tulleiden työntekijöiden asuntolassa. Ainakin osa tartunnan saaneista on työskennellyt Turun telakalla.
Myös Helsingissä on kuluneen kevään ajalta tiedossa tapauksia. työmailla. Esimerkiksi rakennusyhtiö Lehto Groupin rakennustyömaalla pääkaupunkiseudulla on todettu koronavirustartuntoja.
Lehto Groupista kerrotaan HS:lle, että rakennustyömaahan liitettyjä tartuntoja on raportoitu yhteensä 12 noin viimeisen kahden viikon aikana. Yrityksen mukaan tartunnoista 11 on todettu aliurakoitsijoilta yhteensä neljästä eri yrityksestä.
Lehto Groupista kerrotaan, että tämänhetkisen tiedon mukaan osa tartunnoista liittyisi ulkomailta tulleisiin työntekijöihin. Lehdon mukaan altistuneet on jo saatu jäljitettyä. Altistuneita löytyi 38. Heidät on asetettu karanteeniin tartunnan saaneiden lisäksi.
Lehto Groupin tapauksista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Ei laajoja tartuntaketjuja
Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan yhteismajoituksissa todetut tartunnat ovat kuitenkin yhä harvinaisia.
”Mistään massiivisesta ei voida puhua. Jos taloudessa todetaan yksi koronatartunta, niin kyllä sen helposti joku toinenkin saa”, Lukkarinen kertoo.
Hänen mukaansa kaikki taloudessa asuneet on näissä tapauksissa määrätty karanteeniin. Laajempia tartuntaketjuja ei ole syntynyt.
Rakennusliiton Harjuniemen mukaan luottamushenkilöiltä on kevään aikana tullut tietoja joistakin yhteismajoituksissa levinneistä tartunnoista. Teollisuusliiton Lehtonen ei ole kuullut vastaavista tapauksista ennen Turun tartuntauutista.
Se, kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä, ei ole tiedossa.
Rakennusliiton arvion mukaan heitä voisi rakennusalalla olla jopa noin 20 000, joista valtaosa työskentelee Uudellamaalla, Tampereella ja Turussa. Teollisuudessa kyse on Lehtosen arvion mukaan muutamista tuhansista ihmisistä.
Turun seudulla asuntolatyyppinen tehdastyöntekijöiden majoitus ei Lehtosen tietojen mukaan ole kovin tyypillistä. Yleensä työnantaja järjestää majoituksen ostamassaan tai vuokraamassaan asunnossa.
”Teollisuudessa isompia asuntolamajoituksia on pääsääntöisesti lähinnä silloin, jos on suurempia remontteja tai seisokkeja”, Lehtonen sanoo.
Myös rakennusalalla on tyypillistä, että tilapäistyöntekijät majoittuvat joukolla työnantajan järjestämässä asunnossa. Pahimmillaan pienessä kerrostaloasunnossa saattaa asua kymmenkunta ihmistä.
Ahdas asuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Esimerkiksi Singaporessa koronavirus levisi keväällä siirtotyöläisten alkeellisissa majapaikoissa.
Tilapäistyöntekijöille on mahdollista järjestää myös väljemmät olot, jos tahtoa – ja rahaa – riittää.
Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan vuosihuoltoon tuli keväällä satakunta työntekijää ulkomailta. Teollisuuden Voima oy:n henkilöstö- ja viestintäjohtajan Jaana Isotalon mukaan kaikki tulijat testattiin ja työrupeama alkoi kahden viikon eristäytymisellä.
Työmaalla kontaktit minimoitiin, ja vapaa-ajalla ruokatarpeita toimitettiin majoituspaikkoihin. Turvatoimet suunniteltiin yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja kuntien tartuntatautilääkärien kanssa.
Osa tulijoista majoittui Olkiluodon majoituskylässä yhden hengen huoneissa tai asunnoissa.
”Lopuille muutama yhteistyökumppani vuokrasi esimerkiksi hotellihuoneita ja lomamökkejä, joissa majoittui yksittäisiä henkilöitä. Rauman kaupungin tartuntataudeista vastaavat henkilöt tarkastivat majoituspaikkoja”, Isotalo kertoo.
Isotalon mukaan turvajärjestelyt onnistuivat hyvin, eikä vuosihuollon yhteydessä ilmennyt koronatartuntoja. Tartuntaketjuja ei ole ollut myöskään voimalaitosalueella tai majoituskylässä.
Nyt majoituskylässä asuu arviolta pari sataa Olkiluoto 3:n työmaan työntekijää. Ulkomailta tulleista suurin osa on asunut Suomessa jo pidempään.
Asumisoloja vaikea valvoa
Rakennusliiton Harjuniemi kuvaa Olkiluodon majoitusoloja kohtuullisiksi, eikä siellä ole tiettävästi ollut ahtausongelmia. Yleisesti ottaen ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden asuminen on kuitenkin huolettanut liitoissa jo pitkään.
Asumisoloja on vaikea valvoa. Työrupeamat ovat usein lyhyitä, eikä majoitusta yleensä järjestä työn tilannut suomalaisyritys, vaan ulkomaalainen aliurakoitsija tai kumppani.
”Suomalaiset työnantajat noudattavat työehtosopimusten [majoitusta koskevia] säännöksiä, ulkomailta tulevat työnantajat harvemmin”, arvioi Teollisuusliiton Lehtonen.
Myöskään suositusta ulkomailta tulevien kahden viikon eristyksestä ei Harjuniemen ja Lehtosen mukaan ole koronakeväänä juuri noudatettu.
Asumisolot eivät kuulu työsuojeluviranomaisten vastuulle, vaikka työnantaja järjestäisi majoituksen. Asuminen kuuluu nimittäin vapaa-ajan piiriin, kertoo työsuojelujohtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
”Ei meillä ole toimivaltaa lähteä tekemään mitään tupatarkastuksia. Asumisterveyttä valvovat kunnalliset viranomaiset”, hän sanoo.
Muualta tulevilla työntekijöillä voi myös olla korkea kynnys valittaa oloistaan. Tarnaala ei lähde spekuloimaan syitä, mutta Harjuniemellä on esittää yksi:
”Jos asumisesta valittaa, työnantajan seuraava kommentti voi olla että lähde kotiin.”
Juttuun lisätty tieto altistuneiden löytymisestä ja määrästä 1.7. klo 16.12.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Koronavirustartuntoja todettu rakennustyömaalla Helsingissä”