Neljä prosenttia arvioi, että työllistämisen edellytykset paranivat. Luottamus Suomen hallituksen on heikentynyt kuukauden sisällä niin budjettiriihen kuin sitä edeltäneen julkisen keskustelun vaikutuksesta.
Työnantajien arviot ovat silti Antti Rinteen hallituksen saamia arvosanoja parempia, ilmenee EK:n tekemästä yrityskyselystä.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan budjettiriihi oli pettymys työpaikkoja tarjoaville yrityksille.
”Julkisen talouden tila huolestuttaa yrittäjiä ja hallitukselta odotettiin terävämpiä työllisyyttä parantavia päätöksiä. Myös paikallisen sopimisen osalta odotukset olivat korkealla, mutta asia lykättiin maaliskuun loppuun”, Häkämies sanoo EK:n tiedotteessa.
Häkämiehen mukaan kyselytuloksissa näkyy myös pettymys alkusyksynä kuultuihin avauksiin koskien esimerkiksi työajan lyhentämistä tai irtisanomisten vaikeuttamista. Monen yrittäjän korvissa ne ovat kertoneet hallituksen heikosta yrittäjyysymmärryksestä ja jopa yrittäjävastaisuudesta.
EK:n yrityskyselyn keskeisimmät tuloksien mukaan budjettiriihipäätökset kannustavat heikosti kasvuun, investointeihin ja työllistämiseen. Vastanneista yritysjohtajista 38 prosentin mielestä ne heikentävät investointiaikomuksia ja vain neljän prosentin mukaan vahvistavat niitä. Reilun kolmanneksen mielestä yritysten kasvuaikomukset heikentyvät ja vain neljän prosentin mielestä ne vahvistuvat.
Viime viikolla tehdyn kyselyn mukaan yritysjohtajien luottamus maan hallitusta kohtaan on heikentynyt kuukaudessa. Tuloksien mukaan 73 prosenttia yrityksistä kuvaili luottamustaan hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä melko tai erittäin heikoksi. Yhdeksällä prosentilla yritysjohtajista luottamus oli melko tai erittäin vahva. Kuukausi sitten EK:n kyselyssä vastaavat luvut olivat 56 ja 15 prosenttia.
Luottamus on kuitenkin paremmalla tasolla kuin Rinteen hallituksen saamat arvosanat syyskuussa 2019. Tuolloin hallituksen yrittäjyyspolitiikkaan luotti 2 prosenttia ja 89 prosenttia arvioi luottamuksensa heikoksi. Työllisyyspolitiikkaan luotti 4 prosenttia ja 81 kuvaili luottamustaan heikoksi.
Yritysten konkurssiuhka on pienentynyt, mutta toiminnan supistumiseen uskoo lähes kolmannes yrityksistä. Noin viidenneksessä vastanneista yrityksista henkilöstöä on tällä hetkellä lomautettuna tai irtisanottu. Reilulla viidenneksellä vastanneista kaikki työntekijät ovat töissä, mutta henkilöstötarpeen arvioidaan vähentyvän. 56 prosentilla kaikki työntekijät ovat töissä ja niistä 45 prosenttia arvioi pärjäävänsä nykyisellä henkilöstöllä ja 11 prosenttia arvioi tarvitsevansa lisää työntekijöitä.
Konkurssiuhka oli vähentynyt, sillä neljä prosenttia yrityksistä pelkää ajautuvansa konkurssiin, kun kuukausi sitten luku oli kahdeksan prosenttia. Vajaa kolmannes vastanneista arvioi toimintansa supistuvan ja kuusi prosenttia sen laajentuvan lähikuukausina.
Noin 28 prosenttia yritysjohtajista arvioi, että hallituksen tuoreimmat matkustusrajoitukset ja koronatestauskäytännöt haittaavat niiden liiketoimintaa. 12 prosenttia arvioi, että ne edistävät liiketoimintaa. Lopuille vaikutus on neutraali.
EK:n yrityskyselyyn vastasi 1 154 yrittäjää ja yritysjohtajaa, jotka kaikki ovat työnantajia. Kyselyn vastausaika oli 17. – 18.9.2020. Tulosten luotettavuutta vahvistaa se, että painokertoimien ansiosta ne ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti koko työnantajakenttään.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “EK:n yrityskysely: Budjettiriihen työllisyysvaikutus on miinusmerkkinen”