Kokeile kuukausi maksutta

Kuusi vuotta kärvistelyä liian kuumassa asunnossa – YIT:n mukaan koronavirus on hidastanut korjaustöitä

Helsingin Aurinkolahdessa asuva Mikko Simonaho on kärsinyt kuumasta asunnosta jo kuusi vuotta. Kuluttajariitalautakunta katsoo, että liian kuuma asunto on virhe, joka on korjattava.

Mikko Simonahon kerrostaloasunnon lämpötila on ollut kesällä yli 28 astetta. Kerrostalo on valmistunut vuonna 2013. Kuva: JUHANI NIIRANEN / HS

Helsingin Aurinkolahdessa sijaitsevan kerrostaloasunnon vuosia jatkunut kuumuusongelma ei ole vieläkään ratkennut. Kuumasta asunnosta kärsivä Mikko Simonaho on vaatinut, että asunnon rakennuttaja, Suomen suurin rakennusyhtiö YIT korjaa ongelman.

Koska sopua rakennuttajan kanssa ei ole syntynyt neuvottelemalla, Simonaho on valittanut asiasta kuluttajariitalautakuntaan.

Lautakunta katsoo viime syyskuussa antamassaan päätöksessä, että liian kuuma asunto on virhe, joka on korjattava.

Simonahon mukaan YIT ei ole lupauksista huolimatta korjannut virhettä. Hän kertoo painineensa asian kanssa kaikkiaan kuusi vuotta.

”Kuumuusongelma on minun ja vaimoni terveydelle haitallinen.”

Simonahon kerrostaloasunnon lämpötila on ollut kesällä yli 28 astetta. Kerrostalo on valmistunut vuonna 2013.

Talon rakennusluvan aikaisen rakentamis­määräys­kokoelman mukaan kuukauden keskimääräinen sisälämpötila ei saa olla yli 25 astetta.

Toimenpiteitä on suunniteltu

Yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:stä kieltää, että korjaustöissä olisi viivytelty tarkoituksella. Hänen mukaansa ongelman syitä on selvitetty ja tehtäviä toimenpiteitä suunniteltu.

Keväällä alkaneella koronaviruskriisillä on niin ikään ollut vaikutuksensa korjauksiin.

”Keskeytimme keväällä valtakunnallisen ohjeistuksen takia huoneistoissa tehtävät korjaustyöt, ja tämä aiheutti selkeän ja harmillisen viivästyksen”, Hannukkala sanoo.

Simonahon mukaan YIT on kuitenkin teettänyt korjauksia saman rakennuksen toisessa huoneistossa kevään aikana ja tarjonnut asukkaille sijaisasunnon.

Koskeeko koronaviruksen takia annettu ohjeistus korjaustöiden keskeyttämisestä kaikkia huoneistoja?

”Totta kai koskee, mutta aina on kiireellisyysasioita, joiden takia täytyy tehdä poikkeuksia. On sekä asukkaiden että meidän omien työntekijöiden etu, ettei keväällä ole ollut kohtaamisia asunnoissa”, Hannukkala sanoo.

Hannukkalan mukaan YIT pyrkii korjaamaan asunnoissa olevat virheet mahdollisimman nopeasti.

”Mikäli asia edellyttää perehtymistä ja suunnittelua, kesto voi olla 4–5 kuukautta. Nyt on mennyt hiukan pidempään.”

Hän kertoo, että Simonahon huoneistossa YIT aikoo eristää katossa olevat lämminvesiputket elokuun aikana.

”Tällä pyritään estämään lämmön siirtyminen ilmastointikanavaan sekä sieltä huoneistoon tulevaan korvausilmaan”, Hannukkala sanoo.

Lisäksi vesikatolle rakennetaan kestopuusta suojarakenne, joka estää auringon lämmön pääsyä vesikaton mustan vesieristeen läpi alapuolella kulkeviin ilmastointikanaviin.

Kuluttaja-asiamiehelle on kirjelmöity

Simonaho epäilee, etteivät suunnitellut korjaukset ratkaise asunnon kuumuusongelmaa kokonaan.

Syynä on se, että lämmöntalteenottolaite lämmittää kesällä huoneistoon tulevaa ilmaa muutamilla asteilla, vaikka laite on asetettu puhaltamaan niin viileää ilmaa kuin mahdollista.

Simonahon mukaan asunnossa pitäisi myös eristää ilmanvaihtokanavat, vaihtaa lämmöntalteenottolaite, asentaa ikkunoihin ja parvekelasituksiin auringon lämpösäteilyltä suojaavat nanokalvot ja korvata nykyinen jääkaappi energiatehokkaalla mallilla, joka vähentää asunnon lämpökuormaa.

Näitä korjauksia YIT ei toistaiseksi aio tehdä, Hannukkala sanoo.

”Meidän täytyy poissulkea näitä tilanteita vaiheittain. Turhat korjaukset eivät ole kivoja kenellekään.”

Simonaho kertoo kirjelmöineensä tekemättömistä korjauksista kuluttaja-asiamiehelle.

Hän toivoo, että kuluttajaviranomainen määräisi YIT:tä tekemään kaikki tarvittavat korjaukset kerralla ja asettaisi korjauksille määräajan, jotta asia ratkeaisi.

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen sanoo, ettei kuluttajaviranomainen voi määrätä yrityksiä tekemään korjaustoimenpiteitä tietyllä tavalla.

”On yrityksen asia miettiä, miten tilanne korjataan, kunhan se korjataan”, Väänänen sanoo.

Hänen mukaansa virheet tulisi korjata kohtuullisessa ajassa, mutta laki ei määrää takarajaa.

”Kun asia on käsitelty kuluttajariitalautakunnassa jo viime syksynä ja YIT on sitoutunut sen korjaamaan, voisi pitää kohtuullisena, että seuraavana kesänä asia olisi kunnossa”, Väänänen sanoo.

Kuluttajaviranomainen voi avustaa kuluttajaa käräjäoikeudessa, jos tapaus on kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeä eikä vastapuoli noudata kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta.

YIT on vastannut kuluttajaviranomaiselle, että se aikoo noudattaa ratkaisusuositusta ja hoitaa ongelman.

Väänäsen mukaan asuntojen kuumuutta koskevia yhteydenottoja tulee kuluttajaviranomaiselle vähän.

”Tilastojen valossa se ei näytä mittavalta ongelmalta. Kannattaa muistaa, että meille tulevien ilmoitusten määrä ei välttämättä suoraan korreloi ongelman laajuuden kanssa”, hän sanoo.

”Tutkimusten mukaan kuluttajaviranomaiseen ottaa yhteyttä noin 2,5 prosenttia kuluttajista kohdatessaan jonkin ongelman.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Kuusi vuotta kärvistelyä liian kuumassa asunnossa – YIT:n mukaan koronavirus on hidastanut korjaustöitä”

  1. Ylilämpöisiä asuntoja tehdään vilkkaaseen tahtiin Suomessa koko ajan. On keskitytty energian säästämiseen etenkin ilmanvaihdon osalta, jolloin osa asunnoista on liian lämpöisiä ulkolämpötilat huomioiden läpi vuoden. Ongelmia on niin keskitetyn ilmanvaihdon kuin huoneistokohtaisten IV-ratkaisujen kanssa. Syynä on etenkin huoneistokohtaisissa IV-koneissa (ylihalpojen) IV-koneitten rakenteiden ja ohjelmoinnin tavoitteena olevat korkeat hyötysuhteet. Ei näitä koneita saa välttämättä edes uudelleen ohjelmoimalla toimimaan oikein. Koneiden omat ohjeet kertoo, että tuloilman lämpötilan optimi on (kuten kaikessa ilmanvaihdossa) noin 17-18 astetta, jotta raitisilma sekoittuisi asunnossa. Suomi on nyt pullollaan asuntoja, joissa tuloilma on jatkuvasti jopa 23-24 astetta. Tähän kun yhdistetään virheet, kuten huoneistojen ja porrashuoneitten huonosti eristetyt tai jopa eristämättömät käyttövesi-ja lämpölinjat, eristämättömät tuloilmakanavat huoneistoien alakattojen takana, tuloilmaventtilien huonot ja jopa määräysten vastaiset sijoittamiset tmv., niin tulevien vuosien kesto valituksien aihe ja ongelma asukkaille (ikääntyvälle Suomelle) on olemassa. Sitten parvekkeet alkaa täyttymään ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköistä- näkymät kuin lomakohteissa. Ja missähän sitten oli se energian säästö? Kysymys on osoitettu myös viranomaisille. Hommassa ei hanki kuin talotekniikan toimijat.

  2. Miten saavutettaisiin tuloilman lämpötilaksi kesällä 17-18 astetta? Ei tietenkään muulla lailla kuin kaukokylmällä tai muulla viilennystekniikalla. Kyllä sellaisia laitteita voi uuteen taloon rakentaa, vanhaankin, kun ilmakanavat eristetään. Mutta maksajaa tälle tekniikallle ei löydy. Onko tosiaan tuon ajan (2013) rakentamismääräyskokoelmassa maksimisisälämpötila 25 astetta? Nythän hyväksytään jopa +32 astetta. Kuumemmista tunneista voi saada vuokranalennusta, jos terveystarkastaja on käynyt toteamassa asian. No ei niistä vuokranalennuksista paljon kerry eikä terveystarkastaja ehdi tämänlaista asiaa tutkimaan.

  3. Ikävä tapaus, mutta toisaalta hyvä, että asuntojen sisälämpötiloihin aletaan hiljalleen kiinnittää huomiota, kun kerran määräykset asiasta ovat olemassa. On hyvä myös muistaa, että asukas voi olla iäkäs, jolloin korkeat huonelämpötilat ovat erityisen haitallisia, eikä asukkaalla mahdollisesti ole edes mahdollisuutta poistua asunnostaan ulos vilvoittelemaan.

    Yksi asiaan liittyvä pointti on myös rakennuksen massiivisuus. Jutun kohde taitaa olla betonirakenteinen kerrostalo, jossa ylilämpeneminen on vielä vähäistä kevytrakenteisiin taloihin verrattuna, missa rungon massa ei juuri puskuroi lämpöpiikkejä.

    Siltä varalta, että joku täällä kohta toteaa, että betonitalo sitten lämmettyään myös pysyy lämpimänä voi todeta, että se toki pitää paikkansa. Mutta kiistatonta on, että massiivisessa talossa määräysten ylittämät lämpötilat jäävät joka tapauksessa paljon vähemmäksi. Se, että talo pysyy lämpimänä syksyyn vain säästää lämpölaskussa.

    1. Pitihän se taas tunkea tähänkin asiaan tätä betoni vs puu vastakkainasettelua. Muistaakseni jossain ketjussa oli puhe, että molemmille on tilaa ja turva vastakkainasettelu ja oman hännän nostelu jätettäisiin vähemmälle. Näinhän ne lupaukset aina unohtuu.

  4. Kaikissa vanhoissa kerrostaloissa menee yli 28 joissakin yli 30, mikä on sietämätön lämpötila.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat