HS-analyysi: Helsingin satama toimii arvokkaalla maalla, neljä mahdollista vaihtoehtoa käänteistä tulevaisuudessa

Katajanokalta ja Eteläsatamasta voisi kertyä parisataa miljoonaa euroa rakennusoikeuden myynnillä.

Uutta arkkitehtuurimuseota on soviteltu Olympiaterminaalin ja Kauppatorin väliin. Olympiaterminaalin liikennealue on laaja. Kuva: SAMI KERO / HS

Helsingin sataman teettämän selvityksen perusteella kantakaupungissa toimivien satamien rakennusmaan arvo voisi kattaa aika pitkälti niitä investointeja, joita satamatoimintojen siirtäminen muualle edellyttäisi.

Kaupunkiympäristön toimialan virkamiesselvityksessä on arvioitu asuntojen ja toimitilojen rakentamismahdollisuuksia lähinnä Katajanokan ja Eteläsataman eli Olympiaterminaalin alueilla.

Helsingin keskustassa merenrannalla sijaitsevan rakennusmaan rahallinen arvo on suuri. Tosin kaikki uudisrakentaminen on näillä alueilla äärimmäisen kiistanalaista.

Katajanokan ja Olympialaiturin nykyisten satama-alueiden rakennusoikeuden arvoksi on selvityksessä laskettu 185–255 miljoonaa euroa, jos toiminta siirtyisi tykkänään muualle. Lähes yhtä paljon eli 155–220 miljoonaa euroa kertyisi rakennusoikeudesta, vaikka vain matkustajaliikenne keskitettäisiin muualle.

Helsingin sataman omissa tulevaisuusskenaarioissa satamalta ei missään vaihtoehdossa vapautuisi alueita kaavoitettavaksi muuhun käyttöön Länsisatamasta.

Kaupunkikuva kohenisi

Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että jos Katajanokalla vähennettäisiin edes risteilylaivapaikkoja, maankäytön muutoksesta seuraava tulojen lisäys kaupungille olisi todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin muutaman risteilylaivapaikan poistumisesta aiheutuva taloudellinen menetys.

Nykytilanteessa risteilylaiturit rajoittavat Katajanokan rantavyöhykkeen kehittämistä asumiseen meluhaitan vuoksi kaikissa vaihtoehdoissa.

Kaupunkitaloudellisessa selvityksessä huomautetaan myös, että Katajanokan ja Eteläsataman aidattujen alueiden vapautuminen kaupunkilaisten käyttöön kohentaisi myös kaupunkikuvaa.

Keskustasatamien tulevaisuusskenaarioissa on erilaisia vaihtoehtoja ja niiden kaupunkitaloudellisia vaihtoehtoja. Helsingin sataman suosimassa vaihtoehdossa Katajanokan ja Eteläsataman satamatoiminnot keskitettäisiin Jätkäsaareen, ja liikenteelle rakennettaisiin tunneli.

Toisessa vaihtoehdossa matkustajaliikenne keskitettäisiin Vuosaareen, ja metrolinja ulotettaisiin satamaan saakka. Kolmannessa vaihtoehdossa kaikki rahtiliikenne keskitettäisiin Vuosaareen, mutta matkustajaliikenne pysyisi kantakaupungin satamissa.

Neljännessä vertailuvaihtoehdossa kaikki satamaliikenne, niin rahti- kuin matkustajaliikenne keskitettäisiin Vuosaareen, mikä käytännössä tarkoittaisi nykyisen satama-alueen mittavaa laajentamista.

Metron jatkaminen on kallista

Kaupunkitaloudellisen selvityksen perusteella metron jatkaminen Vuosaaren satamaan on edellytys henkilöliikenteen siirtämiselle Vuosaaren satamaan. Tämä ei ole halpaa.

Metrolinjan jatko maksaisi eri linjauksilla 140–200 miljoonaa euroa. Tämä olisi karkeasti noin puolet siitä, mitä kaupunki joutuisi laittamaan maaperän esivalmisteluun ja kunnallistekniikkaan, jotta laajennusalueelta voitaisiin myydä tontteja.

Selvityksessä arvioidaan, että metro ja henkilöliikenteen satamatoiminnot lisäisivät alueen vetovoimaa yritysalueena. Uusia työpaikkoja voisi syntyä nykyiselle toimitila-alueelle sataman länsipuolella 5 000–7 000.

Tallinnan liikenteen siirtäminen kantakaupungista kokonaan Vuosaareen heikentäisi kuitenkin Helsingin satamien saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja pidentäisi laivamatkaa. Matkailutuloihin vaikutukset voivat olla merkittävät.

Kaupunkitaloudellisen selvityksen tekijöinä on toistakymmentä kaupunkiympäristöviraston asiantuntijaa. Taloudellisia arvioita on tehnyt Kaupunkitutkimus TA.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “HS-analyysi: Helsingin satama toimii arvokkaalla maalla, neljä mahdollista vaihtoehtoa käänteistä tulevaisuudessa”

Jätä kommentti