Arkkitehdit ovat huolissaan asuntorakentamisen laadusta, joka toimii nyt liikaa sijoittajien ehdoilla: Vaativat ikkunattomien huoneiden kieltämistä

Suomen Arkkitehtiliitto suomii kannanotossaan muun muassa pimeitä ja huonopohjaisia asuntoja.

Sompasaareen rakennetaan parhaillaan uusia asuntoja. Kuva: Sami Kero / HS

Arkkitehdit ovat nousseet vaatimaan parempaa asuntorakentamista. Suomen Arkkitehtiliitto Safa ry:n kannanotossa vaaditaan muun muassa kunnollisia ikkunoita kaikkiin asunnon huoneisiin.

Pienten asuntojen kiivaasta rakennustahdista on keskusteltu julkisuudessa lähivuosina. Pääkaupunkiseudulla rakennetuista asunnoista 2010-luvulla on yli puolet yksiöitä tai kaksioita. Pieniä asuntoja on noussut runsaasti esimerkiksi Vantaalle.

Arkkitehtiliiton mukaan nykyinen kehitys on seurausta siitä, että rakennusyhtiöt haluavat rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja samojen ulkoseinien sisälle. Myös pääkaupunkiseudun kaupungeilla on usein paineita mahdollisimman tehokkaaseen asuntorakentamiseen.

Nykyisin halutaan rakentaa mahdollisimman monta asuntoa kullekin asuinrakennuksen porrastasanteelle. Pienten asuntojen rakentaminen ei kuitenkaan ole kohentanut kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa, Safan kannanotossa huomautetaan.

1950-luvulla rakennetuissa asuintaloissa on tavallisesti kolme asuntoa yhdessä kerroksessa. Uusissa taloissa asuntoja voi olla kymmenen. Tämä tarkoittaa yhä paksumpia eli rakennusrungoltaan syvempiä asuintaloja.

”Tämä yhdessä yhä pienempien asuntokokojen kanssa vaikuttaa siihen minkälaisia asunnot ovat”, sanoo Safa ry:n puheenjohtaja Henna Helander.

”Tällaisista pienistä asunnoista tulee yhä useammin pitkulaisia ja hieman hankalia sisustaa. Niissä on usein paljon käytävätilaa ja ikkunoita vain yhteen suuntaan. Siksi ne ovat usein pimeitä”, Helander kuvailee.

Kaikilla ei ole varaa valita

Hän huomauttaa, että usein puhutaan tehokkuudesta ja siitä, että saadaan enemmän asukkaita.

”Sen kääntöpuolena on, että samoissa neliöissä, joissa aiemmin oli kohtuullisen kalustettava huoneisto, on nyt pimeä ja kapea käytäväasunto.”

Se voi toki sopia joillekin, mutta on myös paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa valita asuntoa sen toimivuuden tai valoisuuden perusteella, Helander sanoo.

”Meidän väestö vanhenee. Se minkälainen asunto on, on aivan eri asia nuorille opiskelijoille, jotka voivat itse valita elämäntyylinsä kuin vanhoille tai huonosti liikkuville, jotka ovat käytännössä lukittuina ympäri vuorokauden siinä asunnossaan.”

”Usein heille, joilla ei ole mahdollisuutta valita, jäävät juuri jäännösasunnot. Mitä se asuminen heille tarjoaa? Tästä pitää pysytä puhumaan, tämä on iso yhteiskunnallinen kysymys.”

Jäljet johtavat Arava-sääntelyn poistamiseen

Nykyinen kehityskulku on Helanderin mukaan seurausta ainakin kahdesta suuresta yhteiskunnallisesta muutoksesta: Arava-sääntelyn poistumisesta ja asuntosijoittamisen yleistymisestä.

”Aravaa kritisoin itsekin ja oli se toki kankea järjestelmä, mutta säännöillä oli myös puolensa. Silloin oli suunnittelijoiden pakko mitata, että huoneiston pystyy kalustamaan. Se mitoitus oli selkäytimessä. En kaipaa uusia mitoitusnormeja, mutta jotenkin pitää pystyä takaamaan hyvä asuminen myös pienissä asunnoissa.”

Asuntosijoittaminen taas muutti Helanderin mielestä asuntorakennuttajien näkemyksiä. Asuntoja ei yhtäkkiä enää rakennettu asukkaille vaan asuntosijoittajille.

”Tässä on nyt kuitenkin kysymys ihan vähimmäisvaatimuksista. Eli että ne ihmiset, joilla ei ole valinnanvaraa, voisivat saada vähimmäisvaatimusten mukaisen hyvän asumisessaan.”

Vähimmäisvaatimus voisi Helanderin mukaan olla esimerkiksi se, että asunnon jokaisessa huoneessa olisi yksi ikkuna.

Yhdeksi ratkaisuksi alan ongelmiin liitto esittää lainsäädännön tiukentamista. Lakia pitäisi liiton mukaan selventää siten, että sisäikkunallisen tilan ei pitäisi täyttää asuinhuoneen vaatimusta, Safa esittää.

Juurikin tällaisia sisäikkunallisia makuuhuoneita on Sompasaareen rakentuneessa asuinkerrostalossa.

Helsingissä rakennetaan uusia asuinrakennuksia hurjaa vauhtia.

Tahti on ollut viime vuosina kiihtyvä. Viime vuonna rakenteilla oli noin 10 000 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Pääkaupungin volyymi on kova, kun Rakennusteollisuus RT:n mukaan asuntotuotannon aloituksia oli viime vuonna koko Suomessa yhteensä 46 000.

Rakennusalaa on moitittu toistuvasti heikosta rakentamisen laadusta. Julkisuuteen nousevat yleensä yksittäiset asuintalot ja niissä ilmenneet viat.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Arkkitehdit ovat huolissaan asuntorakentamisen laadusta, joka toimii nyt liikaa sijoittajien ehdoilla: Vaativat ikkunattomien huoneiden kieltämistä”

  1. Tämä juttu ei ole saanut kommentointia. Aihe on erittäin aiheellinen. Hiljaisuus johtunee siitä, että markkina sisältää todella paljon eri toimijoita, joilla asuinrakennushankkeet lähtee liikkeelle ns. pakkosyötöllä.

    Aivan ehdottomasti asiaa täytyisi korjata. Tontinluovutuksissa ja kaavoituksessa on myös paljon tehtävää tämän asian osalta. Tontinluovutuksissa voisi kriteereitä viilata. Kaavoituksessa olisi syytä rakennusten ulkoiseen visuaalisuuteen painottumista hieman tarkistaa, se antaisi mahdollisuuksia rakennuksen muihin ominaisuuksiin.

    On sellainen sanonta, että ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa. Entäs se joka käyttää tilannetta hyväksi, vai se joka mahdollistaa sen. Kaupungeilla on oma merkittävä roolinsa vallitsevassa tilanteessa.

    On pieni mahdollisuus, että tuleva laskusuhdanne korjaisi tilannetta. Toivottavasti yleishyödyllisyyteen tulee selkeästi enemmän rakennuskantaa, toivottavasti yleishyödylliset toimijat myös pystyvät kehittämään toimintaansa, siellä on myös selkeää hajontaa toiminnan laadussa.

  2. Tämä aihe on tosiaan tärkeä ja ajankohtainen, mm. siksi, että lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, https://mrluudistus.fi/
    Ikkunoihin liittyy myös toinen määräys, jota ei ole enää pitkiin aikoihin kunnioitettu. Jokaisessa asuinhuonessa tulisi olla avattava ikkuna https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/sk20171008.pdf

    Pientalotuottajia on lukuisia, jotka asentavat taloihin kiinteät ikkunat, perusteluna on se, että ostajat haluavat sellaisia. En ole tästä väittämästä lainkaan varma, onko todella niin. Uskon, että talokauppoja sovittaessa ei välttämättä tehdä ostajalle tiettäväksi sitä seikkaa, että valittavat ikkunat eivät ole määräysten ja/tai asetuksen mukaiset.
    Sama koskee pienempiä gryndereitä.

    Rakennusvalvonta taas ei välitä käytännössä tästä seikasta tuon taivaallista.
    Kuulin eräältä pientalotoimittajan pääsuunnittelijalta, että suomessa on yksi ainoa kaupunki, jossa lupavaiheessa vaaditaan ikkunat avattaviksi.

    Mitä suomessa oikeastaan tapahtuu?
    Mihin tämä kehitys johtaa?
    Jos viranomaiset ovat välinpitämättömiä määräysten suhteen, miten voidaan odottaa niiden noudattamista sitten yksittäiseltä toimijalta tai kansalaiselta?

    Olen varma, että talotoimittajat ohjaavat ostajia valitsemaan kiinteät ikkunat tietoisesti. Maallikko ei todellakaan tiedä, että ikkunan tulisi olla avattava.
    Valvonta ei välitä eikä heillä välttämättä ole resursia valvoa kaikkia yksityiskohtia.
    Talotoimittaja myy tavaraosakaupalla määräystenvastaisen tuotteen, josta lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa. Totaali moraalitonta ja eettisesti kestämätöntä toimintaa.

    Sen lisäksi että ikkunat tulisi olla avattavia koska määräys/asetus niin edellyttää, ikkunan tulee olla avattavissa myös asumisviihtyvyyden vuoksi. Tarvittaessa ilmanvaihdon ja miksei vaikka vain siksi, että ulkoa kuuluu toisinaan linnunlaulua….

Jätä kommentti