Kokeile kuukausi maksutta

Suojeltu Aallon harvinaisuus on pähkinä purtavaksi suunnittelijoille – ”Mikään ei saisi näkyä ulospäin”

Alvar Aallon suunnittelema Otaniemen ostoskeskus tuodaan teknisesti nykyaikaan. Suojeltu ja kerroskorkeudeltaan matala rakennus on tarjonnut riittämiin ongelmia ratkaistavaksi suunnittelijoille.

Putkimies Anatoli Sokologorski asentaa uusia viemäriputkia Otaniemen ostoskeskuksen korjaustyömaalla. Kuva Liisa Takala.

Espoon Otaniemen ostoskeskus on Alvar Aallon käsialaa ja harvinaisuus. Hän ei juuri suunnitellut liiketiloja.

Vuonna 1961 valmistunut rakennus sijaitsee sisääntuloväylien luona. Se eroaa selvästi maestron suunnittelemista kampuksen punatiilisistä rakennuksista. Keskuksen julkisivu hohtaa valkoisena ja kuparikatto on erikoisen viuhkamainen.

Otaniemen ostoskeskus

  • Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut rakennus Espoossa. Tiloissa on myymälöitä ja toimistotilaa.
  • Noin 2 000 neliötä, kaksi kerrosta
  • Rakennuttaja on Aalto-yliopistokiinteistöt, joka osti rakennuksen vuonna 2015.
  • Tarkkaa remontin kustannusarviota ei kerrota, kyseessä on muutamien miljoonien peruskorjaushanke.
  • Hankkeen kesto: 3/2020–5/2021
  • Projektinjohtourakoitsija: Pakrak
  • Lvi-urakoitsija: Star Expert
  • Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Q4

Suojeltu ostoskeskus tuodaan nyt teknisesti nykyaikaan, mutta alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen. Aalto-yliopistokiinteistöt oy:n johtaja Jarmo Wilander sanoo, että lähtökohta oli mielenkiintoinen.

”Mikään ei saisi näkyä ulospäin, mutta silti pitäisi saada nykyvaatimuksia vastaavat olosuhteet ja tekniikka taipumaan rakennukseen. Siinä oli haastetta kerrakseen.”

Näiden reunaehtojen takia esimerkiksi ilmanvaihtokoneet sijoittuvat maaliskuussa käynnistyneessä remontissa rakennuksen taakse.

Rakennuksen alin kerros on liiketilaa ja yläkerta toimistotilaa. Käyttötarkoitus ei Wilanderin mukaan muutu saneerauksen jälkeenkään.

Ravintolatoiminnan vaatimaan järeään ilmanvaihtoon rakennus ei edelleenkään taivu. Siksi suunnitelmia jouduttiin muuttamaan hankesuunnitteluvaiheessa.

Matala kerroskorkeus

Rakennuksen matala kerroskorkeus on tuonut varsinkin lvi-suunnitteluun omat pulmansa. Oy PQR Consult ab:n osastopäällikkö Eetu Laaksonen kertoo, että katon palkkijärjestelmät ovat matalalla.

”Jos palkki on hankalassa kohdassa, se estää tekniikan viemisen palkin ali.”

Eteläpäädyn kunnostettavia ja entisöitäviä ikkunoita. Kuva: Liisa Takala

Matalimmillaan kerroskorkeus on palkin alapuolella ensimmäisessä kerroksessa 2 600 millimetriä. Toisessa kerroksessa korkeus palkin alla on vain 2 350 millimetriä katon muodon takia.

Toisessa kerroksessa on käytetty kanavointiin yläpohjaa, jossa on tilaa. Ensimmäisessä kerroksessa tekniikkaa on sijoiteltu paikkoihin, joissa matalampi sijainti on hyväksyttävää.

”Väkisin tulee paikkoja, joissa joudutaan tekemään erilaisia kotelointeja.”

Ratkaisut räätälöidään

Yksi syy ahtauteen on se, että nykyisin ilmanvaihdossa käytetään tulo-poistojärjestelmää, jossa kanavat ovat suurempia kuin ostoskeskuksen rakennusaikana 1960-luvulla.

Tämä johtuu suuremmista ilmavirroista ja energiatehokkuusvaatimuksista.

”Nykyaikainen lvi-tekniikka on ollut haastavaa sovittaa rakennukseen”, Laaksonen sanoo.

Hänen mukaansa on varsin tyypillistä, että vanhoissa rakennuksissa on matala kerroskorkeus mutta korjauksissa korkeat vaatimukset. Siksi ratkaisut pitää räätälöidä tiloittain – ei ole olemassa yhtä läpi talon sopivaa mallia.

Rakennusmies Randy Pällo tekemässä etuputsaustyötä sokkelin vesieristykselle. Kuva; Liisa Takala.

Kaikki suunnittelualat hyödyntävät ostoskeskuksessa mallinnusta. Laaksonen sanoo, että se on vähentänyt korjauskohteille tyypillisiä yllätyksiä.

”Meillä on paljon kokemusta Alvar Aallon rakennuksista. Se on helpottanut työtä tämänkin kohteen kanssa.”

Laaksosen mukaan Alvar Aalto oli kiinnostunut edistyksellisestä tekniikasta. Esimerkiksi Villa Mairea on hänen tietojensa mukaan Suomessa ensimmäisiä asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia, jossa on koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä.

Harvinainen ratkaisu

Matkan varrella PQR on joutunut muuttamaan lvi-suunnitelmia. Alapohja haluttiin tiiviiksi, joten tekniikka ei voinut kulkea sen alla.

Ensimmäisessä kerroksessa viemäröintiä on tehty kantavan laatan päälle niin sanottuun papu-tilaan, joka on osa lattiarakennetta. Se ei ole Laaksosen mukaan aivan tavanomaista.

Lecasorasta koostuva papu-tila on vain 200 milliä korkea. Se toi päänvaivaa viemäröinnille. ”Tämän takia viemäröinti ohjasi osaltaan tilasuunnittelua.”

Osa ratkaisua oli laittaa joihinkin paikkoihin seinämallinen vessa. Muuten viemäröinti ei olisi ollut mahdollista.

Kattoa avataan harkiten

Arkkitehdit Q4 oy vastaa hankkeen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta. Teknisten parannusten lisäksi myös vanhat ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan.

Työ tehdään vanhoja alkuperäisiä suunnitelmia mukaillen. Korjaussuunnitelmat on tehty yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Kuparikatto on erikoisen viuhkamainen. Kuva: Liisa Takala

Arkkitehti Ari Mäki-Marttunen kertoo, että yksi varsin autenttisena säilynyt porrashuone halutaan myös sellaisena säilyttää. Muuten varsinaista suojeltavaa sisustusta talossa ei ole.

Tekniikka ei saanut tarpeettomasti rikkoa rakennuksen vesikattoa. Sitä avataan ilmanvaihtokanavien asennuksen takia vain paikallisesti ja aukot paikataan myöhemmin. Laajemmin ehjää kattoa ei tarvitse korjata.

”Olemme muutenkin miettineet paljon parasta tapaa korjata rakennus, jotta sitä ei hajoteta tarpeettomasti.”

Mäki-Marttusen mukaan julkisivun rappauksen korjaussuunnitelma on työn alla. Rappaus halutaan säilyttää, mutta korjaustyön laajuutta selvitetään vielä.

Suunnitelmat muuttuvat

Toteuttajalle rakennuksen suojelustatus lisää vaikeuskerrointa, myöntää projektinjohtourakoitsija Pakrakin vastaava työnjohtaja Antti Harjunpää.

Hän nostaa esiin vesikaton ja yläpohjan tekniikka-asennuksen. Tekniikan mitoitus on nyt erilaista kuin keskuksen alkuperäisenä rakennusaikana.

Haaste on saada toteutettua talotekniset ratkaisut suojeltua rakennusta turmelematta.

Merkittävästi muuttuneet talotekniikan suunnitelmat ovat Harjunpään mukaan tarkoittaneet sitä, että moni muukin asia pitää muuttaa. ”Ilmoitamme viikoittain, mitä osia eri suunnitelmista tarvitsemme, että pääsemme työssä eteenpäin.”

Työpäällikkö Pasi Mörskyn mukaan peruskorjauskohteissa suunnitelmat usein muuttuvat matkan varrella. Toteutukselle se on kustannusten- ja ajanhallinnan kannalta haastavaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suojeltu Aallon harvinaisuus on pähkinä purtavaksi suunnittelijoille – ”Mikään ei saisi näkyä ulospäin””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat