Sade oli liikaa upouuden koulu­rakennuksen katolle – urakoitsija pitää vuotoa pienenä suhteessa rankkasateeseen

Vattuniemen koulun lasikaton tiivisteet eivät kestäneet vesisadetta. Urakoitsijan mukaan vuoto ”ei ole vakava juttu”.

Lauttasaaren Vattuniemen uusi ala-aste avattiin tammikuussa 2020. Kuva: Jarmo Ruhanen

Lauttasaarelainen Kai Tuovinen oli tiistaina sattumalta Vattuniemen uudessa koulurakennuksessa sisällä, kun havaitsi, että lasikatosta vuoti vettä. Vuotokohta oli koulun yläaulassa.

”Aluksi siihen oli laitettu pöytä alle, mutta myöhemmin joku oli siirtänyt siihen muovisen laatikon”, Tuovinen kertoo.

Pöytä oli Tuovisen mukaan muutamassa minuutissa aivan märkä. Alla oli kokolattiamatto.

”Ajattelin, että kummaa, kun tässä maassa rakennetaan uusia hienoja rakennuksia, mutta perusasiat puuttuvat.”

Tuovisen oma poika käy Vattuniemen ala-asteen koulua.

”Tämä jatkaa surullisen kuuluisaa linjaa, että kouluja rakennetaan, ja muutaman vuoden päästä ne ovat homeessa.”

Koulu aloittaa virallisesti elokuussa

Vattuniemen ala-asteen koulu ja päiväkoti valmistuivat joulukuussa 2019. Ensimmäiset koululaiset aloittivat rakennuksessa tammikuussa 2020, mutta virallisesti koulu aloittaa toimintansa elokuussa 2020.

Koulukeskuksessa on paikat noin 600 oppilaalle vuosiluokilla 1.–6. Päiväkotipaikkoja on reilut 200.

Vattuniemen koulun kiinteistönomistaja on Erikoissijoitusrahasto EQ Hoivakiinteistö ja hankkeen urakoitsijana toimi SRV Rakennus Oy. Helsingin kaupunki on kohteen käyttäjä.

Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota erityisesti sisäilma- ja kosteusasioihin. Kosteusmittauksia tehtiin rakennusvaiheessa normaalia enemmän ja sisäilmanlaatua seurataan myös käytön aikana.

SRV:n projektipäällikkä Juho Varelius oli tietoinen katosta valuvasta vedestä, kun Helsingin Sanomat otti häneen yhteyttä keskiviikkoaamuna.

”Se liittyi lasikaton tiivisteeseen. Asia on tutkittu ja selvitetty. Asiat ovat normaalilla tolalla”, Varelius kertoo.

Vareliuksen mukaan vuoto oli pieni.

”Ei ole vakava juttu.”

EQ:n kiinteistöjohtaja Kimmo Alahurjan mukaan SRV on urakoitsijana hoitanut kaikki alkukäyttöön liittyvät korjaukset mallikkaasti.

Hän ei pidä lasikaton vuotamista vakavana ongelmana.

”Vaikka oli aika rankat sateet eilen, niin tuli muutama desi vettä.”

Lasikatteet ovat haastavia

Rakennusmestari ja rakennusterveysasiantuntija Marit Sivén ei ole perehtynyt kyseiseen tapaukseen, mutta kertoo yleisesti, että lasikatteet ovat haastavia Suomen olosuhteissa, sillä täällä lämpötilan vaihtelut ovat suuria.

”Rakenteessa tapahtuva lämpöliike on voimakasta ja materiaalin lämpöliikkeet ovat suuria.”

Vattuniemen koulun katon vuotamista Sivén ei lähde spekuloimaan tarkemmin, mutta vahinkoja hänen mukaansa sattuu alalla.

”Aina sattuu inhimillisiä virheitä, mutta myös työvirheitä. Kyllä välillä on vaan niin, että vaikka kuinka huolellisesti tekee, niin voi jäädä virheitä.”

Virhe on Sivénin mukaan voinut sattua asennusvaiheessa, suunnittelussa tai lasikaton valmistajalla.

”Voimakkaat sateet ovat pokkeuksellinen olosuhde, niin senkin takia voi joskus sattua tällaista. Ei tietenkään saisi sattua, mutta aina ei pysty kaikkea sataprosenttisesti rakentamaan.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Sade oli liikaa upouuden koulu­rakennuksen katolle – urakoitsija pitää vuotoa pienenä suhteessa rankkasateeseen”

  1. Marmorilaattoja, lasikattoja, uima-allaskattoja, räystäättömiä kattoja, lipattomia ikkunoita, rakentamista pohjaveden alapuolelle ja rakentamista mutamonttuihin. Yhdellä sanalla – järjetöntä. Maassa on kuusi hehtaaria pinta-alaa per capita.

  2. Aivan pöyristyttävää! Suomessa puretaan vanhoja hyvin rakennettuja kivitaloja ja rakennetaan hätäisesti kokon kyhättyjä kertakäyttölaatikoita, jotka eivät
    kestä sadetta edes uutena. Rakentajan mielestä on normaalia että katto ei pidä vettä ja että vesi tippuu katon läpi kokolattiamatolle!!!! – ei voi ainakaan ammattiylpeydestä kehua, tai sitten huono laatu on tarkoituksellista. Kymmenen vuoden päästä nämä homepesät jyrätään taas nurin ja rakennusliikkeet odottavat saavansa seuraavan urakan palkinnoksi bisnesorientoituneesta toimintatavastaan. Verorahojen käyttö tällaiseen järjettömyyteen tulee lopettaa!

  3. Taattua SAFA-laatua!

    Kyllähän tämä surulliseksi vetää. Kattoikkunat on varmaan olleet arkkitehdin mielestä verrattoman hieno juttu, mutta kun pitäisi muistaa myös se suunnitteluratkaisun kestävyys ja käytettävyys pidemmän päälle.

    Tähän varmasti joku kiirehtii sanomaan – tavalliseen tapaan – ettei tapahtunut ollut arkkitehdin vika. No eipä ollut juu se asennusvirhe, mutta se kyllä oli arkkitehdin ymmärtämättömyyttä / piittaamattomuutta, että meni piirtämään lasikaton. Rakenteiden vikasietoisuus pitäisi pitää mielessä. Fiksut ratkaisut toimivat kohtuullisesti rikkinäisinäkin, huonot eivät edes ehjinä.

    Miksi pitää ehdoin tahdoin suunnitella rakenteita, jotka eivät sovellus suomalaisee ilmastoon, ovat vikaherkkiä, vaikeita asentaa jne.? Miksi ihmeessä? Itse kävin kouluni vuonna 1868 valmistuneessa puukoulussa, jossa oli jyrkkä harjakatto ja pitkät räystäät, tuulettuva alapohja ja graniitista tehty kivijalka sekä painovoimainen ilmanvaihto. Ei ollut ongelmia, eikä ole vieläkään.

  4. Homma menee usein näin: arkkitehti löytää katalogista kivan tuotteen. Suunnittelun loppuvaiheessa huomataan valmistajan menneen nurin ja otetaan vastaava saman näköinen. Työmaalla kukaan ei ole aikaisemmin asentanut tuommoista. Asentaja ei osaa lukea pienellä painettua englanninkielistä ohjetta. Rakennuttajalta on sopimusrahat lopussa eikä valvoja käy enää työmaalla.

  5. Nyt täytyy raksuille laittaa 10 v. lisäkurssi lasin ja kumitiivisteiden liitosten opiskeluun, kun siitä ei eurokoodista saa selvää.

    1. Pitäiskö sun päivittää käsityksesi opintojen laajuuksista ja niiden mittaamisessa käytettävistä yksiköistä ennen kuin tulet tänne huutelemaan.

      Rakennesuunnittelijan tehtäviin ei kuulu yksittäisten valokatteiden tiivisteiden suunnittelu ellei siitä erikseen sovita. Rakennesuunnittelija suunnittelee ja esittää rakennuksen kantavat rakenteet.

      1. Onko lasin liitos teräskarmiin rakennedetalji vai ei, selvitäpä itsellesi tämä. Olet lisäksi täysi ääliö, koska nyt ei ollut kyse valokatteista.

Vastaa