Kokeile kuukausi maksutta

Moni korkea­koulu aloittaa syksyn etä­opetuksessa, ja tilanne heijastuu opiskelu­paikka­kuntien asunto­markkinoihin – ”Kyllä se on meille katastrofi”

Suurin osa opiskelijoista suuntaa tänäkin syksynä opiskelupaikkakunnilleen, vaikka suuri osa opinnoista suoritetaankin koronavirusepidemian vuoksi yhä etänä.

Itä-Suomen yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Johannes Karjalainen viimeistelee kandidaatintyötään kotonaan Sörnäisissä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Koronaviruksen vuoksi moni korkeakoulu aloittaa syyslukukautensa pääosin etäopetuksessa. Tilanne heijastuu myös opiskelijapaikkakuntien asuntotarjontaan.

Ainakin Helsingin, Turun, Jyväskylän, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot ovat tiedottaneet tarjoavansa lähiopintoja painotetusti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta muutoin yliopistot pysyvät etäopinnoissa.

Myös moni ammattikorkeakoulu, kuten Metropolia ja Laurea pääkaupunkiseudulla, ovat ilmoittaneet, että lähiopetusta järjestetään lähinnä opintonsa aloittaville ja niillä kursseilla, joita ei käytännön työn vuoksi pystytä järjestämään etänä.

Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Johannes Karjalainen on yksi opiskelijoista, joille ainakin syksyn kestävä etäopetus ei ole pelkästään kielteinen asia.

”Toki valitsisin normaalitilanteen ilman koronaa, jos voisin”, sanoo Karjalainen.

Karjalaisella on puoliso Helsingissä, joten hän säästää tukuittain aikaa, rahaa ja vaivaa sillä, ettei hänen tarvitse viikonloppuisin matkata opiskelupaikkakunnaltaan Kuopiosta Helsinkiin ja takaisin.

Karjalainen sai vuonna 2016 opiskelupaikan Itä-Suomen yliopiston Kuopion toimipisteen sosiaalityön linjalta, mutta aktiivisesti hän alkoi opiskella siellä vasta viime syksynä. Sitä ennen hän työskenteli jo alalla aikuissosiaalityön parissa, ja toiselle paikkakunnalle opiskelujen perässä muuttaminen oli hankalaa.

Viime vuonna hän jäi työstään virallisesti opintovapaalle ja muutti opiskelija-asuntoon Kuopioon.

”Aikaisemmin olisin oikeastaan halunnutkin tehdä opintoja etänä. Juuri viime vuonna päätin ryhtyä täyspäiväiseksi opiskelijaksi ja muuttaa Kuopioon”, kertoo Karjalainen.

”Onneksi korona tuli vasta nyt, ettei tarvinnut aloittaa opintoja etänä.”
Karjalainen muutti takaisin Helsinkiin jo heti rajoitustoimien alettua maaliskuussa, sopivasti ennen Uudenmaan sulkua. Asunnostaan Kuopiossa hän olisi ilman koronaakin luopunut joulukuussa, sillä suunnitelmissa – jotka nyt ovat vaakalaudalla – oli lähteä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin ensi vuoden keväänä.

Vaikka Karjalaisen elämäntilanteeseen etäopinnot tällä hetkellä sopivatkin, kaipaa hän kuitenkin lähiopetuksessa järjestettäviä luentoja. Sosiaalityön tutkintoon ei juurikaan kuulu sellaisia opintoja, joita ei pystyisi suorittamaan myös etäopetuksessa, mutta Karjalainen ikävöi luentoja, joissa opiskelijat kysyvät kysymyksiä ja osallistuvat.

Lisäksi Karjalainen ja hänen vaimonsa asuvat alle 30 neliön asunnossa, joten välillä molempien tehdessä etänä töitä tai opintoja olisi Karjalaisen mielestä mukava päästä opiskelemaan jonnekin kodin ulkopuolelle.

”Minulla on kuitenkin puitteet ihan kunnossa, mutta jos olisin itse juuri päässyt lukiosta, haluaisin varmasti joka tapauksessa muuttaa opiskelupaikkakunnalle”, sanoo Karjalainen.

Peruutuksia enemmän kuin normaalisti

”Hakemusten peruutuksia on tullut viime aikoina maanlaajuisesti enemmän kuin tavallisina vuosina”, kertoo Kuopion OVV:n toimitusjohtaja Ronja Reinikainen.

OVV Asuntopalvelut, alkujaan nimeltään Opiskelijoiden Vuokravälitys, on 12 suomalaisessa kaupungissa toimiva vuokranvälitysketju.

”Kenties tarjontaa on tällä hetkellä paljon ja hakijat jäävät valikoimaan parasta”, Reinikainen arvioi.

Reinikainen arvelee, että tällä hetkellä moni opiskelija miettii, kuinka paljon he tarvitsevat asuntoa opiskelupaikkakunnalta, jos valtaosa opinnoista on etänä.

Reinikainen kertoo, että tänä vuonna hakemuksia tuli poikkeuksellisen paljon kesäkuussa. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että korkeakoulujen yhteishaun tulokset tulivat opiskelijoille eri aikaan. Tänä keväänä normaalia laajemmin käytössä olleen todistusvalinnan tulokset tulivat jo toukokuussa, huomattavasti ennen valintakoevalinnan tuloksia.

”Opiskelijoiden merkitys on äärettömän suuri Jyväskylän kaupungille ja imagolle. Kaupunki hengittää opiskelijoiden ja nuorten myötä”, kertoo kaupungin sivistystoimen johtaja Eino Leisimo.

Jyväskylässä on 140 000 asukasta, joista 40 000 on koululaisia ja opiskelijoita. Tämä tekee Jyväskylästä asukasmäärään suhteutettuna Suomen suurimman opiskelijakaupungin.

Myös toisen asteen lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja järjestävä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ottaa syksyllä käyttöön vuorottelun. Opiskelijat opiskelevat ryhmittäin siten, että osa on lähiopetuksessa ja osa etäopetuksessa. Tietyin väliajoin lähiopetuksessa olevat ryhmät vaihtuvat.

Leisimo kertoo, että tässä vaiheessa on vaikea tietää, kuinka moni opiskelija jättää muuttamatta Jyväskylään etäopiskelumahdollisuuden vuoksi. Kaupungissa on tällä hetkellä runsaasti asuntotarjontaa, mutta sitä voi osin selittää se, että seudulle on viime aikoina rakennettu paljon uusia asuntoja.

Toisaalta osa opiskelijoista, jotka olisivat tavallisesti keväällä muuttaneet töiden perässä muille paikkakunnille, jäivät huonon työllisyystilanteen vuoksi Jyväskylään.

Yhden opiskelijaryhmän puuttuminen Jyväskylässä näkyy ja kuuluu jo. Jyväskylän yliopisto perui syyslukukauden opiskelijavaihdot. Se tarkoittaa, ettei jyväskyläläisiä opiskelijoita lähde ulkomaille eikä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita tule Jyväskylään.

”Kyllä se kaventaa diversiteettiä kaupungissa”, kertoo Leisimo.

Perinteisesti kaupungin liikuntapalveluiden, ravintoloiden ja baarien asiakaskunnasta suuri osa on opiskelijoita. Tosin opiskelijoiden puutteen vaikutusta esimerkiksi ravintoloiden talouteen on vaikea arvioida kovin tarkasti, sillä ravintolat kärsivät rajoitustoimista muutenkin, kun ne joutuivat sulkemaan ovensa keväällä.

Vaihto-opiskelijoiden puute näkyy tänä vuonna myös monissa opiskelija-asuntosäätiöissä.

Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Helsingissä korkeakoulut eivät toistaiseksi ole peruuttaneet vaihto-opintoja niin suomalaisille kuin ulkomaisillekaan vaihto-opiskelijoille.

Helsingin opiskelija-asuntösäätiön Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kuitenkin kertoo, että vaihto-opiskelijoilta on tullut tavallista vähemmän asuntohakemuksia ja osa opiskelijoista on jo peruuttanut tulonsa. Yleensä Hoas korvamerkkaa vaihto-opiskelijoille noin tuhat paikkaa, joita nyt luultavasti jää yli suomalaisille opiskelijoille. Erityisesti soluasunnon voi nyt saada Hoasilta hyvin nopeasti.

Tarhion mukaan vaihto-opiskelijoita lukuunottamatta Hoasin saamien asuntohakemusten määrä on ollut aiempien vuosien tasolla.

”Pääkaupunki on vetovoimainen.”

Hyväksyminen normaalia verkkaampaa

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin asiakaspalvelupäällikkö Minna Lievonen kertoo, että Joensuussakaan paikallisten opiskelijoiden asuntohakemusten määrä ei juuri ole muuttunut. Ellissä koronavirustilanne on näkynyt siinä, että opiskelijat hyväksyvät asuntotarjouksia aiempaa verkkaisemmin.

Erityisesti vanhemmat opiskelijat ovat lykänneet asuntotarjouksen vastaanottamista. Lievosen mukaan ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä uskalla jäädä odottelemaan, sillä heille ei ole muodostunut paikkakunnalle vielä tukiverkostoa.

Jyväskylän korkeakouluissa opiskellaan syksyllä niin sanotun hybridimallin mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa pääosin lähiopetuksessa, mutta vanhemmat opiskelijat vaihtelevat lähi- ja etäopetuksen välillä. Lähiopetuksena järjestetään erityisesti opintoja, joita on vaikea suorittaa etänä.

Myös Joensuusta saa tällä hetkellä soluasunnon vaikka vuorokaudessa.

”Kyllä se on meille katastrofi, että niin paljon soluja jää tyhjäksi ilman vaihto-opiskelijoita”, Lievonen sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Moni korkea­koulu aloittaa syksyn etä­opetuksessa, ja tilanne heijastuu opiskelu­paikka­kuntien asunto­markkinoihin – ”Kyllä se on meille katastrofi””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat