Kokeile kuukausi maksutta

Hotellihuoneita ja karanteeniyksiöitä – Rakennusala torjuu koronatartuntoja monin tavoin

Rakennusyhtiöt tietävät, minkälainen riski yhteismajoitus on epidemia-aikana. Toisin kuin uutisissa on annettu ymmärtää, rakennusala oli varautunut tartuntojen estämiseen monin tavoin.

Kuvituskuva. Nyfosa etsii sijoituskohteita maakuntien kasvukeskuksista. Kuva Tampereen Kannen työmaalta.

Tällä viikolla otsikoissa on ollut uutisia siitä, että joillakin rakennustyömailla on todettu tuoreita koronavirustartuntoja. Muun muassa Lehto kertoi alkuviikosta, että sen pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla työmailla on ollut tartuntoja.

Otsikoista on voinut saada sen käsityksen, että tilanne rakennusalalla olisi erityisen huono.

Majoituspalveluita tarjoavan Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas on hieman yllättynyt. Liikkuvan työvoiman majoittamiseen keskittyneen yhtiön johtaja tietää, että rakennusyhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä lukuisia toimenpiteitä estääkseen tartuntojen leviämisen työmailla ja majoituksissa.

Rakennusliikkeet ovat muun muassa hankkineet työntekijöilleen huomattavia määriä yksiöitä ja hotellihuoneita perinteisten yhteismajoitusten sijaan.

”Ennen neljä kaveria pantiin kolmioon. Nyt jokaiselle otetaan hotellihuone. Meidän asiakasyrityksemme haluavat mieluummin pieniä asuntoja. Se on selvä trendi”, Kangas sanoo.

Lisäksi moni rakennusliike on ottanut käyttöönsä erityisen karanteeniasuntopalvelun. Forenomin ja työvoimaa välittävän Baronan yhteisesti kehittämää konseptia ovat käyttäneet muun muassa Fira, YIT sekä NRC Group.

Jos työmaalla todetaan tartunta, järjestää Forenom vielä saman päivän aikana yksiöt kaikille niille, joiden on syytä mennä karanteeniin. Asuntoon saa halutessaan ateriapalvelun kolme kertaa päivässä sekä terveyspalvelut.

Rakennusliike maksaa Forenomille palvelusta vain silloin, kun se käyttää asuntoa.

Kangas kertoo, että karanteeniasunnon konsepti kehitettin heti koronaepidemian puhjettua maaliskuussa. Palvelua on tarjottu käytännössä kaikille rakennusliikkeille ja se on saanut myönteisen vastaanoton.

”Totta kai rakennustyömailla on omat riskinsä, mutta ne ovat selvästi pienemmät kuin esimerkiksi toimistotöissä. Yhtään rakennustyömaata ei ole jouduttu koronan takia sulkemaan, mutta moni toimisto on edelleen kiinni”, Kangas huomauttaa.

Kimppakämpät iso riski

Firassa ymmärrettiin heti maaliskuussa, minkälaisen riskin rakennustyömiesten perinteiset kimppakämpät aiheuttavat. Siksi Fira päätti alkaa tarjota karanteeniasuntoa niin yhtiön omille työntekijöille kuin aliurakoitsijoiden palveluksessa työskenteleville.

Fira operatiivinen johtaja Mervi Leikas kertoo, että asuntojen kustannukset maksetaan yhtiön tähän tarkoitukseen perustamasta rahastosta.

Karanteeniasuntoja tarvittiin pari kertaa heti epidemian alussa sekä huhti-toukokuun vaihteessa. Määrä on jäänyt vähäisemmäksi, kuin Fira odotti.

Leikas on kuitenkin tyytyväinen. Se, ettei karanteeniasuntoja ole tarvittu tämän enempää, kertoo siitä, että rakennusyhtiön muut toimenpiteet tartuntojen estämiseksi ovat toimineet.

Siksi Leikas on yllättynyt tiedoista, joiden mukaan työmailla on nyt todettu uusia tartuntoja. Myös hänen mielestään rakennusala on selviytynyt kriisistä odotettuakin paremmin.

”Asunnoilla on ollut iso psykologinen vaikutus”

Baronan rakennusalan toimialajohtaja Timo Aholan mielestä työmailla nyt havaitut tartunnat pitää ottaa varoitussignaalina. Rajoitustoimista ei selvästikään voida vielä tinkiä.

Baronan kautta suomalaisilla rakennustyömailla työskentelee yli tuhat ihmistä. Aholan mukaan maaliskuussa epidemian puhjettua huolestuivat sekä Baronan asiakasyritykset että työntekijät.

Varsinkin ulkomaiset rakennustyömiehet kantoivat huolta siitä, jos virus lähtee leviämään työmailla eivätkä he sen takia pääse matkustamaan kotiinsa.

Vaikka Baronan ja Forenomin karanteeniasuntoja on käytetty vähän, Ahola uskoo, että palvelulla on ollut iso psykologinen vaikutus. Kun työntekijöillä oli varmuus siitä, että heidän työnantajansa järjestää tarvittaessa karanteeniasunnon, ihmiset uskalsivat jäädä Suomeen töihin.

Hän uskoo siihenkin, että karanteeniasunnoilla on estetty tartuntojen leviämistä.

”Perinteisestihän rakennustyöntekijät saattavat asua 5-20 ihmisen yhteisasunnoissa. Vaikka heillä olisi omat huoneet, keittiöt ja kylpyhuoneet ovat yhteisiä”, Ahola sanoo.

Tärkeä viesti työnantajalta

Uutiset työmaiden tartunnoista kertovat siitä, että epidemia ei ole ohi. Siksi Fira aikoo käyttää karanteeniasuntoja edelleen.

Mervi Leikas kertoo, että yhtiön valmiusryhmä seuraa tilannetta päivittäin. Yhtiö lähettää edelleen viikkotiedotteita, joissa se muistuttaa mahdollisuudesta päästä karanteeniasuntoon.

Leikas uskoo, että henkilöstölle on ollut tärkeää saada työnantajalta selkeä viesti siitä, että heille voidaan järjestää turvallista asumista.

Forenomin Kangas puolestaan toteaa, että karanteeniasunnot ovat madaltaneet kynnystä kertoa mahdollisesta altistuksesta.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Hotellihuoneita ja karanteeniyksiöitä – Rakennusala torjuu koronatartuntoja monin tavoin”

  1. Koronaranelle pitäisi laittaa pään päälle lukittu vilkkuvalo ja heiluva merirosvolippu..

  2. Yhä tuhannet lähinnä itäeurooppalaiset työntekijät asuvat 8-10 hengen yhteismajoituksessa. Kulkevat julkisilla kulkuneuvoilla työpaikoilleen,saattavat vaihtaa työkohdetta 3-4 kertaa viikon aikana ja vielä löytyy kohteita missä ei ole edes juoksevaa vettä,nurkassa joku haiseva bajamaja,joten se siitä hygieniasta.

  3. Täysin turhaa, kun savimajasta pääsee bajamajaan on se luxustoiminto, kun ei tarvitse pöksyjen tuulenhuuhdonta-aukosta sontia mäkeen.

    ”On turha kuvitella, että ulkomaisten työntekijöiden työnantajat hankkisivat asialliset karanteeniin sopivat majoitustilat”, Palonen toteaa.

  4. Kyllä se on halpaa tuo ulkomaalainen työvoima, kun työnantaja pystyy kustantamaan pääkaupungin hinta tasolla asumisen jokaiselle.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat